Terveys

Silmän linssileikkaus eroaa laserleikkauksesta – tekomykiö hoitaa ikänäön lisäksi yleisen silmiä uhkaavan aikapommin

Linssileikkaus on vaihtoehto silmälaseista eroon pääsemiseen ja kätevä erityisesti silloin, kun ollaan ikänäköiässä. Samalla poistuu mahdollinen tuleva kaihileikkauksen tarve. Aivan kaikille linssileikkaus ei kuitenkaan sovi.

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
iStock

Linssileikkauksella on mahdollista päästä silmälaseista eroon.

Linssileikkaus on vaihtoehto silmälaseista eroon pääsemiseen ja kätevä erityisesti silloin, kun ollaan ikänäköiässä. Samalla poistuu mahdollinen tuleva kaihileikkauksen tarve. Aivan kaikille linssileikkaus ei kuitenkaan sovi.

Yli 45-vuotiaana useimmille ilmaantuva vaiva, ikänäkö, tarkoittaa yleensä silmälasien hankkimista ennemmin tai myöhemmin. Linssileikkaus on silmälasiton vaihtoehto ikänäön korjaamiseen.

Linssileikkaus on päiväkirurginen toimenpide, jossa silmän oma linssi eli mykiö korvataan tekolinssillä eli -mykiöllä.

– Mykiö murskataan ultraäänellä, kuoritaan ja imetään pois, jonka jälkeen tilalle asennetaan akryylimuovinen yksi- tai monitehotekomykiö, kuvaa silmätautien erikoislääkäri Harri Koskela.

Linssileikkaus eroaa tavallisimmin taittovirhekorjauksissa käytetystä laserleikkauksesta siten, että siinä silmän sarveiskalvoa ei hiota laserilla, vaan näönkorjaus perustuu silmän mykiön korvaamiseen tekomykiöllä.

Linssileikkaus hoitaa samalla myös kaihin

Toimenpiteenä linssileikkaus on täysin samanlainen kuin kaihileikkaus, jossa silmän oma mykiö niin ikään korvataan tekomykiöllä. Ne kuitenkin tehdään eri syistä:

– Kaihileikkaus tehdään, kun oma mykiö on samentunut eli näkö huononee, kun taas linssileikkauksessa halutaan päästä eroon silmälaseista.

Kaihileikkaus siis korjaa silmäsairautta eli kaihia, linssileikkaus korjaa näöntarkkuutta. Kun silmän oma mykiö on kerran poistettu, poistuu samalla myös mahdollinen tuleva kaihileikkaustarve.

Kaihi on silmäsairaus, joka iän myötä tulee suurelle osalle ihmisistä: yli 30 prosentilla yli 65-vuotiaista on näköä haittaava kaihi vähintään toisessa silmässä, ja yli 85-vuotiailla prosenttiosuus on jo 70. Kaihileikkauksia tehdään Suomessa joka vuosi noin 50 000–60 000.

Vastaavasti kaihileikkauksessa voi korvata oman mykiön sellaisella tekomykiöllä, joka hoitaa samalla kertaa sekä kaihin että ikänäön.

Tekomykiöllä on mahdollista korjata kaikkia taittovirheitä eli liki-, kauko- ja hajataitteisuutta. Useamman taittovirheen korjaamiseen tarvitaan monitehomykiö.

Lue myös: Kaihi on iän myötä yleistyvä sairaus, joka voi kehittyä salakavalasti – tällä lääkärin vinkillä testaat näkösi

Kenelle linssileikkaus soveltuu?

Koskelan mukaan yleisin ryhmä linssileikkaukseen hakeutuvissa ovat ikänäköiset, kaukotaitteiset pluslasien käyttäjät. Leikkausta kutsutaankin usein ikänäkölinssileikkaukseksi.

Leikkauksen soveltuvuus varmistetaan esitutkimuksella, jossa tarkistetaan silmän rakenne ja kunto. Tutkimuksen perusteella tehdään päätös leikkauksesta ja valitaan sopiva tekolinssi eli käytännössä valitaan joko yksi- tai monitehomykiö.

linssileikkaus: tekomykiö
Tekolinssi eli -mykiö on ohutta akryylimuovia.

– Esitutkimuksessa on tärkeä käydä läpi asiakkaan tilanne, työ ja harrastukset läpi. Jos esimerkiksi on oikein tiukka näkövaatimus työssä tai harrastuksissa, monitehomykiö voi joskus olla hiukan ongelmallinen, koska sillä ei välttämättä saada likinäköä aivan täysin korjattua, Koskela huomauttaa.

Hänen mukaansa suurin osa näkee linssileikkauksella kauas yhtä hyvin kuin ennenkin, mutta joillakin kaukonäkö heikkenee. Heikentyminen ei haittaa arkielämää, mutta silmälääkärin näkötestissä saattaa jäädä alimpia rivejä näkemättä.

– Se on hinta siitä, että näkee ilman laseja lähelle.

Linssileikkaus ei ole suositeltavaa, jos sairastaa muita silmätauteja kuten silmäpainetautia eli glaukoomaa. Lisäksi esteenä leikkaukselle voivat olla diabeteksen aiheuttamat muutokset silmissä.

Mahdollinen aiempi taittovirhekorjaus laserleikkauksella ei sen sijaan estä linssileikkausta.

Lue myös: Miksi näkö sumenee välillä? Hetkellisesti huono näöntarkkuus johtuu silmälihasten krampista – tämä rentoutus auttaa

Mitä linssileikkauksessa tapahtuu?

Linssileikkaus on melko nopea toimenpide: Koskelan mukaan itse leikkaus kestää noin 15 minuuttia per silmä, ja kotiin pääsee tavallisesti jo noin tunnin kuluttua leikkauksesta. Ennen leikkausta silmät puudutetaan puudutustipoilla, joten leikkaus ei satu, mutta kosketustunto silmässä yleensä säilyy.

Silmä pidetään auki erityisellä luomenavaajalla ja silmään suunnataan kirkas valo. Monet kuvailevat tätä valoa leikkauksen ikävimmäksi puoleksi.

Leikkauksen jälkeen silmää lääkitään antibioottitipoilla, ja kuuria jatketaan 2–3 viikon ajan tulehdusriskin minimoimiseksi. Infektioriski on pieni, yksi potilas 10 000:sta saa silmätulehduksen.

Kuinka nopeasti linssileikkauksesta toipuu?

Toipuminen on yleensä nopeaa, ja näöntarkkuus saavutetaan parissa päivässä. Sitä ennen näkökyky voi olla heikentynyt ja silmät voivat tuntua aroilta tai vetistää.

Linssileikkauksesta voi joskus seurata ohimenevää silmänpaineen nousua. Sitä varten kotiin saa silmänpainelääkityksen. Siihen voi turvautua, jos silmänpaine nousee kipua aiheuttaen.

Linssileikkauksen jälkeen ikänäkö ei enää etene.

Pitkällä aikavälillä linssileikkaus päin vastoin yleensä laskee silmänpainetta.

– Kun silmän oma mykiö poistetaan ja tilalle laitetaan paljon ohuempi akryylimuovilinssi, silmä avartuu ja nesteet pääsevät kiertämään siinä paremmin, Koskela kertoo.

Sairauslomaa linssileikkauksen jälkeen tarvitaan Koskelan mukaan 1–2 viikkoa.

Noin kuukauden kuluttua leikkauksesta on jälkitarkastuksen aika, jossa näkö tutkitaan ja tarkastetaan, että toipuminen on sujunut niin kuin pitää.

Onko linssileikkaus pysyvä ratkaisu näön ongelmiin?

– Ikänäkölinssileikkaus on pääsääntöisesti loppuelämän ratkaisu, Koskela sanoo.

Linssileikkauksen jälkeen ikänäkö ei enää etene. Harvinaisissa tapauksissa silmiin voi tulla iän myötä hajataittoa, mutta se on Koskelan mukaan korjattavissa laseroinnilla.

Joskus linssileikkauksesta voi seurata jälkivaivoina kontrastiherkkyyden alenemista, mikä ilmenee siinä, että lukiessa tarvitsee valoa enemmän kuin ennen.

Toinen haittavaikutus ovat niin sanotut halo-ilmiöt eli esimerkiksi pimeässä autojen valojen ympärillä näkyvät valohunnut.

– Ilmiö johtuu linssien renkaista eikä häviä ajan myötä. Haitta on kuitenkin pieni ja häiritsee yleensä vain alussa ennen kuin siihen tottuu, Koskela kertoo.

Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi: terveyskirjasto.fi, kaypahoito.fi

X