Ihmiset ja suhteet

Anna Brotkin käsikirjoittaa tv:n hauskimpia hittisarjoja – kahdenlaiset ihmiset päätyvät vitsin kohteiksi

Käsikirjoittaja Anna Brotkinin mielestä hauskuus syntyy siitä, kun ihmiset ottavat itsensä liian vakavasti. Hän itsekin sortuu ylikelailuun, vaikka haluaisi vähät välittää muista.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Sampo Korhonen

Kirjottaminen on Anna Brotkinille yksi ajattelun muoto.

Käsikirjoittaja Anna Brotkinin mielestä hauskuus syntyy siitä, kun ihmiset ottavat itsensä liian vakavasti. Hän itsekin sortuu ylikelailuun, vaikka haluaisi vähät välittää muista.

Musiikkitalon kahvilan ikkunoista tulvii alkukevään häikäisevän kirkasta valoa. Käsikirjoittaja Anna Brotkin nautiskelee siitä hetken silmät sirrillään ja nostaa sitten huulilleen kupillisen mustaa kahvia. Anna sopii tänne usein treffejään paikan valoisuuden ja rauhallisuuden vuoksi, mutta Musiikkitalo edustaa hänelle myös tärkeitä arvoja.

– On ihanaa, että kaiken kulttuurivihamielisyyden keskellä meillä Helsingissä on tällaisia uusia kulttuuri- ja taidetiloja kuten tämä ja keskustakirjasto Oodi. Ne ovat hyvän mielen paikkoja ja saavat minut uskomaan, että toivoa on vielä olemassa.

Anna tunnetaan parhaiten ilmiöksi nousseen ja Kultaisella Venlalla palkitun Aikuiset-sarjan käsikirjoittajana. Hän on kirjoittanut monia muitakin komediallisia televisiodraamoja, muun muassa sarjoja Rakkaat lapset, Jättekiva, Rehtori ja Modernit miehet.

– Olen aika puhelias ihminen, ja myös puhelias kirjoittaja. Minulle ominaisinta on kuvata ihmisiä, jotka puhuvat paljon. Jos Aki Kaurismäen elokuvissa on repliikki siellä ja toinen täällä, minä edustan toista ääripäätä, sellaista dialogin vyörytystä.

1990-luvulla vietetty lapsuus innosti kirjoittamaan näytelmän

Tämä vuosi on Annalle uusien aluevaltausten aikaa. Viime viikolla oli hänen ensimmäisen käsikirjoittamansa näytelmän ensi-ilta. Q-teatterin Uuteen nousuun – laman lasten elämä ja teot kertoo 1990-luvulla nuoruuttaan eläneestä kaveriporukasta, joka kokoontuu muistelemaan nuoruusvuosiaan vanhalla, homepommiksi muuttuneella koulullaan.

Näytelmän toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja on Q-teatterin taiteellinen johtaja Juho Mantere, jonka Anna on tuntenut teini-iästä lähtien. Kaksikko oli pitkään halunnut tehdä jotain yhdessä, ja nyt yhteinen kiinnostuksen kohde löytyi. Molemmat halusivat palata lapsuuteensa ja yrittää ymmärtää ja käsitellä sitä aikuisen silmin ja tiedoin.

– Tarkoitus ei ole tietokirjamaisesti selittää, millaista 1990-luvulla oli tai mitä lama tarkoitti. Yritämme tavoittaa, miltä se aika tuntui lapsesta, joka ei ymmärtänyt, mitä yhteiskunnassa tapahtui.

Toinen näytelmän taso on henkilökohtaisempi ja käsittelee vaikeutta irtautua niistä rooleista, joihin on lapsuudessa tai nuoruudessa ajautunut.

– Olemme pyrkineet tekemään esityksen, joka on elämäniloinen ja vauhdikas, mutta joka käsittelee myös kipeitä asioita, herättää ajatuksia ja myös sattuu vähän.

Lue myös: ”Käsikirjoittaja Anna Heinämaan vaikean äitisuhteen korjasi lopulta rakkaus: ”Ihminen pystyy antamaan vain sen, mitä on itse saanut”

”Näen hupia pyrkimyksessäni olla varteenotettava”

Syksyllä tapahtuu taas, kun ensi-iltansa saa Annan käsikirjoittama ja Jenni Toivoniemen ohjaama elokuva. Jani Volanen on siinä entinen tangoprinssi, antisankari, jolla asiat eivät mene ihan putkeen. Aksa Korttila on hänen määrätietoinen tyttärensä, ja molemmat sähläävät omalla tavallaan.

Annasta koomisuus syntyy usein siitä, että ihmiset ottavat itsensä liian vakavasti ja esittävät itsevarmempaa kuin ovat.

– Se on huvittavaa, mutta ei pilkallisessa, vaan empaattisessa mielessä. Itsekin olen huvittava pyrkimyksissäni olla varteenotettava. Haluaisin olla rento ja vähät välittää muista, mutta oikeasti ylikelailen kaiken maailman asioita.

Viime joulukuussa  Anna sai taidemaailman arvostetun Suomi-palkinnon.

– Olen iloinen, että minut palkittiin käsikirjoittajana ja television tekijänä. Tämä ammatti on monelle aika tuntematon, eikä taidepalkinnoissa televisio nauti samanlaista arvostusta kuin vaikkapa elokuva. Televisio voi kuitenkin tavoittaa todella isoja yleisöjä eikä ole yhdentekevää, millaisia sisältöjä sinne tehdään.

Lue myös Kotiliesi.fi: Kuuluuko äitien puuttua tyttäriensä elämään, Niina Lahtinen? Esitimme näyttelijälle 10 väitettä, joihin hän vastasi hersyvän hauskaan tyyliinsä


Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 08/2024.


X