Viihde

Mitä lukea juuri nyt? Anna Puu, Hannu-Pekka Björkman ja Jone Nikula paljastavat lempikirjansa

Mitä kannattaa lukea, kun pimeät syysillat houkuttelevat käpertymään kirjan kanssa viltin alle? Tutut himolukijat kertovat, mitä he lukevat juuri nyt ja minkä pariin palaavat aina uudelleen ja uudelleen.
2.10.2019 Teksti: Minna Juti Kuvat: OM-arkisto ja kustantajat

Tunnetut himolukijat kertovat, mitä kannattaa lukea tänä syksynä. Kysyimme heiltä:

  1. Mitä luet juuri nyt?
  2. Minkä klassikon pariin palaat aina uudelleen?
  3. Mihin aiot seuraavaksi tarttua.
Kirjat

Mitä kannattaisi lukea? Tartu Anna Puun, Jone Nikulan, Laura Kolben, Heidi Köngäksen ja Hannu-Pekka Björkmanin lempikirjoihin.

Mitä kannattaa lukea, Anna Puu?

Laulaja Anna Puu lukee kirjoja keikkabussissa ja lomilla. Hän on päässyt itsekin kirjan tekemisen makuun, sillä hän kertoo omin sanoin elämästään lokakuussa ilmestyvässä, toimittaja Mari Koppisen kirjoittamassa kirjassa Minä olen Anna Puu.

– Jos en lukisi, tuskin osaisin kirjoittaa lauluja. Lukeminen ruokkii inspiraatiota ja mielikuvitusta, Anna kertoo.

1. Juuri nyt minulla on kesken Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

2. Rakastan kauniita keittokirjoja, ja hienot ruokakuvat inspiroivat minua. Lemppareitani ovat Pipsa Hurmerinnan Pipsan keittiössä sekä Alex Niemisen Vege. Tilasin vastikään Yotam Ottolenghin keittokirjan Simple ja odotan sen tulevan postista näinä päivinä.

3. Olen lähdössä aurinkolomalle ja aion vihdoinkin lukea Jo Nesbøn Harry Hole -dekkarisarjan rästissä olevan osan Jano. Sen jälkeen pääsen käsiksi sarjan tänä vuonna ilmestyneeseen, viimeisimpään osaan nimeltään Veitsi.

Jone Nikula suosittelee äijäkirjoja.

Jone Nikula haluaa esitellä äijäkirjoja.

Jone Nikula pitää äijäkirjoista

Radiojuontaja Jone Nikula lukee paljon ja monipuolisesti. Hän juontaa Radio Rockin Jonen päivävuoro -ohjelmaa, jossa hän puhuu kaiken muun lomassa kirjoista.

– Haluan esitellä äijäkirjoja, sillä niistä harvemmin puhutaan, Jone sanoo.

1. Juuri nyt minulla on menossa entisen poliisin Sami Sallisen kirjoittama Kehokoodi – Sanattoman viestinnän opas. Sallinen on perehtynyt kehonkieleen ja kertoo, miten kropalla viestitään ja miten kehon kieltä voi tulkita.

2. Jo vuosikaudet yöpöydälläni on ollut samurai Miyamoto Musashin 1600-luvulla kirjoittama Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Kirja määrittelee, miten soturin pitää elää. 1990-luvulla sillä taisi olla nykyistä laajempi lukijakunta liikkeenjohtajien keskuudessa. Myöhemmin on todettu, että tarina, jossa mies kiertää sotimassa ja tappamassa, ei oikein toimi ihmiskasvoisena johtamisoppaana. Kirjassa on kuitenkin paljon itsetutkiskelun ja harjoituksen kautta hankittua ymmärrystä elämästä. Ostin sen myös vaimolleni Hannalle lahjaksi. Hän on lukenut sen hiirenkorville.

3. Christian Rönnbackan Antti Hautalehto -sarjan jokainen kirja on ollut erinomainen. Tänä syksynä ilmestyi seitsemäs osa Majakka. Luen sen ehdottomasti pian.

Jos pitää elämäkerroista, kannattaa lukea Laura Kolben vinkkaamat uutuudet.

Jos pitää elämäkerroista, kannattaa lukea Laura Kolben vinkkaamat uutuudet.

Laura Kolbe pitää elämäkerroista

Historiantutkija Laura Kolbe on muistelmien ja elämäkertojen suurkuluttaja. Tänä syksynä hän on mukana kahden kirjan tekijätiimissä. Sopivia ja sopimattomia – lempi, luokka ja suomalainen parisuhde -kirjan hän on tehnyt yhdessä psykoterapeutti Katriina Järvisen kanssa. Samuli Nyströmin ja Henrik Talan kanssa Laura julkaisee teoksen Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne.

1. Luen nyt Teemu Luukan mainiota kirjaa New Yorkin uhmatar. Se kertoo Amerikkaan laittomana siirtolaisena 1924 muuttaneen Tyyni Kalervon tarinan piikatytöstä baarinpitäjäksi New Yorkissa.

2. Mika Waltarin varhaisempi tuotanto ei vanhene. Sinuhe egyptiläinen on aina ajankohtainen, ja kesällä luin jälleen Waltarin Surun ja ilon kaupungin. Se julkaistiin 1936. Kirjan kohtaukset tapahtuvat Helsingissä yhden päivän aikana ja sitovat yhteen toisilleen tuntemattomia ihmisiä.

3. Odotan, että pääsen lukemaan Rene Nybergin ja Erkki Liikasen muistelmat. Nybergin Patriarkkoja ja oligarkkeja kuvaa Suomen ja Venäjän lähihistoriaa. Liikanen pääsee muistelmissaan Olin joukon nuorin vuoteen 1995.

Romaaneista listalla on Sirpa Kähkösen Muistoruoho. Kähkönen on herkkä ja taitava historiallisten romaanien kirjoittaja.

Jos pitää yhteiskunnallisista teoksista, kannattaa lukea Heidi Köngäksen suosittelemat kirjat.

Heidi Köngäs lukee yhteiskunnallisia teoksia.

Heidi Köngäs lukee yhteiskunnallisia teoksia

Kirjailija Heidi Köngäs lukee paljon yhteiskunnallista kirjallisuutta, ja hänellä on aina kesken useita teoksia. Hän julkaisi tänä syksynä kahdeksannen romaaninsa Mirjami.

1. Juuri nyt luen Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tutkimusta Huipputuloiset. On hyvä, että erilaisia ihmisryhmiä tutkitaan. Näin keskustelu ei perustu vain olettamuksiin.

2. Elias Canettin kirja Sokeat luo maailman, johon ei voi olla hullaantumatta. Se on sopiva rinnakkaisteos Kantolan ja Kuuselan Huipputuloisille. Tarina on tarkka, pistävä ja äärimmäisen koominen. Siinä kohtaavat yltiöviisas professori ja tollo, häikäilemätön taloudenhoitaja. Luen kirjaa nyt toista kertaa.

Olen lukenut useasti myös Marguerite Yourcenarin kirjan Armonlaukaus. Siinä minua koskettavat päähenkilön rohkea heittäytyminen, suru sekä sumuinen tunnelma rapistuneessa kartanossa jossain päin Baltiaa 1930-luvun lopulla.

3. Olen tilannut itselleni Hassan Blasimin kirjan Allah99. Irakilaissyntyinen, Suomessa asuva, arabiaksi kirjoittava kirjailija on kiinnostava monella tapaa. Luen mielelläni itselleni vieraista kielistä käännettyä kirjallisuutta.

Hannu-Pekka Björkman

Hannu-Pekka Björkman lukee mieluusti klassikoita.

Mitä kannattaa lukea, Hannu-Pekka Björkman?

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman on kova lukija. Hän merkitsee lukupäiväkirjaansa kaikki lukemansa kirjat. Juuri nyt Hannu-Pekkaa työllistää Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema -näytelmän pääosa. Esitys saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa marraskuussa.

1. Minulla on kesken uutta ranskalaista kirjallisuutta edustava Édouard Louis’n Ei enää Eddy. Omaelämäkerrallinen tarina kertoo niin äärimmäisestä köyhyydestä, että alun perin tarinaa ei edes uskottu. Esikoiskirjailijan oli vaikea löytää kirjalleen kustantajaa. Lopulta siitä tuli puheenaihe. Kirja on hyvin vetävä, mutta lukukokemus on rankka.

2. Näyttelijän työssä monet tekstit toistuvat aina uudelleen ja uudelleen. Palaan usein Fjodor Dostojevskin teosten pariin. Olen tehnyt Idiootin ja Karamazovin veljekset Kansallisteatterissa ja Rikoksen ja rangaistuksen Kristian Smedsin kanssa Münchenissä Saksassa. Olen myös luennoinut ja kirjoittanut Dostojevskista.

3. Venäläistä nykykirjallisuutta suomennetaan vähän. 1972 syntyneen Maria Stepanovan Muistin muistolle -teos kiinnostaa minua. Se voitti vastikään Venäjän suurimman kirjallisuuspalkinnon. Tyylilajiltaan se on kronikka, muistelmateos ja essee eli lähellä sitä, mitä itsekin mielelläni kirjoitan.

Lue myös

Suosittelemme