Terveys

Stressi nostaa salakavalasti verenpainetta – näin suojaat kehoasi vaaralliselta verenpaineelta

Kohonnut verenpaine on hengenvaarallinen aikapommi. Verenpainetauti voi tulla terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnallisista elintavoista huolimatta, sillä stressikin nostaa verenpainetta. Lue, miten kehoa ja verisuoniston terveyttä voi itse suojata.

Teksti:
Sari Hannikainen
Kuvat:
Istock

Vaikka elämäntavat olisivat muuten terveelliset, stressi voi nostaa verenpaineen haitallisiin lukemiin.

Kohonnut verenpaine on hengenvaarallinen aikapommi. Verenpainetauti voi tulla terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnallisista elintavoista huolimatta, sillä stressikin nostaa verenpainetta. Lue, miten kehoa ja verisuoniston terveyttä voi itse suojata.

Kohonnut verenpaine on salakavala terveysriski, sillä se ei tunnu kehossa usein mitenkään. Paine voi kohota ilman oireita tai tuntemuksia siitä, että terveydessä olisi jotakin pielessä.

Yleisimpiä syitä kohonneeseen verenpaineeseen ovat esimerkiksi ylipaino, suolainen ruokavalio ja tupakointi. Jos on riskiryhmässä, verenpaine tarkistetaan usein automaattisesti lääkärikäynneillä. Mutta verenpaine ei välttämättä säästä hoikkia, perusterveitä tai hyväkuntoisiakaan. Siksi jokaisen yli nelikymppisen on hyvä mitata, millä tasolla oma verenpaine on. Pitkittynyt stressi, kuten työstressi, voi pelkästäänkin kohottaa verenpainetta.

– Pitkäaikaisessa stressissä kehon sympaattinen eli aktivoiva hermosto on vallalla enemmän kuin rauhoittava parasympaattinen, minkä seurauksena verenpaine kohoaa. Stressi nostaa myös kortisolihormonitasoa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan verenpaineen kohoamiseen. Stressin vaikutukset verenpaineeseen ovat moninaisia, eikä kaikkia syitä tunneta, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Sydän, aivot ja muisti vaaravyöhykkeellä

Pitkittyessään kohonnut verenpaine alkaa nakertaa verisuoniston ja sydämen terveyttä, ja se voi aiheuttaa äkkikuoleman, sairauskohtauksen ja altistaa muistisairaudelle. Normaalin yläpaineen raja on 139 elohopeamillimetriä (mmHg) ja alapaineen 89 mmHg.

– Ihanteelliset lukemat ovat 120/80 mmHg tai alle. On todettu, että kun verenpaine on tällä tasolla, siihen liittyy kaikista vähiten haittoja ja kuolemia, Hekkala sanoo.

Omiin elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota ja aloittaa verenpaineen säännöllinen mittaus viimeistään siinä vaiheessa, kun paineet nousevat säännöllisesti normaalin rajojen yläpuolelle.

– Kohonnut verenpaine on vaarallista sydämelle. Se rasittaa sydäntä, ja sydänlihas alkaa paksuuntua, siitä tulee jäykkä ja jähmeä. Hengenahdistus on se tavallinen oire. Sydämeen kohdistuvat muutokset ovat peruuttamattomia.

Myös aivot, jotka ottavat paineen vastaan, ovat vaaravyöhykkeellä. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa aivoverenvuodon, ja se altistaa myös aivoveritulpalle eli aivoinfarktille. Muistisairauskin voi olla verenpainetaudin seurausta. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa verisuonten seinämien kalkkeutumista ja paksuuntumista sekä pieniä veritulppia, joita ei itse edes huomaa. Kaikki nämä vaikuttavat muistiin.

verenpaine
Liikunta, esimerkiksi jooga, vahvistaa parasympaattista hermostoa, mikä taas on vastalääkettä stressille.

Vahvista parasympaattista hermostoa

Pitkittyneen stressin aiheuttamaa kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa esimerkiksi liikunnalla. Parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastavaikuttaja.

Parasympaattista hermostoa vahvistamalla voi rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka on saa vallan stressitilassa. Kaikenlainen liikunta, rajumpikin, vahvistaa parasympaattista hermostoa.

– Liikunta vaikuttaa muutenkin kuin hermoston kautta. Liikunnan aikana pienetkin verisuonet ja hiussuonet ovat avoimina isoissa lihaksissa, kuten pakaroissa ja reisissä, mikä vaikuttaa verenpainetta laskevasti.
Myös rentouttavat lajit, kuten jooga, ja mielenhallintakeinot, kuten mindfulness, vahvistavat parasympaattista hermostoa.

X