Itsetuntemus

Seiskan suoritus riittää – 6 oivallusta, joiden avulla puolitat vaatimustasosi ja tuplaat onnellisuutesi

Suurin osa meistä on kyvyiltään keskinkertaisia, mutta nykykulttuuri painostaa pyrkimään huipulle. Tämä voi johtaa uupumukseen ja huonoon itsetuntoon. Elämänlaatusi kohoaa, kun ymmärrät, että ”ihan hyvä” suoritus ei ole epäonnistuminen.

Teksti:
Janica Brander
Kuvat:
Istock

Kun tyydyt ihan hyvään, alat nähdä elämässäsi enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia.

Suurin osa meistä on kyvyiltään keskinkertaisia, mutta nykykulttuuri painostaa pyrkimään huipulle. Tämä voi johtaa uupumukseen ja huonoon itsetuntoon. Elämänlaatusi kohoaa, kun ymmärrät, että "ihan hyvä" suoritus ei ole epäonnistuminen.

Tähtää korkealle, unelmoi isosti, ole paras versio itsestäsi. Näiden lauseiden on tarkoitus motivoida meitä hyviin suorituksiin, mutta jos ne ohjaavat elämäämme, voimme uupua ja tuntea riittämättömyyttä.

Suurin osa meistä on ihan hyviä

Organisaatio- ja persoonallisuuspsykologi Tomas Chamorro-Premuzis kirjoittaa Psychology Todayssa, että noin 65 prosenttia ihmisistä on älykkyydeltään ja luovuudeltaan keskitasoa. Parikymmentä prosenttia meistä on keskimääräistä lahjakkaampia. Koko väestöstä vain pari prosenttia on älykkyydeltään Mensa-tasoa.

Yksilökeskeinen kulttuurimme ruokkii kuitenkin ajatusta, jonka mukaan kuka tahansa voi olla huippu, jos vain uskoo itseensä. Ajatusvääristymää vahvistaa se, että ainakin teoriassa lähes kaikkien ulottuvilla on valtavasti mahdollisuuksia.

Keskivertotaidoilla varustettu ihminen voi ahdistua, kun hänen pitäisi ensin valita, haluaako hän olla start up -yrittäjä, taiteilija vai tutkija. Tämän jälkeen pitäisi vielä onnistua alalla, jolle todellisuudessa vain harvan kyvyt riittävät.

Yksilökeskeinen menestysusko ohittaa myös sattuman. Ahkerimmat huiputkaan eivät pääse aina tavoitteisiinsa. Joskus elämässä käy huono tuuri, johon emme voi vaikuttaa.

Listasimme oivallukset, joiden avulla lasket vaatimustasoasi ja alat nähdä ilonaiheet elämässäsi.

1. Olet tärkeä, vaikka et olisi lahjakas

Chamorro-Premuzis kertoo, että vielä 1950-luvulla vain 12 prosenttia amerikkalaisista teini-ikäisistä kertoi uskovansa, että he olivat merkittäviä persoonia. 1980-luvulla jo 80 prosenttia teineistä uskoi näin, nykypäivänä vielä useampi.

Tilastolliset faktat todistavat uskomuksen vääristyneeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyvyiltään keskinkertainen ihminen olisi mitätön.

Ongelma on se, että merkityksellinen elämä on monelle nykyään yhtä kuin menestys. Jos ulkoinen menestys olisi ihmisarvon mittari, suuri osa meistä olisi tarpeettomia, esimerkiksi vanhukset ja työkyvyttömät. Ajatus on armoton.

Olet tärkeä, vaikka et saavuttaisi suuria. Kosketat monia ihmisiä, vaikka et välttämättä huomaa sitä. Annamme toisillemme harvoin tunnustusta pienistä, mutta tärkeistä arkisista kohtaamisista.

Lisäksi jokainen päivä on täynnä merkityksellisiä hetkiä. Sokeudumme niille, jos emme hiljenny ja keskity, vaan tavoittelemme aina jotain itsemme ulkopuolella olevaa.

Lue myös: Kirjailija kertoo, miten arkeen saa lisää onnea: ”Monet elävät merkityksellistä elämää, mutta eivät tajua sitä”

2. Seiska ei ole alisuoriutumista

Perfektionisti kokee alisuoriutuvansa, jos hän ei tee koko ajan kympin tulosta. Seiskan tasossa ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Se on suurimmalle osalle meistä paras, mihin pystymme. Tämän myöntäminen ei ole luuseriutta, vaan realismia.

Opettele ajattelemaan, että seiskan päivä on hyvä päivä. Jatkuva nelosten keräily on alisuoriutumista, mutta tällaisiakin päiviä saa tulla.

Jos yllät joskus kymppiin, onnitele itseäsi. Tätä tasoa on kuitenkin mahdotonta ylläpitää jatkuvasti. Kun tyydyt ihan hyvään, alat nähdä elämässäsi enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia.

Lue myös: Oletko perfektionisti? Näin pääset eroon jäytävästä epäonnistumisen pelosta

3. Viisas laiskottelee

Menestysajatteluun liittyy myös harhaluulo, jonka mukaan voimme olla koko ajan tehokkaita. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että laiskottelu lisää luovuutta ja parantaa havainnointikykyä.

Huippukin voi epäonnistua hätäillessään. Kiireessä tartumme usein ensimmäisiin mieleen pompsahtaviin ideoihin, jotka eivät ole aina parhaita. Viisas ottaa aikalisän ja antaa ongelman muhia alitajunnassaan.

Nautiskele siis toimettomuudesta, päiväunista ja haaveilusta. Älä ajattele, että päivä meni hukkaan, jos et tehnyt mitään.

Rosa Meriläisen kolumni: Ajatukset syntyvät harvoin puristamalla – kokeile luovaa laiskuutta

4. Onnistuminen on epäonnistumista

Menestystarinoiden taustalla on valtavasti epäonnistumisia, virheitä ja turhaa työtä. Onnistuminen on vain prosessin näkyvä osa, jota esittelemme mielellämme.

Jos haluat onnistua, sinun on hyväksyttävä se, että tulet myös mokailemaan. Epäonnistumiset kannattaakin nähdä virheiden sijaan osana oppimisprosessia.

Lue myös: Tee täydellinen moka – 5 askelta taitavaan epäonnistumiseen

5. Vertailu tuhoaa, keskittyminen kehittää

Itsensä jatkuva vertailu superhuippuhin on varma tapa tuntea itsensä surkeaksi. Saat tekemisestäsi enemmän iloa, kun unohdat muiden tekemiset, onnistumis- ja epäonnistumisprosentit. Keskittyessäsi opit tehokkaammin –ja onnistut todennäköisemmin.

Lue myös: Kateellisuus, viha ja märehtiminen – karkota onnellisuusvarkaat

6. Et voi hallita elämää

Elämä on täynnä iloisia yllätyksiä ja surkeita sattumia. Vaikka olisimme lahjakkaita ja ahkeria, emme voi vaikuttaa kaikkiin asioihin, joita meille tapahtuu.

Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme elämään. Kun kyseenalaistat menestyskulttuurin, hyväksyt maailman sattumanvaraisuuden ja arvostat itseäsi, elämä tuntuu lohdullisemmalta ja onnellisemmalta.

Lue myös: Onko kontrolloinnista tullut selviytymiskeinosi? Näin saat elämääsi lisää sisäistä turvallisuudentunnetta

Lähteet: Big Think, Frontiers in Psychology, Mensa Finland, Psychology Today

X