Ihmissuhteet

Onko läheisyys vaikeaa vai luonnollista? Näin lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat aikuisena

Oletko lapsena saanut rutkasti hellyyttä vai jäänyt vaille hellyydenosoituksia? Lapsuuden kiintymyssuhteet voivat vaikuttaa ihmiseen positiivisesti tai negatiivisesti vielä aikuisiälläkin.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat monella tavalla siihen, millä tavalla ihminen on yhteydessä tosiin ihmisiin. Lapsuuden hyvät kiintymyssuhteet voivat näkyä vielä aikuisenakin esimerkiksi kykynä asettaa rajoja ja luoda läheisiä ihmissuhteita. Lapsuuden huonot kiintymyssuhteet sen sijaan saattavat vielä aikuisenakin aiheuttaa ahdistusta ja altistaa masennukselle.

Hyvät kiintymyssuhteet voivat näkyä kykynä asettaa rajoja

Lapsuuden kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja hänelle läheisen ihmisen välistä tunnesidettä. Yleensä lapsuuden merkityksellisimmät kiintymyssuhteet luodaan omiin vanhempiin ja sisaruksiin. Hyvässä kiintymyssuhteessa lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja itsensä tärkeäksi.

Siksi hän oppii jo nuorena luottamaan ihmisiin, olemaan lähellä toista ihmistä, asettamaan terveet rajat ja luottamaan itseensä ja omaan arviointikykyynsä. Lapsuuden hyvät kiintymyssuhteet luovat hyvän pohjan tasapainoisen, intiimin suhteen luomiseen aikuisiällä.

– Kun lapsi on saanut kokemuksen terveestä ihmissuhteesta, hän ei luultavasti suostu myöhemminkään elämässään tuhoaviin ihmissuhteisiin, kiintymyssuhteista kirjan Lämmöllä vihalla raivolla kaiholla – Rakkauden haavoja (PT-Kustannus, 2016) kirjoittanut psykologi Satu Kallio kertoo.

Huonot kiintymyssuhteet voivat vaikeuttaa terveiden ihmissuhteiden luomista

Hyvä kiintymyssuhde on siis sellainen, jossa lapsi on kokenut itsensä rakastetuksi ja tärkeäksi. Mutta millainen kiintymyssuhde lasketaan huonoksi?

– Kiintymyssuhde on huono silloin, kun suhteessa ei ole vastavuoroista läheisyyttä, lämpöä ja toisen mielessä pitämistä silloinkin, kun toinen ei ole läsnä, Kallio tiivistää.

Mikäli lapsi ei ole kokenut lapsena olleensa arvokas ja on joutunut kohtaamaan henkistä tai fyysistä väkivaltaa, hän saattaa ajautua myös aikuisena tuhoaviin ihmissuhteisiin, joissa häntä ei arvosteta.

Jos kiintymyssuhteeseen ei ole liittynyt suuria traumoja, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa, voi olla, että aikuisena huonon kiintymyssuhteen aiheuttamat ongelmat tulevat ilmi pienissä arkisissa asioissa, kuten suhtautumisessa läheisyyteen.

– 50–60-luvulla monissa perheissä lapsia ei vielä pidetty fyysisesti lähellä hirveän paljon. Siksi läheisyydestä on saattanut tulla outo asia, mikä vaikuttaa myös myöhemmissä ihmissuhteissa niin, että myös aikuisena voi olla vaikeaa olla fyysisesti toisen lähellä.

Aikuisiän hyvät ihmissuhteet voivat olla korjaavia kokemuksia

Lapsuudessa opitut mallit juurtuvat meihin toimintatavoiksi. Kun tulee tietoiseksi omaa käyttäytymistä ohjaavista tekijöistä ja siitä, mikä elämässä niihin on vaikuttanut, malleja on kuitenkin mahdollista muuttaa vielä aikuisenakin.

– Se voi olla työlästä ja hankalaa. Emme kuitenkaan ole lapsuuden kiintymyssuhteiden armoilla, Kallio muistuttaa.

Esimerkiksi aikuisiällä solmitussa parisuhteessa tai muissa läheisissä ihmissuhteissa voi saada hyvin paljon korjaavia kokemuksia varhaislapsuuden huonoille kokemuksille. Lapsuuden kiintymyssuhteista kumpuavia ongelmia voi käsitellä juuri näiden läheisien ihmisten tai tarvittaessa terapeutin kanssa.

– Jos kärsit pitkäkestoisesta masennuksesta tai ahdistuksesta, hakeudut jatkuvasti ihmissuhteisiin, jotka ovat sinulle tuhoavia, tai et tiedä, miten sinun tulisi toimia ja mitä tehdä, suosittelen psykoterapeutin puoleen kääntymistä.

Lue myös:

Oletko ainoa lapsi? Näin se on vaikuttanut sinuun ja elämääsi

Esikoinen, keskimmäinen vai kuopus – lapsuuden perheen roolit vaikuttavat myös parisuhteessa

”Lasteni katse muutti kaiken” – kolme naista kertoo, miten he saivat voimaa jättää väkivaltaisen kumppaninsa

X