Koti ja sisustus

Irmalla on 50-vuotias leivänpaahdin – ”Ostettiin uusi ja hienompi, mutta se joutui aika pian mökille”

Suomalaisten kodeista löytyy keski-ikää lähestyviä kodinkoneita. Asiantuntija vastaa, miksi kodinkoneet kestivät aikaisemmin vuosikymmeniä toimivina.

Teksti:
Karoliina Kakko

Suomalaisten kodeista löytyy täysin toimivia kodinkoneita vuosikymmenien takaa.

Suomalaisten kodeista löytyy keski-ikää lähestyviä kodinkoneita. Asiantuntija vastaa, miksi kodinkoneet kestivät aikaisemmin vuosikymmeniä toimivina.

Oliko ennen kaikki paremmin, tai kestivätkö kodinkoneet vähintään pidempään ehjänä?

Kysyimme Annan lukijoilta, mikä heidän ikivanha kodinkoneensa toimii vieläkin. Vastauksista päätellen aikaisemmin tosiaan tehtiin kestäviä kodinkoneita.

Usealla vastaajalla oli jo keski-ikää lähestyvä sähkövatkain tai yleiskone.

Uskollinen paahtaja

”Kohta 50-vuotias leivänpaahdin saatiin häälahjaksi 1975 ja palvelee päivittäin. Yhdessä vaiheessa ostettiin uusi ja hienompi nykyvalkoinen paahdin. Se joutui aika pian mökille, koska vanha on vain paljon parempi.

Kovin isolle sitä ei uskalla säätää, emmekä pidä töpseliä seinässä enää paahtojen välissä!”

Irma

Omistajaansa vanhempi ompelukone

”Äitini on aikanaan ompelukoneen ostanut uutena juuri ennen minun syntymääni eli vuonna 1988. Koneella on ommeltu niin kastemekko minun lapsilleni kuin tavallisia arkivaatteitakin.

Tänä päivänä kone on lähinnä vaatteiden korjauskäytössä minulla, mutta on sillä muutama ison hevosen loimikin korjattu, kun muuta ompelukonetta minulla ei silloin vielä ollut. On vahva kone, kun noinkin isoja ja paksukankaisia kankaita kestää ommella.

Kerran sitä on korjattu, vaihdettu puolakotelo. Sen on siihen eräs ompelukoneenkorjaaja rakentanut, kun sellaista osaa ei enää löytynyt mistään. Muuten ompelukonetta on vain huollettu tarpeen vaatiessa.”

Noora

Neuvostoajan ”Elektronika 2”

”Seinätöpselillä toimiva digitaalikello Neuvostoliitosta eli Tallinnasta ennen Viron itsenäistymistä. Noin vuodelta 1985.

Se on ihana kello, jonka saa näppärästi talviaikaan, ja herätyskin on! Tämä on makuuhuoneessa sängyn vieressä aamujen ja iltojen ilona.” 

Irma

Party-grilli!

”Kuvassa oleva party-grilli on edesmenneen anopin peruja joka löytyi ’hylättynä’ varastona käytetystä junavaunusta noin 10 vuotta sitten. Pellin kahva siitä puuttui, mutta semmoinen löytyi sattumalta mökiltä puuliiteristä.

Grilli on meillä joka viikko käytössä ja teemme siinä yleensä lämpimiä voileipiä. Huoltotoimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä, se pelittää kuin junan vessa.”

Anna

Anopin kovaääninen vatkain


”Vatkain myös anopin peruja, ja ollut käytössä koko ajan. Se toimii, mutta on aika kovaääninen. Valmistusleima 12/79.”

Anna

Mikan kirpparistereot -69

”Grundig-stereo vuosimallia 1969. Ostin nuoruudessani kirpparilta ja päivittäin käytössä.

Ainoastaan radion taustavalolamppu on uusittu.”

Mika

Tervehenkinen 6-pack

”Tämä edelleen toimiva jogurttikone on kulkeutunut Jyväskylään tuliaisena suoraan 70-luvun Länsi-Saksasta, jolloin laite on ollut siellä uusinta uutta teknologiaa. Laitteeseen annostellaan pieni määrä hapanta tuotetta, kuten piimää tai viiliä, maitoa sekä vaikkapa omenahilloa, minkä jälkeen seos saa hautua koneessa yön yli. Lopputuloksena syntyy itse räätälöityä jogurttia.

70-luvulla ei juuri hillojogurtteihin kaupassa törmännyt, mutta tänä päivänä Kalinkat lienee helpompi poimia marketin hyllyltä.”

Ritva

Keski-ikäinen munankeitin

”Kasarilta peräisin oleva munankeitin valmistaa kananmunat juuri oikein kovuisiksi, eikä niiden valmistumista tarvitse vahdata, sillä laite ilmoittaa munien ollessa valmiita – ja sitä ääntä ei voi olla kuulematta edes talon perimmäisestä huoneesta, niin kovaäänisesti se särähtää!

Läpinäkyvällä muovimitalla annostellaan oikea määrä vettä laitteeseen ja päässä olevalla piikillä tehdään reikä kananmunaan ennen kuin se laitetaan koneeseen kypsymään.”

Ritva

Vanhempien kihlajaissilitin

”Vanhempani saivat tämän silitysraudan kihlajaislahjaksi vuonna 1993. Se jäi vähemmälle käytölle, koska jonkin ajan päästä häälahjaksi tuli uudempi höyrysilitysrauta.

Kun muutin lapsuudenkodista omilleni, en omistanut silitysrautaa ja nappasin tämän hätäpäissäni mukaan. Vaikka tämä kapistus ei edusta uusinta tekniikkaa, se silittää vaatteet mallikkaasti.

Silitysraudan siro ulkomuoto viehättää silmää niin paljon, että en raaskisi tästä luopua vaikka siinä ei hienoja höyrytysominaisuuksia olekaan.”

Karoliina

Monimutkainen elektroniikka tekee kodinkoneista nykyään virheherkkiä

Nykyään kodinkoneiden lyhyemmän käyttöiän syyksi epäillään suunniteltua vanhenemista. Sillä tarkoitetaan käytäntöä, jonka mukaan tuotteille määritellään jo tuotantovaiheessa ikä, jonka jälkeen kuluttajan on hankittava uusi kodinkone.

Veikko Toivanen Kodinkonehuolto V. Toivasesta kertoo huomanneensa ilmiön käytännössä. Kodinkoneiden laatu ei ole enää niin kestävää kun aikaisemmin.

– Jos tekee vähän heikommasta materiaalista, uusia koneita joutuu ostamaan tiuhempaan tahtiin.

Toivanen on huomannut työssään, että 15 vuoden aikana kodinkoneiden korjaaminen on muuttunut monimutkaisemmaksi. Koneissa on yhä enemmän elektroniikkaa, mikä tekee niistä myös vikaherkempiä. Tämän vuoksi myös häiriöiden korjaaminen ja havaitseminen on nykyään monimutkaisempaa.

– Jos joku anturi pettää, niin koko kone on käyttökelvoton ja täytyy viedä korjattavaksi.

”Vanhin Toivaselle tullut kodinkone on 110-kiloinen pyykinpesukone raudasta.”

Edelleen suurin osa kodinkoneista on silti korjattavissa. Poikkeuksen tekevät tietyt jääkaapit. Jos jääkaappiin tulee sisäinen kaasuvuoto, sitä ei voi enää korjata.

Vanhin kodinkone, joka Toivaselle on tullut korjattavaksi, on pyykinpesukone vuodelta 1971.

110-kiloinen pesukone oli valmistettu raudasta ja painoi varmasti puolet enemmän kuin nykyiset pesukoneet.

– Siitä oli vain tyhjennyspumppu rikki.

70-luvun kodinkoneisiin ei enää varaosia löydy, mutta pumppu saatiin korjattua sovitusosan avulla.

Mitä arvokkaampi kone, sitä herkemmin se tuodaan korjaukseen

Selkeästi eniten korjaukseen tuodaan pyykinpesukoneita ja astianpesukoneita. Esimerkiksi mikroja tuodaan harvoin korjattavaksi.

– Eikä niitä halvempia edes kannata korjata, Toivanen toteaa.

40 euron mikroa ei hyödytä edes tuoda korjaukseen, koska pelkän varaosan hinnalla saa jo uuden mikron.

Ihmisiä on kahta koulukuntaa. Toiset ostavat suoraan uuden kodinkoneen rikkoutuneen tilalle ja toiset vievät vanhan koneen korjaukseen. Yksi suuri syy korjata vanhoja koneita on halu vähentää ympäristön kuormitusta.

X