Hyvinvointi

Glaukooma kehittyy pikkuhiljaa – 10 kysymystä

21.1.2013 Teksti: Anna.fi

Glaukooma nakertaa näköhermoa ja näköä hiljalleen. Silmät kannattaakin tarkistuttaa säännöllisesti 45 ikävuoden jälkeen.

naiset

1. Mikä glaukooma on?

Glaukoomasta käytetään enää harvemmin nimitystä silmänpainetauti, koska silmänpaine joskus ­kohoaa glaukoomassa, mutta joskus ei. Glaukooma ei ole yksittäinen tauti, vaan ­joukko sairauk­sia, joissa näköhermosta ­häviää hermokudosta ja näköhermo kovertuu. Tästä aiheutuu näkökenttäpuutoksia. Pahimmassa tapauksessa sairaus voi johtaa hitaasti sokeuteen. Pienellä osalla tauti voi johtaa vakaviin vaurioihin jo kuu­kausissa.

2. Miltä näköhermon tuhoutuminen tuntuu?

Glaukooma ei välttämättä tunnu miltään, eikä sen aiheuttamia näkökentän muutoksia huomaa pitkään aikaan. Muutokset tapahtuvat valtaosalla niin hitaasti, että niihin ehtii sopeutua. Muutokset alkavat sivuilta kaventaen näkökenttää hiljalleen. Noin yhdellä prosentilla glaukooma aiheutuu rakenteellisesti ahtaasta silmästä. Tässä muodossa kipu silmässä voi olla hyvinkin kova.

3. Mistä oireista sairastumisen huomaa?

Usein glaukooman huomaa itse vasta siinä vaiheessa, kun 90 prosenttia näköhermosta on tuhoutunut. Useimmiten sairastuminen havaitaan sitä ennen silmälääkärillä käynnin yhteydessä. Myös yleislääkärit ja optikot suorittavat silmänpaineiden mittauksia. Tosin silmänpaine ei aina kerro kaikkea, koska paine on noin puolella glaukoomaan sairastuneista normaalin rajoissa.

4. Voiko se tulla missä iässä tahansa?

Jo vastasyntyneellä voi olla glaukooma. Alle 40-vuotiailla glaukooma on kuitenkin harvinainen. Glaukooma yleistyy selvästi ikääntymisen myötä. Glaukooma on silmänpohjan ikärappeuman jälkeen yleisin näkövammaisuuden syy Suomessa yli 65-vuotiailla, noin viiden prosentin osuudellaan. Yli 50-vuotiaista sitä sairastaa noin puolitoista prosenttia. Sairaus todetaan vuosittain noin 2 500 suomalaisella. Sitä sairastaa Suomessa noin 80 000 henkilöä.

5. Mistä iästä lähtien glaukooman suhteen on hyvä olla varuillaan?

45 ikävuoden jälkeen on hyvä käydä 2–3 vuoden välein silmälääkärin tarkastuksessa. Jos on sukurasitetta tai jotain muuta riskitekijää tiedossa, kannattaa käydä useammin.

6. Mitkä muut tekijät sille altistavat?

Ahtaasta silmästä johtuva, äkillinen muoto tunnetaan hyvin; se johtuu silmän rakenteesta. Tämä muoto ei kuitenkaan ole yleinen. Yleisessä muodossa eli hitaasti etenevän glaukooman synty ei ole selvillä. Glaukooma ei varsinaisesti ole perinnöllistä, mutta alttius sairastua siihen on suurempi, jos sitä on suvussa. Kohonnut silmänpaine on luonnollisesti selkeä riskitekijä, mutta kuten edellä jo on kerrottu, paineen ei välttämättä tarvitse olla korkea, vaan verenkierto näköhermolle voi heiketä myös jostain muusta syystä. Glaukoomaan sairastuneet ovat useammin naisia ja likinäköisiä.

7. Miten glaukooman aiheuttamat vauriot korjataan?

Tuhoutunutta näköhermoa ei voi korjata vielä nykyisin mitenkään. Glaukooman hoitaminen perustuu siihen, että vauriot pysäytetään mahdollisimman aikaisin.

8. Miten sairauden eteneminen pysäytetään?

Melkein kaikki selviävät lääkehoidolla eli silmään tiputettavilla tipoilla. Tipoilla silmänpaine saadaan alenemaan. Lääkkeitä on nykyään paljon ja ne ovat kehittyneet huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana; moni esimerkiksi selviää nykyään vain yhdellä tippojen laittokerralla päivässä. Glaukooman lääkehoito jatkuu loppuelämän ajan. Myös laser-
ja leikkaushoidot ovat mahdollisia, mutta varsinaista parantavaa hoitoa ei ole olemassa.

9. Mitä varoitusmerkkejä sairaudesta voi itse huomata?

Tärkeintä on tunnistaa omat mahdolliset riskitekijät ja käydä säännöllisesti tarkastuksissa. Toisinaan ahtaasta silmästä johtuvan äkillisen muodon huomaa näkökyvyssään, kun valojen ympärille ilmestyy halokehä. Silloin silmänpaineen nousu voi myös aiheuttaa lieviä jomotuskohtauksia, mutta ei aina.

10. Osataanko glaukooman aiheuttamat tuhot korjata tulevaisuudessa?

Kun elektroniikka kehittyy, saatetaan näköhermo pystyä vaihtamaan elektroniseksi. Parhaassakin tapauksessa tällaiseen menee vähintään 10 vuotta. Biologisia korjausmenetelmiäkin toki kehitetään ja tutkitaan koko ajan, mutta niihin on vielä enemmän matkaa.

Asiantuntijana professori Tero Kivelä, HUS Silmätautien klinikka.
Teksti: Taru Jussila

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *