Minna Kuukka toivoo lastensa Jooan ja Violan uskovan itseensä ja olevan kilttejä muille.
Minna Kuukka toivoo lastensa Jooan ja Violan uskovan itseensä ja olevan kilttejä muille.
Julkkikset

Minna Kuukka pohtii, onko ollut teinikaksosilleen riittävän hyvä äiti: ”On aika hurjaa, millainen valta vanhemmilla on, sillä voimme pilata lastemme elämän”

Radiotoimittaja Minna Kuukka, 50, jännittää jo aikaa, jolloin hänen nyt 14-vuotiaat kaksosensa muuttavat pois kotoa. Lasten kasvaminen on saanut Minnan miettimään, onko hän osannut toimia äitinä oikein.
Teksti: Annan toimitus Kuvat: Sampo Korhonen

”Asumme hieman ahtaasti Helsingin keskustassa, ja korona-aikana olemme olleet paljon kotona. Mieheni Tatu Vehmas on pitänyt etäpalavereita, ja 14-vuotiaat kaksoset ovat tehneet kouluhommia huoneissaan. Olen ajatellut, että näin on hyvä, elämäni on tässä.

En pelkää vanhenemista, mutta jännitän sitä, kun lapset joidenkin vuosien kuluttua muuttavat pois. Millaista elämä sitten on? Jotkut ystävistäni ovat sen jo kokeneet, ja he ovat puhuneet kaipuustaan.

Välillä kun väsyneenä laitan ruokaa, yritän muistuttaa, että älä nyt manaa näitä aikoja. Pian soittelet pitkin maita ja mantuja lasten perään ja anelet, että he tulisivat syömään.

Olin aina ajatellut, että haluaisin saada joskus lapsia. Erosin 35-vuotiaana ja ajattelin tuolloin, että tässä saattaa kuitenkin käydä niin, että en koskaan tulekaan äidiksi. Olin silti tyytyväinen elämääni, enkä ajatellut, että jotakin puuttuisi. Pian tapasin nykyisen mieheni ja jätin e-pillerit pois, koska ajattelin, että saattaisi kestää pitkäänkin ennen kuin tulisin raskaaksi. Yllättäen aloinkin odottaa melkein heti kaksosia. Suvussani on isän puolella kaksosia, joten meillä taitaa olla geneettinen taipumus kaksosraskauksiin.

– Luultavasti olisin elänyt hyvää elämää lapsettomanakin, sanoo Minna Kuukka.

– Luultavasti olisin elänyt hyvää elämää lapsettomanakin, sanoo Minna, joka alkoi yllätyksekseen odottaa kaksosia 35-vuotiaana heti mieheensä tutustuttuaan.

Olin melkein 36-vuotias, kun lapset syntyivät. Oli supermageeta saada kaksoset, enkä kokenut sitä rankkana. Ehkä en osannut verrata kokemusta mihinkään, koska en tiennyt, millaista olisi hoitaa vain yhtä lasta.

Olen yrittänyt olla lapsilleni hyvä äiti. Parasta, mitä he voivat saada. Kun he olivat pieniä, hain heidät aikaisin tarhasta, ja vietimme pitkiä iltapäiviä kotona. Olen ollut heille läsnä.

Toivon, että olen osannut opettaa heitä uskomaan itseensä. En tarkoita amerikkalaista mallia, sitä että kun uskoo itseensä, kaikki on mahdollista. Ei elämä sillä tavalla mene. Mutta haluan heidän tietävän, että tapahtui mitä tahansa, olen aina heidän puolellaan. Toivon myös, että olen osannut opettaa heitä olemaan kilttejä muille ihmisille.

On aika hurjaa, millainen valta vanhemmilla on, sillä voimme pilata lastemme elämän. Olen aina välillä miettinyt, että voinko jo olla turvallisin mielin sen suhteen, että olenko toiminut oikein.

Luultavasti olisin elänyt hyvää elämää lapsettomanakin. Tässä kävi kuitenkin niin, että äitiydestä tuli todella tärkeä ja iso osa elämääni. Rakkauksia tulee ja menee, mutta rakkauteni lapsiin on ehdotonta ja pysyvää.”

Luit juuri lyhennelmän Annan 15/2021 Tässä iässä -kansijutusta, jonka on kirjoittanut Tyyne Pennanen. Miksi Minnan mielestä on perusteltua sanoa, että hän pyörittää perhettä kuin yritystä? Minna kokee olevansa kiltti ihminen – miksi kiltteys on hänestä aliarvostettua? Minnan äiti kuoli alle viisikymppisenä rintasyöpään, mitä Minna itse ajattelee rintasyöpäriskistä? Lue koko juttu numerosta 15/2021 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä! 

X