Julkkikset

Kirjailija Juha Itkonen: ”Avioliitossamme on vapaus keskittyä omaan tekemiseen”

Kirjailija Juha Itkonen, 40, on kahden lapsen isä. Jotta kirjoittaminen sujuu, Juha lähtee aika ajoin kirjoitusleireille ulkomaille. Leireiltä ei soitella kotiin.
Teksti: Miia Siistonen Kuvat: Tommi Tuomi/Otavamedia

Aamupuuro ja uutispuuro. Oma mikrokosmos korvatulehduksineen ja koko ulkoinen maailma pakolaiskriiseineen ja sote-uudistuksineen. Kaikki ne on pystyttävä sulkemaan pois, jotta ovi pään sisäiseen mielikuvitusmaailmaan voi avautua.

– Siirtymät näiden maailmojen välillä ovat suoria ja leikkaukset nopeita. Lasten syntymän jälkeen elämääni tuli ristiriitoja, joita lapsettomana ei tarvinnut ratkoa.

Ajankäytöstä tulee sanomista kaikissa lapsiperheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Suurin ja hankalin ristiriita Juhalle on kuitenkin kiireisen, läsnäoloa vaativan arjen ja henkistä eristäytymistä vaativan työn yhteensovittaminen.

– En inhoa arkea, se on myös inspiraation lähde. Nautin tunteesta, että ympärilläni on elämää. Pohjimmiltaan kirjoittaminen on kuitenkin unelmointia, eikä sille ole samanlaista tilaa kuin alle kolmekymppisenä.

Koska Juhan työ ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, hän on usein se, joka jää kotiin sairaan lapsen kanssa. Vastapainoksi hän on saanut pitää viikon, parin ”kirjoitusleirejä” ulkomailla.

Uutta Palatkaa perhoset -romaania hän kirjoitti Los Angelesissa. Asui pikkuyksiössä kivenheiton päässä Hollywood Boulevardista, lenkkeili aamuisin kuuluisilla kukkuloilla ja istui päivät hälyisissä kuppiloissa kirjoittamassa. Oli juhlaa, kun työskentelyä saattoi halutessaan jatkaa yömyöhään.

Kotiin hän ei reissuilla soittele.

– Niin on helpompi hallita poissaolemista. Jos kotiasiat pyörivät koko ajan mielessä, se nakertaa kirjoitusleirin ideaa saada keskittyä työntekoon.

Jälleennäkeminen oli riemukas, kun Maija ja pojat saapuivat myöhemmin San Franciscoon. Perheen miehet ajoivat raitiovaunulla Fisherman’s Wharfiin, vanhaan satamaan rakennettuun huvipuistoon. Vielä edellisenä päivänä kirjailija oli uppoutunut päänsä sisään. Nyt hän pelasi poikien kanssa peliä, jossa puupossuja nuijittiin maan rakoon ja oli täysillä läsnä.

– On kiehtovaa, miten nopeasti aivot vaihtavat asentoa. Yritän ajatella niin, että arki on täynnä pieniä ihmeitä. Pitää vain päästä sellaiseen tilaan, että ne pystyy näkemään.

Lue lisää: Ei enää riitelyä kotitöistä – Tämän keksinnön jokainen perhe tarvitsee!

Vaimo on optimisti, mies pessimisti

Juhan Vaimo Maija Itkonen on teollinen muotoilija, jonka yritys Powerkiss kehitti langattoman latauksen teknologiaa. Parhaillaan hän työskentelee ilmastoystävällisen proteiininlähteen, nyhtökauran, parissa.

– Maijassa veti puoleensa ulkonäön lisäksi hänen poikkeuksellinen energiansa ja valoisuutensa. Suomalaisella asteikolla olen itsekin optimistinen, mutta Maijaan verrattuna olen auttamaton pessimisti. En mitenkään olisi voinut päätyä kirjailijaksi, jos minussa ei olisi alakuloista, sisäänpäin kääntyvää puolta.

– Maija ei ole ikinä estellyt työntekoani. Päinvastoin, hän on aina ollut vähintään yhtä ahkera ja tehnyt omia projektejaan. Avioliitossamme on vapaus keskittyä omaan tekemiseen.

Maijan optimismia ja energiaa tarvittiin myös kuherruskuukauden aikana, kun Juha parin kirjoituspäivän jälkeen ilmestyi kammiostaan ja valitti, ettei tekstiä synny. Höh, sanoi Maija, ethän ole vielä edes kunnolla yrittänyt. Jatka vaan eteenpäin!

– Meitä on yhdistää se, että haluamme riittävän samanlaisia asioita ja samankaltaista elämää. Uppoudumme molemmat omiin projekteihimme ja jahtaamme määrätietoisesti unelmiamme.

Lue lisää: Oletko esikoinen vai kuopus? Näin perhetaustasi vaikuttaa työelämässä

Lue lisää: Lapsuuden perheen roolit parisuhdeongelmien taustalla – Oletko sopeutuja tai prinsessa?

Juha Itkosen haastattelu on kokonaisuudessaan Anna-lehden numerossa 14/2016. Sen ilmestymispäivä on 7.4.

X