Erillissuhde on parisuhde nimestään huolimatta. Lapsettomina viikkoina Tiina ja Miki viettävät tiiviisti aikaa yhdessä.
Erillissuhde on parisuhde nimestään huolimatta. Lapsettomina viikkoina Tiina ja Miki viettävät tiiviisti aikaa yhdessä.
Ihmissuhteet

Tiina, 40, ja Miki, 47, elävät parisuhteessa erillään lastensa vuoksi ja kääntävät kaipuun eduksi: ”Jos toinen olisi ihan koko ajan vieressä, suhde saattaisi mennä huonompaan suuntaan”

Jos lotossa tulee täysosuma, Tiina Arponen ja Miki Leskinen saattavat muuttaa saman katon alle. Nyt kahden kodin välillä kulkeminen on yhteinen järkipäätös, ja on se niin romanttistakin. Asiantuntijan mukaan erillissuhteessa kipinän ylläpito voi olla perinteistä parisuhdetta helpompaa.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: Niclas Mäkelä

Kai te jo nyt muutatte yhteen? Teidän olisi paljon järkevämpää asua yhdessä. Tuttavia ja tuntemattomia Tiina Arposen ja Miki Leskisen asumiskuvio kummastuttaa. Pari on tottunut selittämään kahden ja puolen yhteisen vuoden aikana ratkaisuaan muille, Tiina välillä kyllästymiseen asti.

– Kuinka monelta saman katon alla asuvalta parilta kysytään, miksi he asuvat yhdessä? Tiina miettii.

Tiina ja Miki elävät erillissuhteessa. Se on vakiintunut parisuhde, jossa osapuolet asuvat eri osoitteissa tai asunnoissa. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista miehistä ja naisista elää erillissuhteessa tai eli ainakin viitisen vuotta sitten, kun FINSEX-raporttia kirjattiin. Siihen liittyvään kyselyyn vastanneista osa eli kumppaninsa kanssa etäsuhteessa, jossa välimatka pakottaa kumppanit asumaan erillään.

Raportin mukaan erillissuhteita on muita useammin alle kolmekymppisillä. Heillä erillissuhde on usein etappi perinteistä parisuhdetta kohti. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua rauhassa kumppaniin ja parisuhteeseen ennen vakiintumista.

Tiina ja Miki asuvat toisistaan 14 kilometrin päässä. Tiina on 40- ja Miki 47-vuotias. Eikä heillä ole aikomustakaan muuttaa saman katon alle – ei ainakaan vuosiin.

Lue lisää: Avoin suhde, polyamoria ja kumppanuusvanhemmuus ovat arkipäiväistyneet – tarvitsemmeko enää perinteistä parisuhdetta?

Erillissuhde on Tiinalle ja Mikille taloudellisesti järkevä vaihtoehto

Viisipaikkainen farmariauto meni vaihtoon, kun Tiina ja Miki alkoivat seurustella. Tiinan kolmen ja Mikin kahden lapsen kuskaamiseen tarvittiin isompi menopeli – ja mitäpä sitä vanhemmat eivät lastensa eteen tekisi. Lasten hyvinvointi on kummallekin niin tärkeää, että juuri se saa parin asumaan erillään.

– Lapsilla oli jo ennestään kaksi kotia, koulunsa ja ystävänsä, ja ainakin koulu- ja päiväkotikuviot menisivät muutossa uusiksi. Erillään asuminen kuormittaa meitä aikuisia vähemmän kuin muutto kuormittaisi lapsia, Miki sanoo.

Erillään asuminen on taloudellisestikin järkevää. Seitsenhenkistä perhettä ei tungeta ihan mihin tahansa asuntoon. Pääkaupunkiseudulla lasten elämän kannalta sopivalta paikalta, riittävän suuresta kodista saa pulittaa melkoisen summan. Niin ison, että siihen verrattuna auton vaihto ei tunnu missään.

– Lotto on vetämässä, Tiina kuittaa parin mahdollisuudet yhteiseen kotiin.

Mutta kun parin nyt yläaste­ikäiset lapset aikuistuvat ja muuttavat aikanaan omilleen, kotiin jää pari teiniä. Silloin Tiina ja Miki saattavat asua yhteisessä kodissa – jos haluavat.

– Erillään asumiseen liittyy paljon myönteistä. Voi olla, ettem­me ehkä halua luopua asumismuodostamme koskaan, Tiina toteaa.

Tiinan ja Mikin lapset viettävät joka toisen viikon toisen vanhempansa kanssa. Lapsettomat viikot osuvat yksiin, ja ne pari viettää tiiviisti yhdessä.

– Jos toinen olisi ihan koko ajan vieressä, suhde saattaisi mennä huonompaan suuntaan. Nyt meidän on tosi ihana olla yhdessä juuri näin ja niin on lapsillakin, Tiina toteaa.

Lapsiviikoilla parin lapset voivat vaihtaa halutessaan paikkoja keskenään. Viikonloppuisin ja lomilla nuoret tykkäävät valvoa, ja silloin he majoittuvat toiseen ja pienemmät lapset toiseen kotiin.

– Kaikki ovat tyytyväisiä, Miki sanoo.

Miki Leskinen ja Tiina Arponen ovat eläneet erillisuhteessa kaksi ja puoli vuotta.

Miki Leskinen ja Tiina Arponen ovat eläneet erillisuhteessa kaksi ja puoli vuotta.

Yhteistä arkea on vähemmän

Kokemusta perinteisestä parisuhteestakin Tiinalla ja Mikillä on. Siihen verrattuna erillissuhde ei ole yhtään sen huonompi tai parempi. Mutta se on erilainen.

– Yhteistä arkea on luonnollisesti vähemmän, ja se harmittaa. Haaveilen yhteisistä, tavallisista päivistä, jolloin meidän ei tarvitse tehdä mitään erityistä, Miki sanoo.

Niinä päivinä Miki voisi nukkua kaikki yöt ja herätä aamulla oman rakkaan vierestä. Nyt se ei onnistu. Kun lasten harrastukset tai oma työ toisaalla venyvät myöhään ja seuraavana aamuna on aikainen herätys, on järkevämpää olla omassa asunnossa.

– Tai pikemminkin Tapiolan- tai Vallilan-kodissa. Vaikka kummallakin meistä on juridisesti oma kotinsa, ajatuksissa, puheissa ja teoissakin ne ovat yhteisiä, Tiina korjaa.

Miki esimerkiksi huolehtii kummassakin kodissa tiskeistä ja poraa Tiinalle hyllyjä seinään. Jos Mikillä on pölyistä, Tiina imuroi. Tiina on uusinut Mikin kodin sisustusta – miehen luvalla.

Koronakeväänä kahden kodin hyvät puolet korostuivat. Kun harrastukset olivat tauolla ja museot ja kahvilat kiinni, siirtyminen kodista toiseen virkisti.

– Kummassakin kodissa on oma tunnelmansa ja omat juttunsa. Mikin luona leivomme ja saunomme ja minun luonani katselemme elokuvia, Tiina sanoo.

Erillissuhde voi lisätä vipinää

Tiina ja Miki kävelevät usein käsi kädessä. Kotona paikka toisen kainalosta löytyy nopeasti. Niin nopeasti, että Mikin teini-ikäinen tytär kutsuu paria rakastavaisiksi.

– Lapsen suusta kuultuna se tuntui tosi hyvältä. Rakkautemme saa näkyä, Tiina sanoo.

Erillissuhteissa rakkautta riittää. Yhteisen ajan laatu korostuu, ja tavatessa päästään nauttimaan suhteen tuoreudesta ja siihen liittyvästä kaipaamisen tunteesta.

– Toisen ikävöiminen on ihanaa, kun tietää, ettei se kestä ikuisesti. Jokailtainen puhelu ja joskus lounastreffit helpottavat lapsiviikoilla ikävää, Tiina sanoo.

Erillään asuminen voi vahvistaa suhdetta. Ainakin siinä elävillä on ihan tutkitustikin avio- ja avoliittoa enemmän seksiä, ja seksihän on parisuhteen liima.

– Onhan meillä sitäkin ihan mukavasti ja kaikkea romanttista! Meistä kahdesta säteilee ulospäin vaaleanpunaisia sydämiä, Tiina kihertää.

Lähteenä käytetty: Lemmen paula. Seksuaalinen hyvinvointi parisuhdeonnen avaimena. Väestöntutkimuslaitos, Perhebarometri 2016.

X