Muistatko Maria Melinin? Joka vuosikymmenellä joku vieraista on kohonnut Linnan juhlien seuratuimmaksi pukeutujaksi
Pukujen pisteyttäminen kotisohvalta käsin kuuluu liki jokaisen suomalaisperheen itsenäisyyspäivän viettämistapoihin.
Maria Melin oli aikanaan Itsenäisyyspäivän vastaanoton kuvatuimpia vieraita.
Pukujen pisteyttäminen kotisohvalta käsin kuuluu liki jokaisen suomalaisperheen itsenäisyyspäivän viettämistapoihin.
Television selostajat, kuten Sami Sykkö ja ennen häntä muotikommentaattorina toiminut Jaakko Selin, tuntevat hyvin suunnittelijoiden kädenjäljen ja ovat tehneet myös kotiläksynsä kunnolla.
Siksi tiedämme, että esimerkiksi laulaja Jenni Vartiaisen jumalatarmainen oranssi puku vuonna 2011 oli muotisuunnittelija Katri Niskasen aikaansaannos, ja laulaja-näyttelijä Maria Ylipää puolestaan ihastutti seuraavana vuonna Hanna Sarénin loihtimassa, liekinpunaisessa satiinipuvussa.
Aiemmin suunnittelijoiden nimet eivät olleet yhtä vahvasti esillä. Se ei silti merkitse sitä, etteivätkö Linnaan valitut asut olisi edustaneet yhtä korkeaa huippuosaamista kuin nykyäänkin. Esimerkiksi 1950- ja 1960-luvuilla elettiin salonkimuodin kulta-aikaa.
1970-luvulla oli soveliasta marssia Linnaan arkisessa puuvillaleningissä.
Arvostetuissa muotisalongeissa, joita pitivät muun muassa Riitta Immonen ja Kaarlo Forsman, loihdittiin mittatilaustyönä mitä upeampia luomuksia juhlavieraille. Ajan henki luonnollisesti vaikutti pukeutumiseen. 1970-luvun tasavertaisuutta korostavassa ilmapiirissä oli soveliasta marssia Presidentinlinnaan Marimekon tai Vuokon arkisessa puuvillaleningissä.
Joka vuosikymmenellä joku naisvieraista on myös kohonnut juhlien seuratuimmaksi pukeutujaksi. 1970-luvulla taiteilija Timo Sarpanevan puoliso Marjatta Svennevig, joka oli kerännyt kannuksensa mallina, ihastutti herkällä tyylillään. Käsistään kätevä nainen valmisti usein pukunsa itse.
Seuraavalla vuosikymmenellä seurattiin varsinkin RKP:n kansanedustaja Ingvar S. Melinin Maria-vaimon valintoja. Etenkin kermanvalkoinen iltapuku, jota somisti aito kalla, piirtyi kaikkien verkkokalvoille vuonna 1988.
1990-luvun kuningatar oli Suomen kansallisbaletin johtajana työskennelleen Jorma Uotisen silloinen puoliso Helena Lindgren. Hän kohautti muun muassa pitsisomisteisella, ihonväriä mukailevalla iltapuvullaan vuonna 1998. Sen oli suunnitellut Kansallisoopperan puvustuksistakin vastannut Erika Turunen.
Kaikki vieraat eivät halua vain ihastuttaa pukeutumisellaan vaan pyrkivät saamaan aikaan keskustelua. Niinpä vuonna 1968 näyttelijä Birgitta Ulfsson sonnustautui tasa-arvon nimissä frakkimaiseen asuun suunnatessaan kättelemään presidentti Kekkosta. Kansa kohahti, sillä noina aikoina naiset eivät päässeet edes tavalliseen tanssiravintolaan housupuvussa.
Vuonna 2022 kyseisen näyttelijän lapsenlapsi, Tove-elokuvan pääroolissa loistanut Alma Pöysti vaali isoäitinsä perintöä saapumalla linnaan auringonkeltaisessa Anne-Mari Pahkalan Samuji-merkille suunnittelemassa haalarissa.
Pukeutumisella on usein haluttu ilmaista myös omaa identiteettiä. Välillä tämä koskee tiettyyn ryhmään, kuten saamelaisiin tai romaneihin kuulumista, ja kansallispuvun valitsemista tästä syystä juhla-asuksi. Myös sukupuoli-identiteettiä on haluttu viestiä asuvalinnalla.
Esimerkiksi vasemmistoliiton Silvia Modig on nähty vuosi toisensa jälkeen samettitakissa, jonka tarkoituksena on kertoa paitsi hänen omasta identiteetistään myös ekologisesta ajattelusta.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 48/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous