Oletko keskiluokkaa
Suurin osa suomalaisista kokee olevansa keskiluokkaa.
Työ ja raha

Suurin osa suomalaisista tuntee olevansa keskiluokkaa: ”Köyhiä ja rikkaita pidetään ryhminä, jotka eivät ansaitse elantoaan työllä”

Keskiluokka on paitsi tulo- myös tunnekysymys. Suurin osa suomalaisista kokee olevansa keskiluokkaa.
Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock, OM-arkisto, Vihreät ja Otava

”Olen keskiluokkaa, mutta teen asiat mieleni mukaan, enkä välitä muiden mielipiteistä”, sanoo Annan lukija. Kysyimme lukijoiltamme heidän ajatuksiaan yhteiskuntaluokista. Suurin osa tuntee kuuluvansa keskiluokkaan. Keskiluokkaisuuden määrittää monen mielestä pääasiassa se, että talous on tasapainossa.

”Keskiluokkalainen seuraa asioita aktiivisesti. Opiskelee jatkuvasti uutta.

”Ennen muuta matkusteleminen tekee keskiluokkaisen.”

Samalla keskiluokkaisuutta saatetaan pitää jonain tylsänä ja tavallisena. ”Keskiluokkaisuus kertoo siitä, että nuoruus on ohi”, kertoo toinen Annan lukija.

Näin suomalaiset ajattelevat keskiluokkaan kuulumisesta.

Kuulutko keskiluokkaan?

78 % Kyllä.

”Olen 56-vuotias, asun omakotitalossa, ja minulla on vakituinen työ.”

22 % En.

”En ole työelämässä, ja minulla on vain vähän tuloja.”

Keskiluokkaan kuuluminen on tulo- ja tunnekysymys

Tilastokeskus määrittelee keskituloisiksi kansalaiset, joiden tulot ovat 75–125 prosenttia mediaanitulosta (vuonna 2015  2 963 euroa).

Vuonna 2015 tämä tarkoitti 2 222–3 704 euroa kuukaudessa bruttona. Tilastokeskus ei käytä ilmausta keskiluokka.

Helsingin yliopiston Suomen historian professorin Juha Siltalan mukaan keskiluokkaan kuuluminen on myös pitkälti tunnekysymys.

 

Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala.

– Mentaalisesti keskiluokan määreeksi riittää vapaus yleensä valita jotakin eikä vain selvitä hengissä päivästä toiseen. Keskiluokkaisuudessa on kyse elämänhallinnasta ja turvasta. Keskiluokkaisella ihmisellä on koulutus, vakituinen työ ja omistusasunto. Eläkkeellä hän nauttii työeläkettä.

Keskiluokka uhattuna: isot tuloerot jakavat köyhiin ja rikkaisiin

Keskiluokka syntyi Suomessa 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Maanviljely lakkasi olemasta pääelinkeino, kun suomalaisista tuli kaupunkeihin toimihenkilöitä, joilla oli mahdollisuus vaikuttaa työehtoihinsa ja pyrkimys ylöspäin. Nyt keskiluokka on uhattuna.

Tämä on Juha Siltalan mukaan ongelma.

– Keskiluokka pitää yhteiskuntaa pystyssä. Jos keskiluokka kurjistuu ja yhteiskunnassa on isot tuloerot eli paljon rikkaita ja köyhiä, ilmapiiristä tulee turvaton.

Nyt keskiluokkaa uhkaa se, että keskipalkkaiset, kuten kirjanpitäjän ja paperityöntekijän työt ovat vähentyneet. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä matalapalkkaisiin töihin, joissa suositaan nollatunti- ja osa-aikasopimuksia.

Keskiluokka ei ole tietoinen itsestään

Keskiluokka on silti yhä suurin luokka.

– Köyhien katsotaan elävän tulonsiirtojen varassa, rikkaiden rikastuneen ilman omaa ansiota. Molempia pidetään ryhminä, jotka eivät ansaitse elantoaan työllä. Siksi myös rikkaat ja köyhät haluavat samastua keskiluokkaan, Siltala sanoo.

Isosta koostaan huolimatta luokka ei ole kovin tietoinen itsestään. Ehkä siksi se ei osaa ajaa etujaan.

– Vaaleissa keskiluokan etuja halutaan usein tasa-arvon nimissä heikentää. Eliitit ovat paljon organisoidumpia hoitamaan etujaan. Lukukausimaksut ja asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden heikennys esimerkiksi osuisivat keskiluokkaan. Keskiluokka kamppailee lähinnä keskenään: esimerkiksi työllistyneet työttömiä ja maalaiset kaupunkilaisia vastaan.

TOP 3: Tyypillinen keskiluokkainen suomalainen on suomalaisten mielestä…

1. Uutisankkuri Matti Rönkä.  (81 %)

Omakotitalo, koira, kolme lasta ja vakituinen työ. Onko tässä keskiluokan ruumiillistuma?

2.  Kansanedustaja Emma Kari. (43 % äänistä)

Vihreitä arvoja kannattava kahden lapsen äiti on viettänyt lapsuutensa Espoossa ja perinyt poliittisen aktiivisuutensa isältään.

3. Kirjailija Sofi Oksanen. (30 %  äänistä)

Teoksillaan menestykseen noussut kirjailija puolustaa koulutusta ja humaaneja arvoja.

Vastausten summa on yli sata prosenttia, koska vastaajat saivat valita useamman kuin yhden vaihtoehdon.

Keskiluokkaista on…

74 % Omistus
asunto.
71 % Vakituinen työpaikka.
45 % Asioiden tekeminen ”niin kuin kuuluu”.
42 %  Korkeakoulutus.
7 %  Jokin muu, kuten hyvä kotikasvatus ja hyvät käytöstavat.

He kuuluvat yläluokkaan

77 % Yritysjohtajat
67 % Vanhan rahan perijät
43 % Poliitikot
40 % Älymystö
21 % Suomenruotsalaiset
19 % A-luokan julkkikset, kuten huippu-urheilijat, maineikkaat näyttelijät, huippumuusikot
12 % Lottovoittajat
3 % Jotkut muut. ”Ne, joilla menee taloudellisesti todella hyvin.”

Onko keskiluokkaisuus halveksuttavaa?

95 % Ei.
5 % Kyllä.

TOP 3: Keskiluokkaisuus on halveksuttavaa, koska….

1. Keskiluokkaiset kuvittelevat, että heidän tapansa on se ainoa oikea tapa elää. ”Hehän halveksuvat muita!” (33 %)

2. Keskiluokkaisuus on tylsää. ”En voisi kuvitella olevani samassa työssä 20 vuotta.” (29 %)

3. Keskiluokkaisuus on aina ja kaikkialla samanlaista. “Idealismin loppu ja tasaantuminen.” (20 %)


Vastausten summa on yli sata prosenttia, koska vastaajat saivat valita useamman kuin yhden vaihtoehdon.

Lähteet
Juha Siltala (2017): Keskiluokan nousu, lasku ja pelot, Tilastokeskus, Annan lukijapaneeli.

Lue myös:

Näin suomalaiset siivoavat siivouspäivänä – oletko keskivertosuomalainen?

Pitääkö sinun hoitaa ikääntyvät vanhempasi? Asiantuntijat ovat asiasta eri mieltä

Oletko kontrollifriikki? Liiallinen kontrollointi on merkki turvallisuuden kaipuusta

Koko Hubara: ”Rasismi ei aina ilmene huutamisena tai tönimisenä, vaan mikroaggressiona”

X