Terveys

Mistä tietää, onko rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen? Kysyimme asiantuntijalta

Oletko huomannut poikkeavuuksia sydämesi rytmissä? Kysyimme kardiologilta, mistä tietää, onko rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen.
10.2.2019 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Rytmihäiriöllä tarkoitetaan poikkeavuutta sydämen rytmissä.

– Rytmihäiriötuntemukset ovat hyvin moninaisia. Ihmiset kuvailevat niitä muun muassa sanoilla tykytys, muljahdus, lyöntien väliin jääminen ja värinä, Terveystalon kardiologi Kristian Paavonen kertoo.

Ihmisten herkkyys huomata poikkeavuudet sydämensä rytmissä vaihtelevat Paavosen mukaan paljon. Ihmisen sydän lyö noin 100 000 kertaa vuorokaudessa. Yksi ihminen huomaa jo muutaman lisälyönnin vuorokaudessa, kun taas toinen voi olla täysin oireeton, vaikka hänellä lisälyöntejä esiintyisi kymmeniä tuhansia vuorokaudessa. Joku taas huomaa lyhyenkin rytmihäiriön, esimerkiksi eteisvärinän, mutta toisen päivästä toiseen jatkuva eteisvärinä on oireeton.

Rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat lisälyönnit

Hitaat rytmihäiriöt, jotka johtuvat sydämen sähköjärjestelmän toimintahäiriöistä, ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Tällaisia rytmihäiriöitä hoidetaan tarvittaessa tahdistimella.

Sydämen rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat kuitenkin lisälyönnit, jotka ovat tavallisia myös muilla kuin ikäihmisillä. Sairaudet ja rakenteelliset poikkeamat voivat olla lisälyöntien aiheuttajia. Joillakin ihmisillä on taipumus eteis- tai kammiolisälyöntisyyteen. Usein lisälyöntejä ovat kuitenkin mukana aiheuttamassa ulkoiset tekijät, kuten stressi, valvominen tai poikkeava fyysinen rasitus.

Omien tuntemusten perusteella ei voi arvioida rytmihäiriön vaarallisuutta

Kristian Paavosen mukaan ilman asiantuntijan tekemiä tutkimuksia on mahdotonta sanoa, onko oma rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen.

– Useimmiten, jos on keski-ikäinen tai nuorempi, perusterve ihminen, niin lyhytkestoiset, vain rytmihäiriötuntemuksia ilman yleisoireita aiheuttavat rytmihäiriöt ovat lähes aina hyvänlaatuisia, eivätkä ne ole merkki sydänsairaudesta tai verenkiertoelinten sairaudesta, Paavonen sanoo.

Jos rytmihäiriöihin liittyy yleisoireita, esimerkiksi tajunnan tason häiriöitä, selkeää suorituskyvyn laskua tai rintakipua, on lääkärin pikainen arvio paikallaan. Silloin voi olla kyse pahanlaatuisesta rytmihäiriöstä.

– Jos mitään muita oireita kuin hetkittäisiä rytmihäiriötuntemuksia ei ole, päivystykseen ei tarvitse lähteä, Paavonen linjaa.

Vaikka päivystykseen lähteminen ei ole tarpeen, tutkimuksiin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos rytmihäiriöitä esiintyy toistuvasti tai jos rytmihäiriöt kestävät kauan. Lääkärin pakeille kannattaa hakeutua rytmihäiriöiden takia myös silloin, jos suvussa on esiintynyt esimerkiksi sydänlihassairauksia tai varhaista sepelvaltimotautia.

Näyttelijä ja tuottaja Olga Temonen, 41, kertoi vain vähän aikaa sitten julkisessa Facebook-päivityksessään kärsineensä rytmihäiriöistä. Lue, miten Olga kommentoi rytmihäiriöitään Annalle!

Lue myös

Suosittelemme