Terveys

Milloin on syytä epäillä silmänpohjan ikärappeumaa? Tunnista oireet ajoissa

Silmänpohjan ikärappeuma tekee näöstä epätarkan. Myös se, että suorat viivat näyttävät mutkaisilta, on silmänpohjan rappeuman tyypillinen oire.
21.9.2018 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin suomalaisten näköä uhkaava sairaus. Se heikentää näköä tarkan näkemisen alueella eli näkökentän keskikohdassa. Tauti johtaa näkökyvyn huononemiseen, mutta harvoin sokeutumiseen.

Ikärappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa rappeumaa. Kuivassa rappeumassa silmän verkkokalvolle kertyy kuona-aineita. Kosteassa ikärappeumassa silmänpohjaan kasvaa verisuonia, jotka tihkuvat ja aiheuttavat turvotusta ja verenvuotoa.

Kuiva ikärappeuma on kosteaa rappeumaa huomattavasti yleisempi. Kuiva rappeuma on noin 80 prosentilla ikärappeumaa sairastavista, eikä se ole yhtä vakava kuin taudin kostea muoto.

Kuiva muoto voi kuitenkin kehittyä kosteaksi. Kostea rappeuma voi edetä hyvin nopeasti ja heikentää näköä viikoissa tai kuukausissa. Silmänpohjan ikärappeuma on hyvä tunnistaa ajoissa, jotta tautia voidaan seurata ja mahdollisesti hoitaa.

Silmänpohjan ikärappeuman oireet

Silmänpohjan ikärappeuma voi alkaa varkain. Jos kyseessä on kuiva muoto, oireita ei välttämättä ole taudin alussa lainkaan.

Silmänpohjan ikärappeuman tyypillisiä oireita ovat:

  • viivojen vääristyminen: lipputanko tai horisontti voi näyttää mutkaiselta
  • näön tarkkuuden heikkeneminen
  • mustat tai valkoiset läiskät eli ”reiät maisemassa”
  • kirjainten häviäminen lukiessa.

Jos kyseessä on kostea rappeuma, oireet voivat kehittyä nopeasti. Kosteaan rappeumaan voi liittyä myös kasvojen tunnistamisen vaikeutta.

Mikäli rappeumaan viittavia oireita ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Silmälääkäri toteaa taudin oireiden, näön tutkimisen, mikroskooppitutkimuksen ja silmänpohjan kuvauksen perusteella.

Kuinka silmänpohjan ikärappeumaa hoidetaan?

Kuivaan silmänpohjan ikärappeumaan ei ole tällä hetkellä hoitoa. Usein se kuitenkin etenee hitaasti. Voi kulua vuosia, ennen kuin rappeuma alkaa heikentää merkittävästi näköä.

Kuivaa rappeumaa on kuitenkin seurattava, sillä joskus se voi muuttua kosteaksi rappeumaksi, joka voi heikentää näköä hyvin nopeasti.

Tilannetta voi pitää itse silmällä Amslerin kartan avulla. Kysessä on ruudukko, jonka keskellä on musta piste. Ruudukkoa katsotaan lukuetäisyydeltä ensin toinen silmä ja sen jälkeen toinen silmä peitettynä. Jos ruudukon viivat vääristyvät tai ruudukossa näkyy tummia tai vaaleita läikkiä, kyse voi olla kosteasta ikärappeumasta.

Kosteaan ikärappeumaan on olemassa hoitoja, jotka hidastavat tai pysäyttävät näön heikkenemisen ja vähentävät tai poistavat näön vääristymiä. Kosteaa rappeumaa hoidetaan useimmiten pistoshoidoilla tai laserhoidoilla.

Ikä ja elintavat vaikuttavat silmänpohjan rappeumaan

Silmänpohjan ikärappeuman perimmäistä syytä ei tiedetä. Sen riski nousee iän myötä. Yli 60-vuotiaista siitä kärsii noin 10 prosenttia ja yli 80-vuotiaista joka kolmas. Rappeumaa voidaan kuitenkin todeta jo 50-vuotiailla tai sitä nuoremmilla – etenkin, jos suvussa on verkkokalvosairauksia tai ihminen on voimakkaasti likinäköinen.

Iän ja perintötekijöiden lisäksi omat elintavat vaikuttavat sairastumisriskiin. Tupakointi, ylipaino ja vähäinen kasvisten syönti lisäävät silmänpohjan ikärappeuman riskiä.

Elintavoilla voi olla vaikutusta myös sairauden kehittymiseen. Tupakoinnin lopettaminen ja kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan syöminen saattavat hidastaa silmänpohjan ikärappeuman etenemistä.

Lähteet: TaysTerveyskirjasto, Terveyskylä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *