Psykologinen turvallisuus työpaikalla kuvitettuna kiireisellä naisella konttorilla.
Psykologinen turvallisuus työpaikalla ei ole kenenkään yksittäisen työntekijän korjattavissa, vaan ryhmäilmiö.
Työ ja raha

Psykologinen turvallisuus työpaikalla ja siihen vaikuttava neljän T:n lista – ”Kukaan ei halua näyttäytyä tietämättömänä, tyhmänä, tunkeilevana tai tympeänä”

Psykologinen turvallisuus työpaikalla on ennen kaikkea luottamusta. Turvallisuuden tunne kiteytyy työterveyspyskologin mukaan neljän T:n listaan.
Teksti: Lotta Pellas

Mittaamme kaikessa vuorovaikutuksessa sitä, voiko toiseen ihmiseen luottaa. Psykologinen turvallisuus lähtee siitä – kaikkialla, työpaikallakin.

Työpaikalla psykologinen turvallisuus näkyy ryhmän luotettavuutena.

– Pystyy olemaan epävarma, voi mokata, eikä siitä seuraa lynkkausta tai teilausta. Psykologinen turvallisuus on tunnetta siitä, että ei tarvitse olla täydellinen tai valmis, voi olla vähän keskeneräinen, sanoo Lääkärikeskus Aavan vastaava työterveyspsykologi, Heikki Särkelä.

– Voi esittää vähän hölmöjä mielipiteitä tai erikoisia ajatuksia. Ei tarvitse ylläpitää sellaista julkisivua, että nyt olen tosi hyvä ja taitava tässä hommassa.

Psykologinen turvallisuus työpaikalla kiteytyy neljään T:hen

Särkelä on lähestynyt psykologisen turvallisuuden ajatusta työpaikalla neljän T:n kautta. Ne heijastavat työpaikan ilmapiiriä käänteisesti.

– Kukaan ei halua näyttäytyä työpaikalla tietämättömänä, tyhmänä, tunkeilevana tai tympeänä.

Varmistellessaan, ettei näyttäydy minään näistä, käy Särkelän mukaan näin:

1. Kun pelkää näyttäytyvänsä tietämättömänä, ei kysy, varsinkaan tyhminä pitämiään kysymyksiä.

2. Kun taas pelkää näyttäytyvänsä tyhmänä, ei myönnä omia virheitään ja heikkouksiaan. Pieleen meneviä asioita peitellään.

3. Tunkeilevuutta välttävä ei esitä uusia ratkaisuehdotuksia, vaan tekee niin kuin aina ennenkin on tehty.

4. Tympeän mainetta pelkäävä ei uskalla antaa kritiikkiä esimerkiksi vallitsevista toimintatavoista.

Heikko psykologinen turvallisuus jarruttaa muutoksia

Särkelän kuvaama toimintaa kuulostaa siltä, että turvattomuutta kokeva rajoittaa itseänsä lähes näkymättömäksi. Miten se vaikuttaa työssä kehittymiseen?

– Se jarruttaa sitä. Varsinkin asiantuntijatehtävissä, joissa jatkuva kehittyminen vaatii uudistumista, Särkelä sanoo.

On hankalaa olla luova ja ideoida, jos työpaikalla ei ole psykologisesti turvallista.

– Ristiriita on siinä, että odotetaan kehittymistä ja uudistusta, mutta ryhmän dynamiikka jarruttaa niitä.

Särkelän mukaan on tyypillistä, että pyrimme säilyttämään oman julkisivumme ja ryhmän tunnelman hyvänä.

Oppimisen kautta

Työpaikan psykologinen turvallisuuden kohentaminen on pohjimmiltaan ryhmäilmiö.

– Kukaan yksittäinen henkilö ei voi sanoa, että aletaanpa olemaan tässä turvallisia keskenämme.

Jos oma työpaikka ei kuitenkaan tunnu psykologisesti turvalliselta, kannattaa Särkelän mukaan harjoitella kysymistä.  Tällöin tiedetään, miten kollega ratkaisisi asian.

Lisäksi voi esittää asiat oppimisen kautta: Voisimmeko oppia fiksumpia tapoja tehdä tätä – ja sitä kautta poimia toisiltamme parhaat käytännöt?

– Tämä on helppo tapa lähteä rakentamaan psykologisesti turvallista tapaa toimia.

Lue myös: Nämä sanat Maria Veitola haluaa kuulla hakijalta työpaikkahaastattelussa: ”Jos kuulen, palkkaan heti

Näin etätyö vaikuttaa psykologiseen turvattomuuteen

Etätyön yleistyttyä on Särkelän mukaan houkutus ajatella, että psykologinen turvallisuus työpaikalla olisi heikentynyt sen takia, ettemme enää näe työtovereita kasvokkain.

– Useissa organisaatioissa Teams-palavereissa pidetään ehkä kolme minuuttia kameraa päällä ja muuten ollaan pelkät nimikirjaimet näytöllä, ei nähdä toisiamme.

Ongelma on kuitenkin enemmänkin siinä, että viestinnän ja viestimisen epäsynkronia on lisääntynyt.

– Aiemmin saimme nopeasti vastauksen, kommentin tai palautetta, nyt aikajänne on toinen. Kun lähetämme viestin, toiset vastaavat siihen heti, toiset kolmen päivän kuluttua.

Särkelän mukaan se, että ihmiset ovat läsnä ja etänä toimistolla eri päivinä, vaikuttaa välillisesti psykologisen turvallisuuden tunteeseen.

– Kun ollaan eri aikaan asioiden äärellä, saattaa helposti käydä niin, että vähän salapoliisina selvitellään, mitä pitäisi tietää. Ajatellaan, että ehkä minulle selviää, kun luen viestiketjut tai ehkä muut tietävät tämän homman jo tai otan tästä selvää myöhemmin.

Lue myös: Kuulostaako tutulta? Näihin 8 asiaan ei voi olla törmäämättä etätyöpäivänä

Särkelän kolme vinkkiä etätöissä oleville

Etätöissä oleville työyhteisöille Särkelällä onkin kolme vinkkiä:

  • Päättäkää yhdessä, että kysytte rohkeasti asioita.

– Ei jäädä niiden kysymysten kanssa istumaan, vaan kysytään ja hämmästellään sitä, että olen ihan tippunut tästä asiasta.

  • Jakakaa osaamista myös etäaikana.

– Jos kaikki tekevät samassa tilassa töitä, muiden ratkaisuista saa vinkkejä. Etänä taas teemme paljon yksin.

  • Pyytäkää rohkeasti apua.

Toimistolla ollessamme näemme, että joku saattaa olla kuormittunut. Saattaa tulla kysyttyä, että onko kaikki ok, voinko auttaa.  Etämaailmassa se jää herkästi näkemättä. Myös yksilöllä on vastuu pyytää apua.

.
X