Itsetuntemus

Enneagrammi kertoo oletko järki-, vaisto- vai tunneihminen?

Teksti: Anna.fi

Enneagrammi on vanha persoonallisuustyyppijaottelu, jossa ihmiset tyypitellään heidän luonteenpiirteidensä ja perusominaisuuksiensa mukaan. Oman tyypin tunnistaminen kehittää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Tästä on hyötyä niin yksityiselämässä kuin työyhteisöissäkin. Tee Ellien enneagrammitesti!

Enneagrammi

Yhdeksän enneagrammipersoonaa

Enneagrammityypin selvittäminen käy joko enneagrammikurssilla tai kirjaa lukemalla ja katsomalla, mikä tyypeistä on lähinnä omaa toimintatapaa. Oma persoonallisuustyyppi löytyy myös yllättävän helposti, vaikka kuvittelisikin omaavansa kenen tahansa normaalin naisen tavoin ainakin yhdeksän eri persoonallisuutta!

Millaisia enneagrammityypit sitten ovat? Tärkein jaotteluperuste on se, mikä ihmistä ohjaa hänen toiminnassaan, tunne, järki vai vaisto.

Tunneihmisiä on kolmenlaisia: auttajia (enneagrammityyppi nro 2), suorittajia (3) ja romantikkoja (4). Auttajat ovat empaattisia ja kiinnittävät huomionsa toisten tarpeisiin. Energiset suorittajat taas organisoivat kaiken ja pyyhältävät tehokkaina projektista toiseen. Romantikoille on ominaista esimerkiksi herkkätunteisuus sekä tavanomaisuuden välttäminen.

Tarkkailijat (5), kyselijät (6) ja seikkailijat kuuluvat järki-ihmisiin. Tarkkailijat ovat analyyttisiä ja usein sisäänpäin kääntyneitä, kyselijät vastuuntuntoisia ja turvallisuutta kaipaavia. Optimistisia seikkailijoita taas motivoi halu vaikuttaa maailmaan ja löytää uusia vaihtoehtoja.

Itsevarmat (8), sovittelijat (9) ja perfektionistit (1) toimivat puolestaan vaiston varassa. Itsevarmat ovat vaikutusvaltaisia johtajatyyppejä, kun sovittelijat taas sopivat ryhmätyöhön. Perfektionisteja yhdistää realistisuus, ahkeruus ja periaatteellisuus.

Enneagrammikuvio kertoo vahvuudet ja kehityssuunnan

Kullakin persoonallisuustyypillä on oma numeronsa ja paikkansa enneagrammikuviossa. Kuvio näyttää kunkin tyypin siivet, vierekkäiset persoonallisuusryhmät. Nämä ryhmät vaikuttavat perustyypin ohella ihmisen käytökseen. Esimerkiksi kyselijän (6) siipiä ovat tarkkailijat (5) ja seikkailijat (6). Kyselijä voi siis hyödyntää myös näiden tyyppien ominaisuuksia. Yleensä eri siivet painottuvat eri elämäntilanteissa.

Jokaisella enneagrammityypillä on myös tyyppiin suuntautuva sekä siitä poispäin lähtevä nuoli kuviossa. Tyyppiin tuleva nuoli edustaa persoonallisuustyypin kasvusuuntaa: ominaisuuksia, joista ihminen saa voimaa ja joita hänen pitäisi itsessään kehittää. Kyselijä voi siis kehittää itseään sovittelijan (9) suuntaan. Kyselijästä suorittajien (3) suuntaan poistuva nuoli taas kertoo, miten kyselijä tyypillisesti reagoi stressitilanteessa.

Mitä hyötyä enneagrammista on?

Vaikka tuttavien kategoriointi onkin hauskaa, voi enneagrammiin ensi kertaa tutustuva silti ihmetellä, mitä hyötyä siitä on. Helpottaako pikkutarkan perfektionistin (1) ja taiteellisen romantikon (4) liittoa tieto, että kumppani on enneagramminkin mukaan täysin eri planeetalta?

Voi helpottaakin. Oman tyypin tunnistaminen voi olla askel parempaan itsetuntemukseen ja itsensä kehittämiseen. Itseymmärrys on pohja myös toisten ihmisten erilaisuuden ymmärtämiselle ja sen hyväksymiselle. Pian kumppani ei olekaan enää ärsyttävä ja huumorintajuton nipo, vaan oman logiikkansa mukaan toimiva perfektionisti. Ja kun perfektionistin kehityssuuntana on romantikko, ei hänelle voi olla enää kiukkuinen. Kumppaneillahan on sittenkin jotain yhteistä.

Juuri eri ihmistyyppien vahvuuksien ja heikkouksien sekä erojen ja yhtäläisyyksien osoittaminen onkin enneagrammin paras puoli. Persoonallisuustyypittelyä käytetään nykyisin hyväksi monissa yrityksissä. Sen sijaan, että tuskailtaisiin ihmisten erilaisten toimintatapojen kanssa, heidät voidaan nyt ohjata juuri heille sopiviin työtehtäviin ja tiimeihin. Ja vaikka tiimin tunnelma välillä kiristyisikin, enneagrammi puhdistaaa ilmaa: ”Ristohan on tehokas kolmonen, siksi se teki noin!”

Lisää tietoa

Lindeman, Ari – Valto, Kirsi – Voutilainen, Eero:Yhdeksän persoonaa työyhteisössä. 222 s. WSOY, 1998.

Jenni Saarilahti / A4 Media Oy
Kuva: Amphiareo / Wikimedia Commons

X