Lappeenrantalainen Niina Hytti vetää tiimiä, jonka tehtävä on kehittää karkkeja. Ideoita uusiin makuihin löytyy muun muassa jälkiruokien ja leivonnaisten maailmasta. Kotikaupungissa yksi inspiraation lähteistä on Kahvila Luovuus.
Lappeenrantalainen Niina Hytti vetää tiimiä, jonka tehtävä on kehittää karkkeja.
Työ ja raha

Uusia karkkeja työkseen keksivä Niina Hytti paljastaa alan termin, ”jäystön” – se tietää karkkiammattilaiselle rankkaa työpäivää

Tervetuloa karkinystävien maailmaan! Täällä ruoditaan uutuusmakuja ja herkutellaan joka päivä. Mitkä ovat sinun lempikarkkejasi?
Teksti: Piia Sainio Kuvat: Samuli Ikäheimo ja Mikko Nikkinen

Niina Hytti, 48, on Fazerin tuotekehitysjohtaja.

Kuppi teetä ja pari palaa suklaata. Niiden parissa Niina Hytti mielellään rentoutuu työpäivän päätteeksi. ”Sokerikarkit” eivät siinä vaiheessa enää maistu, koska niitä Niina on syönyt töissä. Tyypillisenä työpäivänä hän maistaa viittä tai kuutta erilaista namia. Niina vetää Lappeenrannassa Fazerin tuotekehitystiimiä, joka vastaa muun muassa salmiakeista, hedelmäkarkeista, karkkisekoituksista, lakritseista ja marmeladeista.

– Eilen maistelin Omareita ja lakupatukkatyyppisiä uutuuksia, joista en vielä pysty kertomaan enempää, Niina sanoo.

Tiiminsä kanssa Niina luo aivan uusia karkkituotteita. Nyt ideoitavat uutuudet saattavat päätyä kauppojen hyllyille vuonna 2023 tai 2024. Lisäksi tiimi parantelee vanhoja tuttuja makeisia. Paraikaa mietinnän alla on, mitä olemassa olevia tuotteita voisi muuntaa vegaanisiksi. Sellainen uudistus on tehty esimerkiksi kettukarkeille eli Pihlaja-marmeladimakeisille.

– Pihlaja-karkin valkoisessa osassa oli aiemmin maitoproteiinia. Se vaihdettiin kasvipohjaiseen proteiiniin. Muutos ei vaikuttanut karkin laatuun eikä makuun, mutta nyt se sopii myös vegaaneille.

Vegaanisuus onkin karkkimaailman suuri trendi.

– Ihmiset ovat nyt tottuneet siihen, että vegaaninen tuote on yhtä herkullinen kuin ei-vegaaninen. Vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten asenne oli erilainen.

Ei säälipisteitä, kun on ”rankkaa töissä”

Jos karkkien kanssa tekee päivittäin töitä, voiko niihin kyllästyä?

– Ei ole vielä päässyt sellaista käymään, Niina naurahtaa.

– Tietysti johonkin tiettyyn sorttiin saattaa kyllästyä, mutta onneksi karkkeja on niin monenlaisia.

Niina alkaa muistella päivää, jolloin karkkien maistelu todellakin kävi työstä. Meneillään oli Pantteri-makeisiin liittyvä projekti. Niiden rakenne on karkintekijöiden ammattikielellä ”jäystö”: rakenne on sitkeä ja antaa vastusta eikä heti murene. Niitä pitää siis ”jäystää”.

”Muistan, miten posket tulivat kipeiksi.”

– Muistan, miten posket tulivat ihan kipeiksi Panttereiden pureskelusta. Erehdyin sitten kotona sanomaan, että olipa rankkaa töissä, kun piti syödä paljon karkkia. Yhtään en saanut mieheltä säälipisteitä! Niina kertoo nauraen.

Yleensä hän ei syö mitään valtavia määriä karkkia.

– Ihan yhdestä tai kahdesta makeisesta saa jo hyvän kuvan siitä, millainen tuote on kyseessä; ovatko aromitasot kohdillaan tai tuotteen rakenne sellainen kuin olla pitää.

Töissä hän imeskelee paljon myös ksylitolipastilleja huolehtiakseen suun hyvinvoinnista.

Miten maistella salmiakkia, kun ei pidä siitä?

Vaikka Niina on ihminen, jolla on aina vähän karkkia kotonaan, varsinaisesti karkin perässä hän ei alalle lähtenyt. Hän opiskeli elintarviketeknologiaa Helsingissä ja teki väitöskirjan siitä, millaisia mieltymyksiä eri-ikäisillä ihmisillä on liittyen elintarvikkeiden, muun muassa makeisten, rakenteisiin.

Kotikonnuilleen Lappeenrantaan Niina palasi 13 vuotta sitten, kun aloitti työt tuotekehitystiimissä. Niinan tiimiin kuuluu kuusi tuotekehittelijää, joilla on kullakin omat vastuualueensa. Lisäksi on kolme pakkauskehittäjää, tuotetietoasiantuntija sekä spesialisti, joka auttaa järjestämään maistoja ja huolehtii tuotekehityskeittiöstä.

Uusimpana tiimiin on palkattu projektipäällikkö, jotta tuotekehittäjille vapautuisi aikaa varsinaiseen kehitystyöhön.

Sekoituspussien karkkien täytyy tulla niin sanotusti keskenään toimeen.

Sekoituspussien karkkien täytyy tulla niin sanotusti keskenään toimeen.

Jokaisella tuotekehittäjällä on meneillään useampia projekteja, ja niihin kaikkiin liittyy maistamista eri vaiheissa. Kaikki tiimin jäsenet osallistuvat urakkaan. Koostumuksen, muodon ja maun lisäksi pitää varmistaa, että tuotteet eivät vanhene liian aikaisin. Siksi karkkeja laitetaan sivuun myöhempää maistelua varten.

Karkkisekoituspusseissa haasteena on se, että karkkien pitää tulla keskenään toimeen. Esimerkiksi kosteustasapaino on tärkeä.

– Ei saa käydä niin, että alun perin kosteampi karkki kuivuu ja kuivempi karkki kostuu, kun ne ovat pidempään samassa pussissa.

Voisi kuvitella, että suklaiden yhdisteleminen karkkeihin olisi vaikeaa, mutta Niinan mukaan suklaa säilyy hyvin sekoituksissa. Salmiakki on haastavin.

– Salmiakki on suola. Siksi sen yhdistäminen hedelmäisten karkkien kanssa on haastavaa. Mutta aina jokin ratkaisu löydetään.

Salmiakki on myös henkilökohtainen haaste Niinalle. Hän ei pidä sen mausta. Maistamista se ei silti estä.

– Töissä olen mittari. Analysoin, onko rakenne oikea, onko makutaso hyvä, onko salmiakin voimakkuus hyvä. Kun haluamme tietää, onko salmiakki miellyttävän makuinen, kysymme kuluttajilta.

Maistoraadit kootaan eri yhteistyötahojen kautta, muun muassa oppilaitoksista ja Fazerin oman sovelluksen kautta. Sieltä voi myös lähettää ideoita ja toiveita kehitystiimille, ja niitä tuleekin Niinan mukaan paljon. Esimerkiksi Turkinpippuri-sekoituksesta tuttu lakritsin makuinen, ruskea Turkinpippuri sai oman pussin, juurikin karkinystävien toiveesta.

”Karkki vaan on mun juttu”

Senni Kunnas, 29, pitää Karkkitalks-tiliä Instagramissa.

Senni Kunnas on seurannut markettien karkkihyllyjen valikoimaa intohimoisesti lapsesta saakka. Kohtuus karkinsyönnissä säilyy, kun ei keksi itselleen rajoituksia.

Senni Kunnas on seurannut markettien karkkihyllyjen valikoimaa intohimoisesti lapsesta saakka. Kohtuus karkinsyönnissä säilyy, kun ei keksi itselleen rajoituksia.

Senni Kunnas tietää täsmälleen, mitä kauhoo pussiinsa irtokarkkilaareista.

– Pussistani löytyvät ainakin nämä: Naperot eli pienet punaiset, keltaiset ja vihreät pallerot. Punaiset apinat, joita joskus oli Lauantai-pussissa. Ruosteiset autot ja Susu-palat, Senni luettelee.

Lista kaikkein parhaimmista karkeista on selkiytynyt viimeistään niiden puolentoista vuoden aikana, jolloin Senni on ruotinut teemaa muiden karkinystävien kanssa. Hän pitää Karkkitalks-nimistä Instagram-tiliä, jolla keskustellaan uutuuksista, suosikeista ja suunnilleen kaikesta muustakin karkkeihin liittyvästä. Viime aikoina keskustelua on herättänyt muun muassa Royal-suklaapatukkaperheen uudistus.

– Uudistus oli kova paikka heille, jotka ovat perinteisestä Royalista tykänneet, Senni kertoo.

– Olen huomannut, että karkki jos mikä on makuasia. Omia suosikkeja puolustetaan.

Keskustelut ovat laajentaneet Sennin maailmankuvaa.

”Jos minulla on inhokki, se on varmasti jonkun suosikki.”

– Jos minulla on jokin inhokki, se on aivan varmasti jonkun muun suosikki. On hyvä asia, että aina löytyy joku, joka tykkää, vaikken itse siitä välittäisi.

Taannoin Senni järjesti seuraajilleen kyselyn inhokkikarkeista. Kärkisijoille ylsivät muun muassa liköörikarkit, punssinapit ja kookostäytteinen Bounty-suklaa. Mutta joillekin ne olivat lempiherkkuja. Ja sekös herätti keskustelua!

Juuri keskustelun vuoksi Senni alun perin karkkitilin perustikin. Omat kaverit eivät jaksa analysoida karkkien makua ja rakennetta samalla tavalla kuin Senni. Instagramin kautta hän löysi hengenheimolaisia. Välillä yksityisviestien puolella käydään syvällisiäkin keskusteluja.

– Olen oppinut tuntemaan muiden karkkimakuja ja ennakoimaan, mistä joku toinen voisi tykätä, Senni sanoo.

Karkkien syömisen järjestys on vakava kysymys.

Merkittävää taloudellista hyötyä Instagram-tilistä ei ole. Suurimman osan karkeista Senni ostaa kaupasta, joitain hän saa suoraan valmistajilta. Välillä Sennillä on tapana järjestää seuraajilleen ”ekstrajuttuja”.

Sellainen oli esimerkiksi viimesyksyinen Patukkabattle, jossa haettiin parasta suklaapatukkaa. Sarjoja oli kaksi: Fazerille omansa ja muiden firmojen patukoille omansa. Kussakin oli 16 osallistujaa eli patukkaa, jotka taistelivat pareittain. Eniten ääniä saaneet pääsivät aina jatkoon, ja niin monta kierrosta äänestettiin, että voittajat saatiin selville. Fazerin sarjan vei Pätkis, toisen sarjan Tupla.

– Oli raastavaa seurata sitä, kun oma ennakkosuosikki putosi! Senni päivittelee ja hymyilee.

– Tänä keväänä pitää varmaan suorittaa lopullinen battlefinaali eli selvittää parhaista patukoista se paras.

Karkkia voi kuvailla yhtä pieteetillä kuin viiniä

– Voisin puhua karkista aamusta iltaan. Se on minulle intohimon ja mielenkiinnon kohde. Olen aina tykännyt karkista ja ollut makean perään. Karkki vaan on mun juttu.

Lahden seudulla asuva Senni tekee työkseen markkinointia, ja vapaa-aikaan kuuluu karkkiharrastuksen lisäksi padelin pelaaminen sekä lukeminen ja sarjojen katselu.

Karkkiharrastusta voisi verrata vaikkapa viiniharrastukseen, ainakin mitä tulee intohimoiseen suhtautumiseen ja perehtyneisyyden tasoon. Vai miltä kuulostaa tämä analyysi eräästä Sennin suosikista, Lakumix Suklaa -pussista?

– Loistava tasapaino, karkit täydentävät toisiaan. Tämän sekoituksen hienous on juuri siinä, että maut ja koostumukset ovat tasapainossa, eikä syödessä tarvitse juuri miettiä sitä, missä järjestyksessä karkkeja napsii, Senni kertoo.

Yleensä sitä nimittäin pitää miettiä. Ei ole itsestäänselvää, että suklaisen kermatoffeen jälkeen voi laittaa suuhunsa jotain kirpeää. Järjestys on ollut Sennille tärkeää lapsesta saakka.

– Kun karkkipäivä koitti, valinnan lisäksi oli tärkeää, missä järjestyksessä karkit söin, jotta parhaat jäivät viimeisiksi.

Nykyään Senni ei pidä kiinni tiukoista karkkipäivistä.

– Joskus voi tulla fiilis, että ehkä tänään ei olisi tarvinnut ottaa riviä suklaata lounaan jälkeen. Mutta pyrin syömään kohtuudella kaikkea. Jos 80-prosenttisesti syö terveellisesti ja tasapainoisesti, 20-prosenttisesti voi mielestäni herkutella hyvällä omallatunnolla.

Paljonko karkkiharrastukseen menee aikaa?

– Sitä en ole ikinä edes miettinyt. Onko parempi, etten mieti? hän kysyy ja herahtaa nauruun.

– Saan tehdä tätä omilla ehdoillani, ja se on parasta.

Eikä Senni ihan aina ole sillä tuulella, että jaksaisi tehdä syvällistä analyysiä. Välillä hän vain heittäytyy nauttimaan.

– Se, että löydän karkkimaun, jossa kaikki on kohdallaan, tekee minut onnelliseksi.

X