Kauneus

Kylppärin kaapin kemikaalicocktail

Teksti: Anna.fi

Päivittäiskosmetiikan sisältämien kemikaalien terveysvaikutukset herättävät huolta ja huhupuheita. Asiantuntijoiden mukaan huhuihin pitää suhtautua kriittisesti, mutta pieni kriittisyys myös itse kemikaaleja kohtaan lienee paikallaan.

Tavallisessa ihovoiteessa saattaa olla jopa 70 vaikuttavaa raaka-ainetta. Voidepurkin kyljestä löytyvät EU-säädösten vaatimat latinankieliset nimet, mutta mitä tavalliselle kuluttajalle kertovat esimerkiksi Polyisobutene tai Sodium Acrylate? Mitä päivittäiskosmetiikkamme oikein pitää sisällään? Ja mitä aineita olisi syytä välttää?

Säilöntäaineet ja hajusteet ovat yleisimpiä allergioiden aiheuttajia. Erilaiset parabeenit ovat yleisimmin käytettyjä kosmetiikan säilöntäaineita. Työterveyslaitoksen mukaan parabeenit ovat allergeenisuutensa suhteen kuitenkin melko turvallisia, etenkin kosmetiikassa esiintyvinä matalina pitoisuuksina. Niinpä esimerkiksi monet hypoallergeeniset tuotteet sisältävät parabeenejä.

Halpistuote aiheuttaa riippuvuutta?

Allergisoivien aineiden lisäksi monia kiinnostaa tuotteiden luonnonmukaisuus. ”Me syömme ja juomme säilöntäaineita sisältäviä tuotteita, pesemme ja voitelemme itsemme niillä. Elämän aikana meistä tulee säilykkeitä, jotka eivät edes maadu kunnolla”, sanoo Marika Westerholm-Amin lääkkeitä ja ihonhoitotuotteita valmistavasta Weledasta. Weledan tuotteissa ei ole käytetty synteettisiä hajusteita, säilöntäaineita, väriaineita tai mineraaliöljyjä.

Kosteusvoiteissa paljon käytetty mineraaliöljy (Paraffinum Liquidum) on fossiiliperäinen raakaöljyteollisuuden sivutuote, jota myydään halvalla kosmetiikkateollisuudelle. Westerholm-Aminin mukaan mineraaliöljy on käytännössä muovia, joka jää ihon pinnalle tukkien ihohuokoset. ”Mineraaliöljy ei imeydy, ja aiheuttaa näin riippuvuutta. Parhaiten tämän huomaa halvoista huulipuikoista: huulirasvaa on laitettava koko ajan useammin”, Westerholm-Amin sanoo.

Mineraaliöljyt ja parabeenit ovat tuttuja 26-vuotiaalle Lealle. ”Jotkut ovat todella varmoja, että näistä on haittaa. Tietenkin pitää suhtautua kriittisesti, kun mitään tieteellisiä julkaisuja asiasta ei ole”, Lea sanoo. Aiemmin kuivasta ihosta ja voidekierteestä kärsinyt Lea kokeili monia kosmetiikkasarjoja ennen siirtymistä luonnonraaka-ainepohjaisiin tuotteisiin. Nämä ovat hieman kalliimpia, mutta osoittautuneet hintansa väärtiksi. ”Miksi kalliit merkit kuten Clarins tai Chanel käyttävät halpaa mineraaliöljyä”, Lea ihmettelee.

Lait ovat tiukentuneet

Muovia ja synteettisiä säilöntäaineita… Missä vaiheessa kuluttajan pitäisi huolestua? Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä vastaa päivittäin huolestuneiden soittajien kysymyksiin. Hiustuotteissa käytetyn silikonin väitetään aiheuttavan hiustenlähtöä ja deodorantista ja alumiinista seuraavan syöpää ja dementiaa. Kousa kehottaa suhtautumaan kriittisesti esimerkiksi erilaisilla keskustelupalstoilla liikkuviin väitteisiin. Joillekin luomukosmetiikkayrityksille puheet kemikaalien vaarallisuudesta taas ovat osa omaa markkinointia.

”Kannattaa aina muistaa, että jos tuote sisältäisi elimistölle haitallisia aineita, niitä ei voisi myydä”, Kousa sanoo. Hänen mukaansa kosmetiikan raaka-aineet on takuuvarmasti testattu. Kuluttajaviraston mukaan kosmetiikassa käytetään kuitenkin noin 10 000 ainesosaa – aikamoinen testausurakka.

Huoli kosmetiikan terveysvaikutuksista on myös saanut aikaan muutoksia. Esimerkiksi hiuslakan partikkelikoon tulee nykyisin olla lain mukaan niin suuri, ettei se pääse hengityselinten läpi elimistöön.

Meikeistä kemikaaleja elimistöön

Ihmisten altistuminen erilaisille kemikaaleille kirvoitti keskustelua viime syksynä, kun Euroopan parlamentti äänesti REACH-kemikaaliasetuksesta. Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF testasi veren kemikaalipitoisuuksia 13 perheeltä 12 EU-maassa. Suomalaisäidin ja -tyttären verestä löytyi muun muassa synteettisiä myskejä. Kosmetiikka ei kuitenkaan kuulunut Reach-aloitteeseen. Sitä säätelee kotimainen lainsäädäntö.

Suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:stä uskoo kosmetiikan olevan kohtuullisen tutkittua. Ongelma on, että varma näyttö turvallisuudesta vaatii pitkäaikaista tutkimusta. ”Ja tutkimustuloksista huolimatta esimerkiksi hammastahnoissa käytetään paljon antibakteerista triklosaania”, Luukkonen sanoo. Triklosaani kertyy eläimiin ja ihmisiin, ja sen epäillään paitsi tuhoavan hyviä bakteereja, myös tekevän huonoista bakteereista vastustuskykyisiä niitä tuhoaville aineille. Ruotsissa viranomaiset ovat varottaneet kuluttajia triklosaanin vaaroista.

Teksti: Taina Ahtela / A4 Media Oy (2.2.2006)
Kuva: A4 Media Oy

Euroopan unionin ylläpitämät listat kosmetiikan kemikaalien nimistä:

europa.eu.int/comm/enterprise/cosmetics/inci/incichem.htm

europa.eu.int/comm/enterprise/cosmetics/inci/incialf.htm

Kuluttajavirasto: Mitä kosmetiikalta vaaditaan?

Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen maksullinen portaali, josta voi tulostaa luettelon kosmetiikkatuotteista aineosien mukaan:

www.kosmetiikka-allergia.fi/etusivu.aspx

X