Matkailu

”Oli päiviä, jolloin peruutuksia tuli 4 000 euron edestä” – Saimaan seudun matkailuyrittäjät kertovat, mikä pelasti huonolta näyttäneen koronakesän

Tänä kesänä ei Saimaan seudulla juuri nähty keskieurooppalaisia tai venäläisiä turisteja. Siksi matkailuyrittäjien on täytynyt hurmata puolelleen kotimaiset lomailijat. Kaksi matkailuyrittäjäpariskuntaa kertoo, miten siinä on onnistuttu.
Teksti: Iina Alanko Kuvat: Riikka Hurri

Savonlinnan kupeessa sijaitsevan Lomamokkilan avara pihapiiri aittoineen, keinuineen ja perennoineen tuo mieleen entisaikojen mummolat. Keltaisen päärakennuksen valkoiset ikkunanpielet, kivetyissä penkeissä kukkivat perennat, puukeinu ja siistit nurmikot huokuvat huolenpitoa ja perinteiden kunnioitusta.

Sinivalkoisin verhoin ja ripsiliinoin sisustetussa ruokasalissa paikan emäntä Laura Björn viimeistelee aamiaispöytää.

– Tänään tarjolla on muun muassa uuni- ja vispipuuroa, marja- ja kasvispiirakkaa, juusto­­sarvia ja kotona tehtyä marjamehua, aamukuudelta työt aloittanut Laura esittelee.

Ensimmäisenä paikalle tulevat vierastalossa yöpyneet Henna ja Rauno Miettinen. He luulevat hetken olevansa Lomamokkilan ainoat aamiais­vieraat.

– On niin runsas pöytä, että ihan hävettää että meidän takia on tällaiset laitettu. Kun te olitte vielä illalla niin myöhään niitä lettujakin myymässä, Suonen­joelta kotoisin oleva Rauno puhelee Lauralle vähän nolona.

Miettisten helpotukseksi aamiaiselle saapuu muitakin. Tänään kaikki ovat suomalaisia ja ensikertalaisia. Se on poikkeuksellista, niin kuin tänä kesänä moni asia muutenkin.

Laura ja Kalle Björnille työ matkailuyrittäjänä on elämäntapa.

Laura ja Kalle Björnille työ matkailuyrittäjänä on elämäntapa.

18-vuotiaana maatilamatkailuyrityksen johtajaksi sukupolvenvaihdoksen myötä

Kun aamiaisvieraat ovat läh­teneet, Laura korjaa astioita perheen 11-vuotiaan esikoisen Annan avustuksella.

Myös isäntä Kalle Björn saapuu paikalle yrityksen toisesta toimipisteestä, parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta jugendhuvila Taipaleenniemestä, jossa hän kävi hoitamassa aamun tarjoilut. Nyt Kalle poimii pöydästä ylijääneitä leipomuksia mukaansa ja suuntaa navetan takana olevaa laidunta kohti.

Pihalla hän hyvästelee yhdet lähtöä tekevät vieraat.

– Tarvitsetteko apua laukun kantoon. Ette? No turvallista ja hyvää matkaa sitten vaan ja tervetuloa uudelleen.

Pellon reunassa Kalle viheltää oranssinruskealle ylämaankarjalle, joka löntystää laiskasti lähemmäs herkuttelemaan.

– Tulukee syömään, tuituitui!

Isäntä Kalle Björn syöttää aamiaiselta syömättä jääneet leipomukset ylämaankarjalleen.

Isäntä Kalle Björn syöttää aamiaiselta syömättä jääneet leipomukset ylämaankarjalleen.

Nelikymppinen Kalle sai tilan ja maatilamatkailuyrityksen johtaakseen jo 18-vuotiaana sukupolvenvaihdoksen myötä.

– Vanhempani aloittivat majoitustoiminnan 1970-luvun lopulla. Ensimmäiset vieraat olivat Luxemburgista, sen jälkeen kävi paljon väkeä Japanista.

”Oli päiviä, jolloin peruutuksia tuli 4 000 euron edestä ja varauksia yhden 80 euron huoneen verran. Se ei paljon naurattanut.”

Vuosien varrella toiminta kasvoi ja ammatillistui. Nyt kahdeksassa rantamökissä ja päärakennuksen läheisyyteen rakennetuissa vierastaloissa on petipaikkoja noin sadalle hengelle. Sauna lämpiää joka ilta, ja viikolla vieraille on tarjolla myös illallista. Pihalla on tenniskentät ja vanhassa navetassa pelihuone biljardipöytineen ja lautapeleineen.

– Viime vuosina 70 prosenttia asiakkaistamme on tullut Euroopasta, ja heistä valtaosa saksankieliseltä alueelta. He paikkaavat ja jatkavat kotimaan matkailijoiden lyhyttä sesonkia, joka kestää vain juhannuksesta heinäkuun loppuun. Suomalaisista useimmat tulevat tänne Savonlinnan oopperajuhlien houkuttamina, Kalle kertoo.

”Epätietoisuus oli pahinta, kun ei tiennyt, miten kauan tilanne jatkuu”

Tänä vuonna kaikki on mennyt koronan takia toisin. Kuukauden mittaiset Oopperajuhlat peruttiin ja ulkomaisten matkailijoiden pääsy maahan heidän parhaana loma­kautenaan elokuussa oli pitkään epävarmaa.

Maaliskuussa lentoliikenteen loppumisen jälkeen Lomamokkilaan alkoi tulla varausten peruutuksia kiihtyvään tahtiin.

– Oli päiviä, jolloin peruutuksia tuli 4 000 euron edestä ja varauksia yhden 80 euron huoneen verran. Se ei paljon naurattanut, Kalle kertoo kävellessään takaisin päärakennusta kohti.

– Epätietoisuus oli pahinta, kun ei tiennyt, miten kauan tilanne jatkuu.

Björnejä huoletti, kuinka kahdelle siivoojalle ja kokille riittäisi töitä.

– Kun Taipaleenniemen varauk­sista 80 prosenttia oli peruuntunut, oli selvää, ettei sinne ollut mahdollista palkata kokkia. Työn­tekijät ovat kuitenkin ymmärtäneet tilan­teen, jolle ei kukaan mitään voi.

Maria Airaksinen vietti Lomamokkilassa 27. kesäänsä. Lapsena hän kävi täällä vanhempiensa kanssa, nyt mukana on oma jälkikasvu.

Maria Airaksinen vietti Lomamokkilassa 27. kesäänsä. Lapsena hän kävi täällä vanhempiensa kanssa, nyt mukana on oma jälkikasvu.

Yhden yön majoittumiset kasvattavat työmäärää

Toivoa pitävät yllä kotimaiset matkailijat, jotka tuntuvat lähteneen liikkeelle eri tavalla kuin ennen. Lomamokkilan vierashuoneita he alkoivat varata sen jälkeen, kun yritys poisti minimivaatimuksensa vähintään kahden yön majoittumisesta.

– Olemme kiitollisia kotimaan matkaajille. He ovat varanneet ahkerasti etenkin mökkejä, Kalle sanoo.

– Asiakkaiden, ja varsinkin ensikertalaisten, tyytyväisyys on meille tärkeää, sillä positiivinen muistijälki saa ihmisen palaamaan.

Ainakin aiempina vuosina konsepti on toiminut. Lomamokkilalla on useita vakiokävijöitä, jotka ovat lomailleet täällä yli 20 vuotta – ensin vanhem­piensa ja nyt omien lapsiensa kanssa.

Ulkomaalaisten varaukset ovat Lomamokkilassa yleensä pitkiä, jopa kolmen viikon mittaisia. Suomalaiset viipyvät mökeissä yleensä vain viikon ja vierastaloissa nyt, kun se on mahdollista, useimmiten vain yhden yön verran.

Björnit toivoisivat, että suomalaiset osaisivat kotimaassakin matkatessaan asettua aloilleen ja tutustua ympäristöön kaikessa rauhassa. Ettei majapaikka tarkoittaisi vain sitä, että siellä ollaan yötä, vaan että siitä ja ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista osattaisiin myös nauttia.

Björnien lapset opettavat vieraille perinneleikkejä, pussihippaa ja puussa kiipeilyä.

Björnien lapset opettavat vieraille perinneleikkejä, pussihippaa ja puussa kiipeilyä.

Vaikka asiakkaita on vähemmän, työmäärä on lyhyiden yöpymisten vuoksi edellisvuosista kasvanut. Sillä on ollut vaikutuksensa myös yrityksen toimintatapaan.

– Normaalivuosina yritämme aina tutustua vieraisiimme ja tehdä heidän olonsa kotoisaksi, nyt emme ehdi sitä tehdä.

”Toista tällaista kesää Savonlinnan seutu tuskin kestäisi”

Työmäärä konkretisoituu pihapiiriin palatessa: Laura ja siivooja kantavat vierastaloista korikaupalla lakanoita pesutupaan, jossa kone pyörii taukoa­matta. Ensimmäiset valkeat lakanat kuivuvat jo narulla kesätuulessa.

Matkustusrajoituksia on heinäkuun aikana päivitetty kunkin maan koronatilanteen mukaan. Muun muassa Saksasta ja Japanista on saanut taas matkustaa Suomeen.

– Ulkomaisia varauksia on alkanut tulla mukavasti. Olemme siirtyneet taas kahden yön minimiin, ja sekin myy hyvin. Näyttää, että tästä selvittiin ja normaalia kohti ollaan menossa, Laura kertoo myöhemmin puhelimessa.

– Toivotaan, ettei koronan toista aaltoa tule. Toista tällaista kesää Savonlinnan seutu tuskin kestäisi.

Lakanapyykkiä riittää, koska entistä useampi yöpyy vain yhden yön. – Narulla kuivuneet liinavaatteet eivät onneksi kaipaa mankelointia, Laura sanoo.

Lakanapyykkiä riittää, koska entistä useampi yöpyy vain yhden yön. – Narulla kuivuneet liinavaatteet eivät onneksi kaipaa mankelointia, Laura sanoo.

Kesätyö Linnansaaren kansallispuistossa yhdisti yrittäjäpariskunnan

Thai-pop soi Saimaalla suomalaisessa kesäillassa, kun Marie ”Misa” Fant saapuu illalliselle Oravin kanavakylän rantamakasiinissa sijaitsevaan thairavintolaan. Melkein kaikki pöydät ovat täynnä, ja niistä kuikuillaan vastarannalle, jossa nelihenkinen seurue on rantautumassa maihin veneretkeltään. Ovatkohan he saaneet kalaa?

Vanhan ruukkikylän rannoilla levittäytyvät yrittäjäpariskunta Misan ja hänen siippansa Jukka Laitisen parinkymmenen vuoden työn hedelmät. Thairavintolan lisäksi niihin kuuluvat muun muassa vierasvenesatama saunoineen, kanoottivuokraamo, à la carte -ravintola, kyläkauppa, parin osittain omistama hotelli sekä viisi safarivenettä, joihin mahtuu jopa 12 ihmistä.

– Toiminta on rönsyillyt, mikä on yksi haasteistamme. Mutta minä ja Jukka emme osaa myydä ei oota, vaan haluamme tarjota ihmisille sitä, mitä meiltä kysytään. Kun ei täällä oikein muitakaan palveluja lähellä ole, Misa kertoo.

Jukka Laitinen ja Marie ”Misa” Fant aloittivat matkailuyrittämisen parilla kanootilla ja käytetyllä veneellä.

Jukka Laitinen ja Marie ”Misa” Fant aloittivat matkailuyrittämisen parilla kanootilla ja käytetyllä veneellä.

Helsinkiläinen Misa ja Oravista kotoisin oleva Jukka tapasivat 1990-luvun puolessavälissä läheisessä Linnansaaren kansallispuistossa, josta molemmat olivat saanet kesätyöpaikan.

– Oravissa oli silloin vain kauppa, kesäkahvila ja Metsähallituksen luontotupa vanhassa pankissa. Ajattelimme, että matkailijat kaipaavat palveluja, ja perustimme yrityksen. Ensimmäiseksi hankimme kolme kanoottia, yhden kajakin ja käytetyn moottoriveneen retkiä varten. Siitä se alkoi, Misa muistelee.

Yritystoiminnan keskiössä ovat alusta lähtien olleet erilaiset luontoaktiviteetit, muun muas­sa melonta- ja kalastusretket sekä norppasafarit. Nyt yrityksiä on eri toimialojen vuoksi viisi. Ympäri vuoden palkka juoksee viidellä avainhenkilöllä, mutta kesäsesongin aikaan työtekijöiden määrä on tänäkin vuonna noussut noin kolmeenkymmeneen. Mukana on oppaita, kokkeja, ravintolahenkilökuntaa ja siivoojia.

”Tuli vain peruutuksia ja siirtoja eteenpäin”

Misan ja Jukan yritys Saimaa Holiday Oravi hoitaa myös lähistöllä olevien 16 rantamökin vuokrausta.

– Niissä on 4–6 makuuhuonetta, ja ne on rakennettu nimenomaan venäläisiä asiakkaita ajatellen. He tulevat tänne koko suvun kanssa tai isolla porukalla, ja siksi mökkien täytyy olla isoja.

Venäläiset ovat pidettyjä ja Oravin matkailulle tärkeitä asiak­kaita.

– He etsivät täältä luonnonrauhaa ja tykkäävät marjastaa ja kalastella.

Yleensä mökkien vuokraajista venäläisiä on 60 prosenttia heinä-elokuussa. Opastettujen kalastusretkien ostajista heitä on 90 prosenttia.

Tänä vuonna korona matkustusrajoituksineen lopetti maalis-huhtikuussa sekä mökki- että retkivaraukset kuin seinään.

– Yhtäkkiä kukaan ei varannut kesäksi enää yhtään mitään. Tuli vain peruutuksia ja siirtoja eteenpäin. Esimerkiksi toukokuun norpparetket moni siirsi ensi vuoteen.

Jo talvi oli ollut haastava, koska huonon jää- ja lumitilanteen vuoksi yrityksen tarjoamat talviaktiviteetit jäivät vähiin.

– Ravintolapuolellakin tehtiin alkuvuosi täyttä nollaa, koska ravintola ei saanut olla auki. Kokonaisuudessaan yritystemme liikevaihto tammikuusta toukokuun loppuun puolittui edellisvuoteen verrattuna, Misa kertoo.

Melominen on kotimaisten matkailijoiden suosiossa. Jukka ja Misa kääntävät kanootit ennen sadetta alassuin, ettei niihin mene vettä.

Melominen on kotimaisten matkailijoiden suosiossa. Jukka ja Misa kääntävät kanootit ennen sadetta alassuin, ettei niihin mene vettä.

”En ole surkutellut ennen enkä surkuttele nytkään”

Terassille astuu paikan hyväntuulinen isäntä, möreä-ääninen, vihreään lippalakkiin ja sortseihin pukeutunut mies.

– Joko maistoitte kevätkääryleitä? Kyllä ovat tänään hyviä, pakko maistaa, Jukka kehottaa ja istuutuu pöytään yhdessä vanhan tuttavansa, Oravin seudulla paljon aikaa viettävän espoolaisen veneilyammattilaisen Jussi Sepposen kanssa.

Kun miehille selviää, että äsken oli puheena puolittunut liikevaihto, Jukka haluaa tehdä yhden asian selväksi.

– On ikävää, ettei ulkomaisia asiakkaita ole samalla tavalla kuin aiemmin, mutta Saimaalla ei surkutella, Jukka sanoo.

– En ole surkutellut ennen enkä surkuttele nytkään. Se otetaan vastaan, mikä tulee, ja yritetään sen kanssa selvitä.

Keväällä yrittäjiä kannatteli kyläkaupan vilkastunut myynti, joka oli jopa parempi kuin normaalisti. Toukokuun puolivälissä suomalaiset alkoivat varata kesäksi majoituksia ja retkiä.

– Tämä on erilainen kesä, mutta säät ovat suosineet ja kesäkuu oli kotimaan matkailijoiden ansiosta itse asiassa vilkkaampi kuin normaalisti. Jos heinäkuussa menee samoin, niin tästä tulee ihan hyvä kesä, Jukka summaa.

Koronassa on siis hyviäkin puolia. Aiemmin suomalaiset eivät tässä määrin viettäneet kesälomiaan kotimaassa.

– Tänne Saimaalle tulee ihmisiä ympäri maailmaa lentokoneilla ja vuokra-autoilla, mutta suomalaiset eivät ole tänne aiem­min osanneet tulla, Jukka ihmettelee.

Oravin kanavakylässä asuu noin 100 ihmistä. Kesäisin väkiluku kaksinkertaistuu matkailun tarjoamien työpaikkojen ansiosta. Osa palveluista on auki ympäri vuoden, mutta varsinainen sesonki käynnistyy keväällä heti jäiden lähdettyä. Ensimmäisenä käynnistyvät suositut norppasafarit.

Oravin kanavakylässä asuu noin 100 ihmistä. Kesäisin väkiluku kaksinkertaistuu matkailun tarjoamien työpaikkojen ansiosta. Osa palveluista on auki ympäri vuoden, mutta varsinainen sesonki käynnistyy keväällä heti jäiden lähdettyä. Ensimmäisenä käynnistyvät suositut norppasafarit.

”Kun palkkataso on korkea, palvelukaan ei voi olla halpa”

Löytyisikö vastaus hintatasosta? Mielelläänhän sitä Suomessa matkailisi, mutta ainakin mielikuvien tasolla kotimaassa matkailu on – jos sukulaisten vieraanvaraisuuteen ei voi luottaa – niin kallista, ettei siihen ole tavallisella palkanmaksajalla varaa.

– Suomessa on ihan eri palkat kuin ulkomailla. Kun palkkataso on korkea, palvelukaan ei voi olla halpa, Jukka vastaa.

– Matkailuala vaatii paljon työvoimaa ja sesonki on lyhyt, täydentää Misa.

Pariskunta muistuttaa myös, että lennoista säästyneillä rahoilla voi ostaa kotimaan palveluja ja matkaillakin voi monella tapaa.

– Viikon melontaloma Saimaalla on uskomattoman hieno kokemus. Nelihenkinen perhe saa meiltä alle 200 eurolla uniikin retkisuunnitelman ja luonto-ohjelman, inkkarikanootit ja teltan, Jukka kertoo.

”Tänne Saimaalle tulee ihmisiä ympäri maailmaa lentokoneilla ja vuokra-autoilla, mutta suomalaiset eivät ole tänne aiemmin osanneet tulla.”

Maailmalla paljon työnsä puolesta matkustanut Jussi ei malta olla ottamatta osaa keskusteluun. Hän kehuu Saimaan luontoa ja maisemia maailman parhaiksi.

– Käytän näitä palveluita joka kesä ja olen kiitollinen siitä, että ne täältä löytyvät, Jussi sanoo ja arvelee, että kansainväliset ketjut eivät koskaan laittaisi ravintolaa paikkaan, jossa asiakkaita on vain puolet vuodesta.

– Jos näitä yrittäjiä ei olisi, olisin täällä norppien kanssa keskenäni ja syömiseni olisi oman virvelini varassa. Nyt saan pizzaa ja thairuokaa silloin kun haluan. Suomen halvimmalla hintatasolla se ei täällä onnistu.

Suomalaiset eivät osta kalastusretkiä

– Guttaperkaksi me tätä sanomme, muuta nimeä tällä veneellä ei ole, Jukka sanoo irrottaessaan safariveneen köysiä vierasvenesataman laiturista. Aluksen kannella on telineessä rivillinen tukevia vapoja uistelua varten.

– Kalastusretkiä on myyty koko alkukesän aikana vain muutama, ehkä viisi. Suomalaiset eivät niitä ihan helposti osta, he luottavat omiin taitoihinsa, Jukka sanoo ohjatessaan aluksen satamasta kohti auringonlaskua ja Linnanveden kansallispuiston avarampia vesiä.

Kyllä suomalaistenkin kannattaisi. Jukan mukaan retkillä on mukana ”maailman paras kalaopas” ja hintaan kuuluu kalatakuu, jos opas saa päättää, mitä lajia kalastetaan.

Jukka on joviaali isäntä, jolla riittää juttuja kerrottavana niin ranskalaisen tv-kanava Arten moneen taipuvasta dokumenttikuvaajasta kuin asiakkaasta, joka omistaa öljytankkereita, taikka tornadon lailla mereen syöksyvästä kalasääskestä. Jukalla on tarina myös norpasta, jonka hän löysi metsästä ja pelasti.

Vanhassa rantamakasiinissa tänä kesänä tarjottava thairuoka on osoittautunut menestykseksi.

Vanhassa rantamakasiinissa tänä kesänä tarjottava thairuoka on osoittautunut menestykseksi.

”Ensimmäistä kertaa saamme nyt Saimaalle monia kotimaisia asiakkaita”

Kun vene paluumatkalla ohittaa rantamakasiinin thairavintolan, Misa kertoo kuulleensa usein, että thaipaikka ei sovi suomalaiseen kulttuurimaisemaan.

– Makasiinissa on kokeiltu monia eri konsepteja. Laiturilla on paistettu muikkuja, ja välillä paikka on ollut pizzerianakin. Kun oppaamme Joonas Hokkasen vaimo Miki tiedettiin hyväksi ruoanlaittajaksi, päätimme kokeilla vaihteeksi thairuokaa.

Misa kertoo, että vaikka ravintolassa tarjotaan monia hyviä ja takuulla tuoreita kala-annoksia, ihmiset tilaavat useimmiten vain burgereita ja pizzaa.

– Ovatko ne muka suomalaista ruokaa? Aasialainen ruoka on kevyttä, terveellistä ja maukasta, ja meillä siihen käytetään paikallisia vihanneksia ja kalaa. Se sopii tänne hyvin, Misa sanoo.

Lopuksi puhe kääntyy uudelleen siihen, että pariskunta ei halua valittaa, päinvastoin.

– Tammi-toukokuun jälkeen kotimaiset asiakkaat ovat todella uskomattoman hienosti korvanneet ulkomaisten asiakkaiden puutteen. He ovat mahtavasti tulleet tänne meidän kylälle, Jukka kiittelee.

Se on Jukan mukaan matkailuyrittäjille ennen kaikkea hieno mahdollisuus.

– Ensimmäistä kertaa me saamme nyt Saimaalle monia kotimaisia asiakkaita, jotka ovat aina muulloin menneet kesälomillaan maailman ääriin. Sanonpa suoraan, että meillä on nyt näytön paikka.

Suomalaiset tilaavat burgereita ja pizzaa, vaikka ravintolasta saa takuutuoretta kalaa.

Suomalaiset tilaavat burgereita ja pizzaa, vaikka ravintolasta saa takuutuoretta kalaa.

Voittajia ja häviäjiä

Maaliskuun lopussa matkailu- ja ravintola-alan liitto MaRa arvioi, että koronavirus uhkaa hävittää alalta tuhansia yrityksiä ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Maan hallituksen tukitoimien ja suomalaisten innokkaan kotimaassa matkailun – suoranaisen kotimaan matkailubuumin – jälkeen pahimmat uhkakuvat ovat hälvenneet. Osa yrittäjistä on kertonut liikevaihdon kesä-heinäkuussa jopa kasvaneen edellisvuodesta.

Kotimaan matkailun kasvu ei kuitenkaan ole auttanut kaikkia matkailuyrittäjiä. Kesäkuun lopussa julkistettiin MaRan kysely, jonka mukaan matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä on rajoitusten purkamisesta huolimatta edelleen heikkoa.

Pahimmin ovat kärsineet huvipuistot ja kylpylät, joiden kävijämäärät ovat romahtaneet jopa alle puoleen normaalista. Kylpylöistä yli 80 %, hotelleista yli 70 % ja ravintoloista sekä kahviloista yli 50 % menetti vähintään puolet liikevaihdostaan kesäkuussa.

X