Nainen juo vettä.
Aina kun vesi on huoneenlämmössä tai lämpimämmässä, siinä voi tapahtua mikrobikasvua.
Ruokajutut

Miksi vesipulloissa on parasta ennen -päiväys? Syyt saattavat yllättää

Oletko joskus ihmetellyt vesipullon kyljessä ilmoitettavaa parasta ennen -päiväystä? Selvitimme, mistä on kyse.
Teksti: Hilppa Wuokko Kuvat: iStock

Elintarvikelainsäädännön mukaan kuluttajalle on ilmoitettava elintarvikkeen parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä. Koska pullovesi ei ole mikrobiologisesti helposti pilaantuva tuote, sille on ilmoitettava parasta ennen -päiväys, jonka jälkeenkin tuotetta voi vielä nauttia omaa harkintaa käyttäen.

Mutta onko vesi todella parempaa ennen sen parasta ennen -päiväystä? Ei kai vesi miksikään mene, jos pulloa säilytetään avaamattomana?

– Aina kun vesi on huoneenlämmössä tai lämpimämmässä, siinä voi tapahtua mikrobikasvua, sanoo apulaisprofessori Tarja Pitkänen Helsingin yliopiston elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

Täysin steriiliä vettä ei päivittäistavarakaupoissa myydä. Avaamattomassa pullovedessä voi siis olla mikrobeja, mutta oletus on, että pulloon ei ole päätynyt mitään taudinaiheuttajia.

– Avaamattomana säilytetyn pulloveden ottaminen käyttöön ei siis lähtökohtaisesti ole terveydelle haitallista edes parasta ennen -päiväyksen jälkeen, mikäli vesi on aistinvaraisesti arvioiden juomakelpoista, Pitkänen toteaa.

Veden laatu ja säilyvyys varmistetaan laboratoriokokein

Mutta millä perusteella pulloveden parasta ennen -päiväys sitten oikein on päätetty?

– Olemme todentaneet vetemme säilyvyyden pulloissa säilyvyyskokein, asiaa valottaa Polar Springin tuotannosta ja myynnistä vastaava Kalle Rajakangas.

Vesi testataan siinä pakkauksessa, jossa sitä myydään. Alkuun Polar Springin vesissä oli parasta ennen -päiväys vuoden päästä pullotuksesta.

– Mutta sitten veimme laboratorioon kolme vuotta vanhoja pakattuja vesiä, joiden mikrobiologinen laatu tutkittiin. Koska se oli edelleen erittäin hyvällä tasolla, käytämme nykyään kahta vuotta pullotuksesta veden parasta ennen -päivänä.

Vesipullojen materiaali avainasemassa

Pidempikin päiväys kuin kaksi vuotta pullotuksesta olisi siis mahdollinen veden laadun puolesta.

– Olemme maistelleet kymmenenkin vuotta vanhoja vesiä, eikä niissä ole ollut minkäänlaista vikaa, Rajakangas kertoo.

Pidempi parasta ennen -päiväys alkaa olla kuitenkin liikaa muovipulloille, joihin vesi pakataan.

Muovipullojen muovi hengittää hieman, minkä takia pullosta haihtuu hivenen vettä vuosien mittaan. Tämä aiheuttaa sen, että pullo alkaa pikkuhiljaa muuttaa muotoaan. Se ei ole enää napakka ja pyöreä vaan alkaa pikkuhiljaa luhistua.

– Jos esimerkiksi joku pieni kyläkauppias ostaisi ison satsin vettä ja myisi tällaisia kolme vuotta vanhoja pulloja edelleen, ne eivät olisi enää niin priiman näköisiä. Sen takia emme halua käyttää pidempää kuin kahden vuoden päiväystä, Rajakangas selittää.

Veden parasta ennen -päiväys liittyy paljolti muovipulloihin, joihin vesi pakataan.

Hiilihapotetussa vedessä päiväys on muovin hengittävyyden takia lyhyempi, vuosi pullotuksesta.

– Näin voidaan taata, että pullossa on kuplat tallella.

Veden parasta ennen -päiväys koskee avaamattomia pulloja

On huomioitavaa, että parasta ennen -päiväys koskee oikein säilytettyjä, avaamattomia vesipulloja ja myös isompia vesikanistereita.

– Suosittelemme, että avattu vesipullo tai -kanisteri käytetään 2–5 vuorokauden kuluessa loppuun. Kun pullo tai kanisteri avataan esimerkiksi mökillä, sinne voi päästä siitepölyä tai homeitiöitä, Rajakangas sanoo.

Oikeanlainen säilytys on tärkeää myös ennen parasta ennen -päiväystä. Jos kanisteri jää avaamattomana mökille vaikkapa puoleksi vuodeksi ja jäätyy tuona aikana, veden haju ja maku saattavat muuttua, vaikka parasta ennen -päiväys ei olisi vielä mennyt.

– Mausta ja hajusta kyllä huomaa, kuinka kauan vettä voi juoda. Esimerkiksi sulanutta vettä ei tee välttämättä mieli juoda. Veteen voi tarttua vesiastiasta tai säilytysympäristöstä hajua tai makua, jolloin veden aistinvarainen laatu heikkenee, vaikka varsinaista mikrobikasvua ei olisikaan, apulaisprofessori Pitkänen selittää.

Jos pullo on avattu ja miettii, voiko vettä yhä juoda, Pitkänen kehottaa ennen haistamista ja maistamista katsomaan sitä, miltä vesi näyttää.

– Puhtaan veden pitäisi olla kirkasta. Jos vesi on samentunut, siinä voi olla jopa sata miljoonaa bakteeria yhdessä millilitrassa. Eli samentuma on selvä merkki siitä, että silloin kyseistä vettä ei kannata juoda. Vettä ei kannata juoda myöskään silloin, jos vesiastian sisäpinta alkaa olla limainen. Se on selvä merkki siitä, että bakteerikasvu on lähtenyt käyntiin.

Juttua varten on haastateltu myös ylitarkastaja Tuulikki Lehtoa Ruokavirastosta.

X