Itsetuntemus

Oletko usein ankara itsellesi? Itsemyötätunto auttaa suhtautumaan omiin tunteisiinsa hellästi – psykologi neuvoo, miten itsemyötätuntoa kannattaa harjoitella

Moni ymmärtää ja tukee vaikeassa tilanteessa olevaa ystäväänsä, vaikka itselle voi olla vaikea antaa samaa ymmärrystä. Siinä kohtaa apuun tulee itsemyötätunto. Kysyimme asiantuntijalta, miten itsemyötätuntoa voi harjoitella.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Istock

Itsemyötätunto on tärkeä piirre, joka auttaa selviytymään vaikeissa tilanteissa.

Moni ymmärtää ja tukee vaikeassa tilanteessa olevaa ystäväänsä, vaikka itselle voi olla vaikea antaa samaa ymmärrystä. Siinä kohtaa apuun tulee itsemyötätunto. Kysyimme asiantuntijalta, miten itsemyötätuntoa voi harjoitella.

Kuunnellessamme ystäviemme tai läheistemme huolia, osaamme usein olla hyvin myötätuntoisia ja hyväksyviä heidän tunteitaan kohtaan. Pyrimme rohkaisemaan ja kannustamaan heitä epäonnistumisen hetkellä. Moni kohtaa elämässään myös tilanteita, joissa samanlaista ymmärrystä, jota osoitetaan muille, ei onnistutakaan osoittamaan itselle. Itsemyötätunto on yllättävän vaikeaa.

– Ihminen saattaa olla hyvinkin vastaanottavainen muiden tunteilla ja tarpeille, mutta laittaa omat tunteensa jonon viimeiseksi. Se on hyvin otollinen pohja ahdistukselle, uupumukselle ja myös masennukselle, Coronarian työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Henna Palmunen sanoo.

Itsemyötätunto on oman tunteen ymmärtävää ajattelua. Se on yksi hyvin keskeisistä psykoterapeuttisen työskentelyn teemoista. Sen avulla asioita käsitellään ilman, että ihmisellä olisi kohtuuttoman ankaria ajatuksia ja käsityksiä itsestä.

Heikon itsemyötätunnon omaava ihminen kokee usein riittämättömyyden tunnetta.

– Itsemyötätunnossa pystyt asettamaan itsesi tukemaan itseäsi, kun taas esimerkiksi säälissä kohdistat säälin tunteita itseäsi kohtaan ja passivoit itseäsi ja toimintakykyäsi.

Itsemyötätunto auttaa epäonnistumisen hetkellä

Itsemyötätuntoinen ajattelutapa tukee hyvää itsetuntoa. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien ajatusten pitäisi olla positiivisia tai tunteiden pitäisi olla loogisia. Itsemyötätunto on ennen kaikkea sitä, että oppii hyväksymään vaikeatkin tunteet, jotta niitä voi käsitellä.

– Usein, jos on tavalla tai toisella jumissa jonkin tunteen kanssa, se näkyy siten, ettei tunnetta pysty hyväksymään.

Itsemyötätunnon puute näkyy negatiivisena sisäisenä puheena ja voimakkaana kriittisyytenä itseään kohtaan. Esimerkkinä Palmunen antaa tilanteen, jossa ihminen on epäonnistunut ja häpeää sitä. Sen sijaan, että itseään moittisi ankarasti, olisi hyvä suhtautua myötätuntoisesti tapahtuneeseen ja omiin tunteisiinsa. Itseään ei tulisi syyllistää.

– Useimmiten ankarien ajatusten aktivoituminen tapahtuu niillä alueilla, missä henkilö kokee olevansa keinoton tai hän kokee häpeää ja herkkiä tunteita, joiden kanssa on vaikea olla. Ne ovat juuri niitä hetkiä, jolloin hän tarvitsisi kaikista eniten itsemyötätuntoa.

Kaksi ihmistä pitelevät hellästi toisiaan kädestä. Itsemyötätunto auttaa olemaan vaikeissa tilanteissa itsensä puolella, ei itseään vastaan.
Itsemyötätuntoinen osaa suhtautua omiin tunteisiinsa ymmärtävästi ja hyväksyvästi. Itsemyötätunto autaakin ihmistä olemaan itsensä puolella, ei itseään vastaan, haastavissa tilanteissa.

Epäonnistuessaan ihminen saattaa helposti puhua itselleen ilkeästi ja uskotella, ettei hänestä ole mihinkään. Siinä mielentilassa aivoista aktivoituvat helposti juuri ne muistot, jotka tukevat sitä tunnetilaa ja ajattelutapaa.

– Itsemyötätuntoinen voi siinä hetkessä miettiä, onko ihan totta, että olisin aina epäonnistuja? Sitten voi miettiä pieniäkin onnistumisia, joita meillä kaikilla on epäonnistumisten rinnalla. Se aktivoi aivoja positiivisempaan suuntaan ja johdattaa myönteisempään ajatteluun, Palmunen neuvoo.

Lue myös: Millainen on emotionaalisesti kypsä ihminen? Psykologi neuvoo, miten opit ilmaisemaan tunteitasi paremmin: ”Kun ajatukset muuttuvat toiminnaksi, tulee se kohta, johon voi itse vaikuttaa”

Tunteiden hyväksyntä luo hyvää itsemyötätuntoa

Itsemyötätunnon kehitykseen vaikuttaa hyvin vahvasti varhaislapsuuden kokemukset. Turvallinen ilmapiiri, jossa myös negatiiviset tunteet ovat hyväksyttyjä ja sallittuja, luo pohjaa hyvälle itsemyötätunnolle. Heikko itsemyötätunto taas kehittyy, jos lapsena ei ole saanut tunteilleen tilaa tai elämästä on puuttunut turvallinen aikuinen, joka auttaisi ymmärtämään ympärillä tapahtuvia asioita.

– Se tyrehdyttää omien tarpeiden esiintulon, jos lapsi ei ole tullut kuulluksi omissa tarpeissaan tai on joutunut lapsuudessa kantamaan vastuuta asioista, jotka ovat aikuisen vastuulla. Se näkyy usein ylikorostuneena velvollisuuden- ja vastuuntuntona.

Palmunen muistuttaa, etteivät ihmiset onneksi ole pelkästään kokemustensa vankeja. Itsemyötätuntoa voi kehittää vielä aikuisenakin. Kaiken ytimessä on, että oppii hyväksymään omat tunteensa ja sallii niiden olemassaolon.

Moni kieltää tunteensa, koska pelkää hyväksynnällä lietsovansa niitä.

– Jos kiellämme kroonisesti tunteitamme, vaikeille tunteille annetaan silloin paljon suurempi vaikutus ja valta. Kun pystyy hyväksymään ja olemaan itselleen läsnä, se auttaa prosessoimaan tunnetta ja lopulta irrottautumaan siitä.

Itsemyötätuntoa voi harjoitella

Itsemyötätunnon harjoittaminen on tärkeää. Kun osaa kohdella itseään arvostaen, kunnioittaen ja lempeästi, se lisää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua. Sen myötä myös elämänlaatu paranee.

– Sanon hyvin usein, että pysy itsesi rinnalla äläkä hylkää itseäsi, Palmunen sanoo.

Itsemyötätunto-harjoitus:

  1. Pysähdy tunteen äärelle: mitä minä juuri ajattelin? Tiedosta, mitä tunteita tunnet.
  2. Mieti, pitääkö negatiivinen ajatuksesi oikeasti täysin paikkansa vai onko se tilanteen värittämä tulkinta. Pitäisikö tulkintaa kenties muuttaa?
  3. Opettele sättimisen sijaan kannustamaan itseäsi.
  4. Kysy itseltäsi, puhuisitko samankaltaisessa tilanteessa olevalle läheisellesi samalla tavalla kuin puhut itsellesi? Osoita itsellesi samaa ymmärrystä, mitä osoittaisit läheiselle ystävällesi.
X