Miksi sotkuinen koti pännii toisia enemmän? Näin siivousriidat voi välttää suhteessa
Erilaiset siisteyskäsitykset aiheuttavat kitkaa parisuhteissa. Asiantuntija selittää, mistä erot johtuvat ja kertoo, miten pattitilanteesta pääsee eteenpäin.
Yhteisessä kodissa asuu erilliset ihmiset, joilla on eri tapoja, psykoterapeutti muistuttaa.
Erilaiset siisteyskäsitykset aiheuttavat kitkaa parisuhteissa. Asiantuntija selittää, mistä erot johtuvat ja kertoo, miten pattitilanteesta pääsee eteenpäin.
Eteiseen levähtänyt kenkämeri, keittiöaltaaseen kerääntyneet tiskit ja epämääräiset vaatekasat ovat monen kotoa löytyviä esimerkkejä arjen sotkuista. Mutta miksi kodin toista osapuolta hujan hajan jääneet tavarat sekä sotku ärsyttävät usein enemmän kuin toista?
Kysyimme asiaa Terveystalon psykoterapeutti Kaisa Humaljoelta. Hän antaa vinkit siihen, kuinka erilaiset siisteyskäsitykset voisi sovittaa yhteen niin, että lopputulos tuntuisi molemmista reilulta ja realistiselta.
Lue myös: Perheenäidille valkeni tapa, jolla mikään tavara ei jää enää esille lojumaan – tätä on dymotus
Ei laiskuutta tai ahkeruutta – vaan synnynnäinen ominaisuus
Siisteyskäsitys muodostuu jo syntymässä, sillä kyseessä on temperamenttipiirre eli synnynnäinen ominaisuus. Temperamentti määrittelee osittain, miten kukin suhtautuu ympäristönsä järjestykseen ja puhtauteen.
– Tämä selittää myös sen, miksi samassa kodissa kasvaneilla sisaruksilla voi olla keskenään hyvinkin erilaiset siisteyskäsitykset, Humaljoki kertoo.
Myös kasvatus vaikuttaa, eli se, millaisen siisteysmallin on saanut kotoa, mummolasta, naapureilta tai kotitaloustunneilta.
– On hyvä myös muistaa, että tytöiltä ja pojilta voidaan vaatia eri asioita. Samoin esikoiselta ja kuopukselta, Humaljoki kertoo.
Siisteyskäsityksen lisäksi myös kodin hahmottaminen on synnynnäinen ominaisuus. Esimerkiksi erilaiset neuropsykiatriset ominaisuudet, kuten ADHD, voivat aiheuttaa hahmottamisvaikeuksia.
– Hahmottamisvaikeudet aiheuttavat sen, että ei välttämättä yksinkertaisesti huomaa lattialle kertyneitä pyykkikasoja. Kyse ei ole huonosta näöstä tai viitsimättömyydestä, sotkut eivät vain samalla tavalla osu silmään, Humaljoki sanoo.
Myös kodin merkitys voi vaikuttaa siisteyskäsitykseen.
– Toiselle koti on elämän keskipiste ja turvapaikka, jossa viettää paljon aikaa ja haluaa panostaa. Toinen käy kotona vain nukkumassa tai pyykkäämässä, ja muu elämä on ihan muualla kuin kodin seinien sisäpuolella.
Toisaalta kodin merkitys ja sitä myötä myös siisteyskäsitys voi myös muuttua elämän aikana.
– Temperamentti ei muutu, mutta elämänkokemukset kasvattavat. Myös toimivia rutiineja on mahdollista opetella elämän varrella, Humaljoki sanoo.
Erilaiset siisteyskäsitykset kiristävät helposti välejä
Erilaiset siisteyskäsitykset aiheuttavat herkästi toistuvia yhteentörmäyksiä parisuhteessa. Kuormitus purkautuu herkästi kiukkuna, kun toisen jättämät tiskit tai vaatekasat ärsyttävät väsyneen arjen keskellä tavallista enemmän.
– Siisteyteen liittyvät erimielisyydet ovat parisuhteen tyypillisimpiä konfliktitilanteita, ja aihe voi olla hyvinkin latautunut, Humaljoki sanoo.
Toinen voi kokea tekevänsä kotona enemmän kotitöitä kuin toinen, mikä aiheuttaa kitkaa ja katkeruutta parisuhteeseen.
– Siitä syntyy helposti ajatus, että toinen ei välitä yhteisestä kodista, Humaljoki pohtii.
Taustalla voi olla myös erirytmisyyttä. Toinen on ripeä ja alkaa heti hommiin, kun toinen vasta suunnittelee.
– Toinen ei välttämättä ehdi vielä edes reagoida sotkuun, kun toinen on toimeliaampana ehtinyt jo tarttua imuriin. Tämäkin on temperamenttipiirre, ja toisen tahti täytyy hyväksyä.
Hyväksymistä tulisi Humaljoen mukaan harjoitella aiheen äärellä enemmänkin.
– Lähtöajatus ei saisi olla se, että toisen pitää muuttua yhtä siistiksi kuin itse tai siivota koti samalla tavalla kuin itse parhaaksi kokee. On hyväksyttävä, että toinen luultavasti joka tapauksessa tekee ja siivoaa omalla tavallaan.
Tämä vaatii Humaljoen mukaan erillisyyttä sekä toisen erityisyyden sietämistä.
– On tärkeää muistaa, että vaikka olisi yhteinen koti, siellä asuu erilliset ihmiset, joilla on eri tapoja.
On myös hyvä pohtia, mitkä odotukset ja vaatimukset kumppanilta ovat realistisia ja reiluja.
– Jos itse suhtautuu siisteyteen lähes pakonomaisesti kontrolloiden, on hyvä ymmärtää, ettei sitä ole reilua vaatia toiselta. Silloin on syytä pohtia, millaiset asiat vaikuttavat oman kontrollintarpeen taustalla.
Malta mielesi – ota toiveet puheeksi vasta riidan jälkeen
Yhteistä sopimuksista ja tavoitteista keskustelu yleensä helpottaa tilannetta. Aihetta ei houkutuksesta huolimatta kannattaisi kuitenkaan ottaa toisen kanssa esille silloin, kun eniten ärsyttää.
– Keskustelu kannattaa sijoittaa rauhalliseen hetkeen, jossa molempien olisi mahdollista turvallisesti puhua tilanteesta omasta näkökulmastaan, Humaljoki muistuttaa.
Liikkeelle olisi hyvä lähteä kartoittamalla, miten kumpikin kokee tilanteen. Samalla voi pohtia, mikä tunne kiukun takana kolkuttelee.
– Ehkä taustalla piilee tunne siitä, että itseä ei arvosteta. Tai kenties pelko siitä, että toisen laiska panostaminen yhteisen kodin siisteyteen on merkki hiipuneesta rakkaudesta. Senkin sanominen ääneen voi auttaa toista ymmärtämään paremmin omaa näkökulmaa, Humaljoki sanoo.
Erilaisista piirteistä, tarpeista ja toiveista olisi hyvä keskustella, sillä se auttaa myös kompromissien tekemistä. Esimerkiksi erirytmisyyttä voi huomioida luomalla tapoja, jotka vastaavat molempien tarpeita.
– Molempien ei tarvitse siivota samaan aikaan. Jos toinen järjestelee mielellään ennen nukkumaanmenoa, kun toinen rauhoittuu mielellään jo nukkumaan, oman osuutensa voi tehdä vaikka töistä kotiin tullessa. Pääasia on, että kumpikin tekee jotain.
Lue myös Kotiliesi.fi: 7 asiaa, joita pariterapeutti ei tekisi omassa suhteessaan – sorrutko samaan, johon yli puolet ihmisistä?
Yhteinen tavoite ja yhdessä luodut rutiinit auttavat
Myös yhdessä luodut sopimukset auttavat, kun siisteyskäsitykset tai rytmit eivät mene luonnostaan yksiin.
– Sovitut rutiinit helpottavat arkea. Silloin kotia tulee kierrettyä ja katsottua eri tavalla viikkojärjestyksen avulla, Humaljoki ehdottaa.
Perjantaille voi vakiinnuttaa pyykkipäivän, lauantaille imuroinnin. Voi myös sopia, että tiskit hoidetaan päivän päätteeksi tasoilta astianpesukoneeseen.
Toisinaan yhteiset pelisäännöt vaativat totuttelua, eivätkä uudet tavat välttämättä muodostu rutiineiksi aivan vaivatta. Se voi ärsyttää, mutta toisaalta jatkuva huomauttelu saa toisen herkästi vetäytymään.
– Kilpailu siitä, kumpi tekee enemmän tai kumpi on väsyneempi, ei johda mihinkään. Tärkeämpää on pohtia, miten tilannetta voisi viedä eteenpäin.
Olisikin tärkeää, että kodin tunnelmaan suhtauduttaisiin yhteisenä projektina – ei vastakkain vaan rinnakkain. Kenties voisi ajatella, että toista vastaan kilpailemisen sijaan molemmilla on sama tavoite: se, että kodissa on kiva olla, eikä tarvitsisi riidellä.
– Siivous on valtavan hyvä tapa osoittaa rakkautta, välittämistä ja toisen huomioimista, Humaljoki muistuttaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous