Terveys

Selittämättömän fyysisen vaivan taustalla voi olla käsittelemättä jäänyt tunne – näin kokeilet psykologista akupunktiota

Kehonlukutaito on joskus pilleriä parempi lääke selittämättömiin fyysisiin vaivoihin. Lempeä itsetarkkailu voi auttaa vapautumaan kivusta ja siihen liittyvistä negatiivisista tunteista ja ajatuksista. Kokeile harjoitusta, jolla vapautat kehoon tallentuneita tunteita.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Keho on kaiken elämänkokemuksemme varasto, ja tunteet ovat vahvasti kehollisia kokemuksia.

Kehonlukutaito on joskus pilleriä parempi lääke selittämättömiin fyysisiin vaivoihin. Lempeä itsetarkkailu voi auttaa vapautumaan kivusta ja siihen liittyvistä negatiivisista tunteista ja ajatuksista. Kokeile harjoitusta, jolla vapautat kehoon tallentuneita tunteita.

Hartiat ovat jumissa. Niska kipuilee, ja välillä päätä särkee. Sitä se työ tietokoneen ääressä teettää. Tarvitaan taukoja ja jumppaa. Ehkä pitäisi varata aika hierojalle tai fysioterapeutille, tai uusia työpöytä ja -tuoli. Näin niska ehkä voi välillä paremmin, mutta kokonaan ei kipu katoa. Omasta ja ammattilaisten hoidoista huolimatta siitä tulee sitkeä kiusa.

– Selittämättömien päänsärkyjen, selkäkipujen ja vatsavaivojen kanssa kamppailevia suomalaisia on paljon, kipupsykologi, psykoterapeutti Juha Siira aloittaa.

Vaivat alkavat monesti lievinä, mutta muuttuvat vähitellen kroonisiksi ja haittaavat nukkumista. Palautuminen heikkenee, keskittymiskyky kärsii ja mieliala laskee. Kun vaivalle ei löydy tutkimuksissa syytä, se saatetaan luokitella psyykkiseksi.

– Amerikkalaisen kipugurun Bradley Nelsonin mukaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä selittämättömän kivun taustalla on käsittelemättä jäänyt tunne.

Pakkautunut tunne-energia voi aiheuttaa fyysisiä oireita

Keho on kaiken elämänkokemuksemme varasto, ja tunteet ovat vahvasti kehollisia kokemuksia. Ne ovat elimistöömme sisäänrakennettu signaalijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa kehon nopea reagointi. Kun koemme uhkaa, keho jännittyy. Tunne on energiaa, jonka avulla keho lisää toimintavalmiuttaan ja varmistaa, että se pystyy reagoimaan uhan aiheuttajaan ajoissa.

– Pelko ja muut tunteet ovat todellisissa tilanteissa hyvää energiaa. Voimakkaista, käsittelemättömistä tunteista on haittaa, sillä ne pakkautuvat kehoon.

Pakkautunut tunne-energia aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kipuja, uniongelmia ja ruoansulatusvaivoja. Ne puskevat tyypillisesti esiin kuormittavissa elämäntilanteissa tai tilanteissa, joissa jokin muistuttaa aiemmasta, voimakkaasta kokemuksesta.

– Kehoon kertyneet kokemukset eivät selitä jokaista kipua ja kolotusta. Mutta kun kyse on pitkittyneistä, selittämättömistä vaivoista, kehonlukutaito voi olla pilleriä parempi lääke. Kipu ei katoa, ellemme pysty vapauttamaan sen taustalla olevia tunteita, Siira sanoo. Hän on kirjoittanut useita kirjoja tunteiden kehollisuudesta.

”Tunne on vieras, joka tulee ja menee. Kun maltamme rauhoittua, osa tuntemuksen voimasta heikkenee.”

Rauhoittuminen on avain kipeiden tunteiden jäljittämiseen

Kipeän tunteen jäljittäminen alkaa sillä, että opettelee rauhoittumaan, vaikka hengityksen avulla. Usein huomion suuntaaminen tietoisesti hengittämiseen auttaa jo vähän. Lempeä itsetarkkailu on seuraava askel. Mitä minussa tapahtuu? Missä päin kehoa tuntuu ja miltä? Tärkeää on se, ettei arvota kokemuksiaan. Tarkkailee vain.

– Keho ei välttämättä viestittele kivusta selkeästi esimerkiksi perhosina vatsassa, vaan hienovaraisemmin keinoin. Kipu voi olla epämääräistä pistelyä ja värähtelyä, jolloin siihen liittyvän tunnekokemuksen nimeäminen on vaikeaa.

Keho ei valehtele, mutta saatamme tulkita tuntemuksiamme väärin tai liioitella niitä. Uhkaavissa tilanteissa kehoon voi olla vaikea luottaa.

– Selkäkipuiselle jo pieni vihlaisu alaselässä saattaa ymmärrettävästi herättää pelon ja johtaa välttämiskäyttäytymiseen, vaikka oikeasti liikkuminen edistäisi kuntoutumista.

Kehon tuntemuksiin tutustuminen vie aikaa. Uteliaan salliva asenne voi lisätä kärsivällisyyttä. Kannattaa suhtautua omaan kehoon reaktioineen mielenkiintoisena tutkimuskohteena. Mitä keho koettaa kertoa? Millainen tunne sieltä löytyy?

– Pelko ja jännitys voivat kuristaa kurkkua. Ahdistus ja stressi saattavat nostaa hartiat korviin. Viha saa meidät puremaan hampaamme yhteen, mikä aiheuttaa kasvokipua.

Aina tuntemuksille ei löydy niitä selittävää tunnetta, eikä tarvitsekaan. Kehoon tallentuneet ikävät tunnekokemukset korjautuvat pitkälti itsestään. Hankalassa tilanteessa saattaa auttaa, että pysähtyy viettämään aikaa tuntemuksen kanssa eikä yritä päästä siitä kiireellä eroon.

– Tunne on vieras, joka tulee ja menee. Kun maltamme rauhoittua, osa tuntemuksen voimasta heikkenee.

Olo voi keventyä jo sillä, että rohkaistuu höllentämään kehon jännitteitä: laskee hartiat alas, suoristaa selän ja asettelee jalat tukevasti maata vasten.

Huomio myönteisiin asioihin

Mitä herkempiä olemme lukemaan kehomme välittämiä viestejä, sitä helpompaa on reagoida niihin ajoissa. Se ei tarkoita jatkuvaa, pakonomaista itsetarkkailua, joka kuormittaa entisestään. Kehonlukutaito ei poista kaikkia ikäviä tunteita.

– Tunneosaamisessa on osittain kyse myös omista ajatuksistamme. Ajatus saa aikaan tunteita ja tunteet ajatuksia, Siira kertoo.

Elämämme on pohjimmiltaan melko neutraalia. Vaikutamme omilla ajatuksillamme siihen, miten suhtaudumme asioihin. Voimme valita, miten ajattelemme ja missä huomiomme lepää. Onko se kiinni kivussa?

– Joka kerta, kun tunnistat negatiivisen ajatuksen, pyri löytämään sen rinnalle kolme myönteistä asiaa tai ajatusta. Näin huomio alkaa vähitellen kiinnittyä myönteisiin asioihin kielteisten sijaan ja kielteisten ajatusten voima vähenee.

Jatkuva ylikuormitus herättelee tunnekuormaa. Tunnekuormaa on helpompi kestää, kun oma hyvinvointi on vakaalla pohjalla. Silloin mieli ei lähde mukaan jokaiseen myrskyyn.

– Omaa hyvinvointia tuetaan tutuilla asioilla: riittävällä unella, liikkumisella ja terveellisellä ravinnolla.

X