Terveys

Mikä altistaa masennukselle? Kysyimme asiantuntijalta

Tiesitkö, että tietyt asiat saattavat laukaista masennuksen tai ylläpitää sitä? Asiantuntija kertoo, millaiset asiat voivat altistaa masennukselle.
16.4.2019 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Masennukselle altistavia tekijöitä on Meru Health -digiklinikalla työskentelevän lääkäri ja mindfulness-ohjaaja Outi Hilgertin mukaan monia. Masennukselle voivat altistaa Hilgertin mukaan muun muassa perinnöllinen taipumus ja traumaattiset kokemukset. Myös stressaavat tai kuormittavat elämäntapahtumat voivat laukaista masennuksen.

– Masennus on oire. Se viestii siitä, että kaikki ei ole elämässä ok. Masennuksen syyt ovat hyvin moninaisia. Ne voivat olla pitkäaikaisia ja tunnistamattomia tai selkeitä, elämäntilanteeseen liittyviä, Hilgert sanoo.

Vaikka masennukselle altistavia tekijöitä on paljon, alle listatut asiat voivat itsessään laukaista tai ylläpitää masennusta. Positiivista on, että jokainen meistä voi kehittää osaamistaan ja ymmärrystään näissä asioissa ja näin tukea omaa mielenterveyttään.

1. Vaikeus käsitellä vaikeita tunteita

Hilgertin mukaan nykymaailmassa meitä ei juurikaan opeteta käsittelemään tunteitamme.

– Jos omia tunteita ei käsittele ja niihin ei ole yhteydessä, se saattaa altistaa masennukselle. Eli jos esimerkiksi lähipiirissä on sattunut kuolemantapaus, se luonnollisesti aiheuttaa surua. Mutta jos tätä surua ei pysty käsittelemään, siitä ei välttämättä pääse yli ja se voi johtaa masennukseen.

2. Kyvyttömyys kuunnella ja olla yhteydessä omiin tunteisiin

Tunteet vaikuttavat vahvasti siihen, miten reagoimme ympäristöömme ja teemmekö itsellemme oikeita päätöksiä elämässämme.

– Tunteet auttavat meitä näkemään, millaiset valinnat ja päätökset ovat hyväksi itselle. Ne auttavat myös hahmottamaan, missä omat rajat menevät, koska on tarpeellista sanoa ei ja millä tavalla olen suhteessa muihin ihmisiin ja itseeni. Se, että ei ole oppinut kuuntelemaan ja olemaan yhteydessä omiin tunteisiinsa, saattaa altistaa masennukselle. Hyvä uutinen on, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia tunnistamaan tunteitaan paremmin!

3. Tunteiden tukahduttaminen

Myös kielteisiksi miellettäville tunteille pitäisi olla tilaa elämässä. Meille ihmisille on yleisesti vaikeaa olla yhteydessä vaikeisiin tunteisiin. Usein omia tunteita saatetaan yrittää tukahduttaa, paeta tai kieltää. Tunteiden tukahduttaminen yleensä pahentaa niitä, mikä saattaa myös altistaa masennukselle.

– Tunteiden tukahduttaminen voi juontaa juurensa esimerkiksi siitä, että lapsuudenperheessä ei ole saanut näyttää vihaa tai muita negatiiviseksi miellettäviä tunteita. Ihmiselle on saattanut jäädä käsitys, että hän ei saa esimerkiksi tuntea vihaa tai itkeä, Hilgert sanoo.

Valitettavasti yhteiskuntamme ilmapiiri ei sekään kannusta kielteisten tunteiden ilmaisuun.

– Usein kielteisten tunteiden näyttäminen on yhteiskunnassa tabu. Ajatellaan, että pitäisi olla koko ajan hyvällä tuulella ja positiivinen, Hilgert kiteyttää.

4. Itsekriittisyys

Syytteletkö itseäsi ja puhut itsellesi kovin sanoin? Tämä on yleistä, moni meistä on erittäin itsekriittinen ja vaatii itseltään paljon.

– Elämme tehoyhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan paljon. Ihmiset elävät siinä uskossa, että koko ajan pitää suorittaa ja saavuttaa paljon, Hilgert sanoo.

Korostunut itsekriittisyys saattaa altistaa masennukselle. Vastalääke itsekriittisyyteen on Hilgertin mukaan itsemyötätunto.

– Sen opettelemista käytetään masennuksen hoidossa. Itselle opetellaan puhumaan lempeämmin. Lisäksi opetellaan havainnoimaan, ovatko omat itsekriittiset ajatukset oikeasti totta vai opittuja tapoja puhua itselleen. Voidaan esimerkiksi pohtia, että ajattelevatko kaikki muut todella samalla tavalla sinusta kuin sinä itse. Jos ajattelet, että ’olen huono äiti’ tai ’olen tylsä ihminen’, voi pohtia, onko tämä ajatus itsestä oikeasti totta, vai onko se negatiivisesti värittynyt uskomus, jota kukaan muu ei näe sinussa, mutta itsepuhelua, jota pidät totuutena ja joka siten heijastuu itsetuntoosi. Monilla meillä itsepuhe on usein todella negatiivista ja syyttelevää, ja tämä saattaa aiheuttaa tai pahentaa masennusta, Hilgert sanoo.

5. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde

Hilgertin mukaan kehomme kertovat meille koko ajan viestejä voinnistamme. Jos emme kuuntele kehomme viestejä, seuraa siitä yleensä ennemmin tai myöhemmin ongelmia.

– Keho oireilee usein jo paljon aikaisemmin kuin mieli. Esimerkiksi työuupumus ei ilmaannu yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa, piilevästi ja usein kehon erilaisin oirein. Usein emme osaa tai halua kuunnella kehon viestejä, koska ne sotivat omia uskomuksiamme tai vaatimuksiamme vastaan. Ongelmallinen kehon ja mielen suhde voi näkyä myös siinä, että esimerkiksi uskotaan, että kehon pitäisi jaksaa tehdä 12 tuntia töitä päivässä, vaikka se ei ole realistista. On hyvä oppia keinoja kuunnella omaa kehoa ja sen viestejä. Mielen ja kehon tasapaino on tärkeää jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Sanon aina, että kehomme ei valehtele, se antaa suodattamatonta tietoa siitä, miten voimme. Kehon signaaleihin kannattaa luottaa, Hilgert toteaa.

6. Elämäntavat

Mieli ja keho ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Jos emme huolehdi kehosta, myös mieli voi huonosti.

– Miten itse voit, jos olet nukkunut liian vähän, syönyt huonosti tai juonut runsaasti alkoholia? Kun keho voi huonosti, heijastuu se mieleen. Tällöin tunne- ja ajatusmaailmamme on keskimääräistä negatiivisempi. Tämä voi johtaa negatiivisuuden kierteeseen, joka vain pahentaa oloa. Hyvä asia on, että voimme vaikuttaa masennukseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn myös ruokavalion ja elämäntapojen avulla. Tästä on runsaasti tutkimustietoa. Kun keho voi hyvin, myös mieli voi paremmin.

7. Taipumus murehtimiseen

Masennuksen negatiivista kierrettä usein pahentaa omat ajatukset, jotka voivat ruokkivat pahaa oloa.

– Masennukselle on tyypillistä runsas murehtiminen ja asioiden märehtiminen. Masennuksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on tärkeää oppia ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiinsa. Tämä tapahtuu esimerkiksi terapian avulla. Siinä opitaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät välttämättä totuuksia. Että minä ajattelen nyt näin, mutta voisin ajatella toisinkin ja voin opetella päästämään ajatuksista irti. Silloin kyseisen ajatuksen voima häviää, Hilgert sanoo.

Mindfulnessin avulla paremmin sinuiksi itsensä kanssa

Lääkäri ja mindfulness-ohjaaja Outi Hilgert suosittelee mindfulnessia jokaiselle, joka on kiinnostunut tulemaan paremmin sinuiksi omien ajatuksiensa, tunteidensa sekä kehonsa kanssa.

– Ihmisten kokemus itsestään tapahtuu kolmella tasolla: ajatukset, tunteet ja kehotuntemukset. Mindfulnessissa opetellaan havainnoimaan ja tutustumaan näihin. Mindfulnessissa opetellaan tunnistamaan ja ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksisiin. Opetellaan tunnistamaan ja nimeämään omia tunteita ja hyväksymään niitä. Opetellaan kuuntelemaan kehon viestejä. Usein toimimme kuin meillä olisi vaan pää, joka ohjaa meitä. Me emme ole vain pää, vaan meillä on myös keho, joka koko ajan viestii, mitä tunteita ja tarpeita meillä on, Hilgert sanoo.

Mitä paremmin olemme kontaktissa kehoon, sitä paremmin pystymme tunnistamaan itsessämme tunteitamme ja tarpeitamme. Tunnistamme tunteet ajatusten tasolla, mutta tunteet ovat myös kehollinen, fysiologinen tapahtuma. Tie tunteiden parempaan tunnistamiseen kulkee kehon kuuntelemisen kautta, Hilgert sanoo.

Mitä paremmin tunnet oman mielesi ja kehosi toiminnan, sitä paremmin osaat kiinnittää huomiota tarpeisiisi ja elämään itsesi näköistä elämää. Tällöin puhutaan terveestä itsekkyydestä, mitä ei tule sekoittaa yltiöpäiseen itsekeskeisyyteen.

– Tutkimustiedon pohjalta tiedämme, että onnellisuus ei tule erillisyydestä tai itsekeskeisyydestä, vaan kyvystä olla aidosti kontaktissa ja yhteydessä muihin ihmisiin. Ja mitä paremmin osaamme olla yhteydessä itseemme, sitä paremmin pystymme olemaan yhteydessä muihin ihmisiin.