Työtön nainen tietokoneen ääressä.
Työtön voi ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa tai paikan päällä.
Työ ja raha

Jouduitko irtisanotuksi? 7 asiaa, jotka työttömäksi jäävän tulee ottaa huomioon

Irtisanotuksi tai lomautetuksi tuleminen voi olla niin kova sokki, ettei ihminen tiedä, mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Listasimme neuvot, joiden avulla työtön pääsee alkuun.
Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: iStock

Irtisanottu ja työtön. Mitäs nyt?

Irtisanotuksi tuleminen vaatii usein erilaisten tunteiden ja ajatusten käsittelyä, jotta työttömäksi joutumisesta johtuvasta alkusokista pääsee yli. Samaan aikaan on kuitenkin hoidettava myös monia käytännön asioita.

Työttömäksi joutuneella onkin sekä oikeuksia että velvollisuuksia, joista kannattaa olla tietoinen. Listasimme 7 asiaa, jotka työttömän kannattaa ottaa huomioon.

1. Työtön tai lomautettu, aseta työnhaku voimaan heti

Aseta työnhaku voimaan heti. Työttömän tai lomautetun tulee viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä ilmoittautua työttömäksi TE-toimistoon. Sen voi tehdä joko asioimalla TE-palvelut.fi -sivujen Oma asiointi -palvelussa tai paikan päällä TE-toimistossa.

Ilmoituksen voi tehdä myös etukäteen. Ilmoitus on edellytys sille, että työtön pääsee työttömyysturvan piiriin. Työttömyysetuus maksetaan joko Kelan peruspäivärahana tai työmarkkinatukena tai ansiosidonnaisena työttömyyspäivärahana (työttömyyskassat), joka on peruspäivärahaa korkeampi.

Viikon kuluessa ilmoittautumisesta on tehtävä työllistymissuunnitelma Oma asiointi -palvelussa. Suunnitelmassa arvioidaan, miten voisi tulevaisuudessa työllistyä. TE-toimisto joko kuittaa sen tai pyytää lisätarkennuksia. Suunnitelmaa pitää päivittää kolmen kuukauden välein.

TE-toimiston palveluja on mahdollista saada suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöt, jotka eivät puhu mitään näistä kielistä, voivat tarvittaessa saada tulkin apua asiointiin.

Lue lisää: Näyttelijä Ria Kataja otti lainan juuri ennen koronaviruspandemiaa – sitten loppuivat työt: ”Totta kai tilanne huolettaa ja surettaa”

2. Työtön saa peruspäivärahaa tietyin ehdoin – toimi näin

Usein työttömäksi joutunut miettii ensimmäiseksi toimeentuloaan.

Kelan maksama peruspäiväraha vuonna 2020 on 33,66 euroa päivässä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Yhdestä lapsesta saa lisää päivässä 5,28 euroa, kahdesta lapsesta 7,76 euroa ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta 10 euroa. Lisiä voi saada myös siitä, että osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen.

Peruspäivärahaan on oikeutettu silloin, jos täyttää työssäoloehdon. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että henkilö ollut palkkatöissä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Lisäksi työajan on pitänyt olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan vähintään 1236 euroa kuukaudessa.

Peruspäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti 400 päivän ajan. Poikkeukset koskevat alle kolme vuotta työelämässä olleita ja 58-vuotaita ja sitä vanhempia.

3. Ilmoittaudu työttömyyskassaan

Jos olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja täytät työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Ilmoittaudu omaan työttömyyskassaasi heti, kun olet ilmoittautunut työn hakijaksi TE-toimistoon. Työttömyyskassojen käytännöt vaihtelevat, joten tarkista tarkemmat ohjeet omasta kassastasi.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa koskevat samat työssäoloehdot ja maksimiajat kuin peruspäivärahaakin.

Työtön harmaatukkainen nainen.

Työtön joutuu aluksi kohtaamaan tukiviidakon. Onneksi apua on tarjolla.

4. Työmarkkinatuki voi myös auttaa työttömäksi joutunutta

Työmarkkinatukea maksetaan silloin, jos työssäoloehto ei täyty.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa myös silloin, jos on edelleen työtön ja maksimiaika peruspäivärahalle tai ansiosidonnaiselle on mennyt umpeen.

Työmarkkinatuen suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi tulot osa-aikatyöstä tai omaisuus.

5. Hyödynnä työterveyshuoltoa niin kauan kuin voit

Irtisanotuksi tuleminen voi nostaa vaikeitakin tunteita pintaan. On tärkeää pysähtyä ja tarkastella omia tunteita ja ajatuksia.

On myös hyvä muistaa, että kun irtisanomisaikasi on vielä voimassa, kuulut työterveyshuollon piiriin ja voit saada sieltä esimerkiksi psykologin apua.

6. Voit saada henkilökohtaista uraohjausta ilmaiseksi

Moni työtön pohtii, mihin jatkossa työllistyisi ja kannattaisiko hankkia lisää koulutusta. TE-toimiston psykologit ovat urasuunnittelun ja työelämän muutostilanteiden ammattilaisia ja pyrkivät auttamaan tällaisissa tilanteissa.

Uraohjausta voi saada kasvokkain, puhelimessa tai videon välityksellä. Korona-aikaan suositaan etäyhteyksiä.

Uraohjauksessa kartoitetaan muun muassa työnhakijan osaamista, kiinnostuksen kohteita, ominaisuuksia, vahvuuksia ja toiveita. Ohjauksessa keskustellaan usein myös koulutusmahdollisuuksista sekä siitä, mitkä alat tällä hetkellä työllistävät parhaiten. Juuri nyt niitä ovat esimerkiksi terveys- ja sosiaaliala, rakennusala ja isännöintityöt kiinteistöalalla sekä it-alalla ohjelmistokehitys ja koodaus.

Joskus myös työnantaja tai ammattiliitto saattavat järjestää uravalmennusta irtisanotuille.

7. Ota selvää, voitko kouluttautua menettämättä työttömyysetuuttasi

TE-toimisto voi tukea työttömän kouluttautumista. TE-palvelut-sivujen kautta voi hakeutua työvoimakoulutuksiin, jotka ovat työllistäville aloille ja lyhyehköjä. Niiden avulla pyritään tukemaan työtöntä pääsemään nopeasti takaisin työmarkkinoille.

Työtön voi ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan myös sivutoimisilla opinnoilla.

Työtön työnhakija voi myös opiskella omaehtoisesti menettämättä työttömyysetuuttaan, mutta se vaatii TE-toimistossa tehtävän erillisen päätöksen. Voi olla myös mahdollista opiskella kokonaan uusi tutkinto tai suorittaa esimerkiksi lyhyempi osatutkinto.

Omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella liittyy tiettyjä ehtoja. Hakijan on oltava vähintään 25-vuotias ja opintojen on parannettava ammatillisia valmiuksia tai tuettava yritystoimintaa.

Lisäksi TE-toimistossa arvioidaan aina tapauskohtaisesti, millainen tarve opiskelulle on, ja voidaanko opintoja tukea työttömyysetuudella.

Lähteet: Kela.fi, TE-palvelut.fi ja Uudenmaan TE-toimiston psykologi Sari Lehikoisen haastattelu

X