– Ihmisen muisti on rakentunut pitkien­ kertomusten varaan. Tyhmennämme itseäm­me, jos tyydymme pelkän Twitter-virran kaltaisiin lyhyisiin tarinoihin, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.
– Ihmisen muisti on rakentunut pitkien­ kertomusten varaan. Tyhmennämme itseäm­me, jos tyydymme pelkän Twitter-virran kaltaisiin lyhyisiin tarinoihin, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.
Itsetuntemus

Lukeminen parantaa muistia, lievittää stressiä ja jopa pidentää ikää – aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten aivot voi opettaa rauhoittumaan

Lukeminen kehittää empatiakykyä, harjoittaa muistia ja jopa pidentää ikää. Jos kirjaan vain malttaisi syventyä! Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten keskittymiskykyä voi parantaa somevirran keskellä. 
Teksti: Miia Siistonen Kuvat: OM-arkisto

Pari vuotta sitten kirja teki hidasta kuolemaa. Miksi kukaan tarttuisi kirjaan, kun taskussa kulkee tietokone ja televisio?

Entisaikaan kirjahylly oli sivistys­kodin merkki. Sitä tutkimalla saattoi tutustua uuteen ihmiseen. Millaisia teoksia hän on hyllyynsä kerännyt? Mikä häntä inspiroi?

Sitten kirjasta tuli ongelmajäte ja kirjahyllystä pölyä keräävä turhake. Trendikkäimpien kodeista ne katosivat lähes tyystin. Viime syksynä Deko-lehti kuitenkin julisti: ”Nyt loppuu kirjojen konmaritus! Kirjahylly tekee näyttävän paluun olohuoneeseen.”

Kirjakauppaliitto raportoikin kaunokirjallisuuden myynnin kääntyneen hienoiseen kasvuun.

Olemme yhä lukijakansaa. Tilastokeskuksen kyselytutkimuksessa liki neljä viidestä 10 vuotta täyttäneestä ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana.

Mutta into on hiipumassa. Suomalaisten kymmenvuotiaiden motivaatio lukea oli kansainvälisessä vertailussa toiseksi kehnoin. Yläkouluiässä lukeminen lakkaa monella kokonaan. Se on huolestuttava uutinen, sillä pärjätäkseen nykymaailmassa ihmisen on osattava tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä.

Fitness-urheilijasta huomaa nopeasti, että hän pitää huolta itsestään. Myös lukeminen näkyy ihmisestä, ja sillä on ällistyttävän paljon myönteisiä vaikutuksia.

Aivot voi opettaa rauhoittumaan

Koska olet viimeksi lukenut kirjan kannesta kanteen? Niinpä. Moni aiemmin innokas lukija on pikkuhiljaa luopunut harrastuksestaan.

Nykymaailma ei totisesti kannusta kirjoihin syventymiseen. Huomiosta kilpailevat puhelimeen jatkuvasti kilahtelevat uutisviestit, sähköpostit ja kaiken maailman kissavideot. Keskittyminen on aikuisellekin vaikeaa.

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan kyky ottaa tietoa vastaan tekstin muodossa kehittyy hitaasti.

– Lukeminen vaatii tosi paljon harjoittelua. Harva aikuinen tulee ajatelleeksi, että hän on elämänsä aikana käyttänyt tuhansia tunteja lukemiseen.

Keskittymiskykyä ei ole myöhäistä kehittää varttuneenakaan. Jos aivonsa on opettanut hyppelehtimään, ne voi opettaa myös rauhoittumaan.

– Tutki, kuinka usein tekemisesi keskeytyy ja mikä sen keskeyttää. Jos esimerkiksi reagoit jokaiseen puhelimen kilahdukseen, niiden määrä kannattaa minimoida. Nyt on trendikästä karsia sisustuksesta tarpeettomat tavarat. Myös turhat keskeytykset kannattaa konmarittaa.

Paksun romaanin lukeminen harjoittaa pitkäkestoista muistia

Haluatko lisää elinvuosia? Lue kirjoja.

Ihan totta, lukeminen pidentää ikää. Jo puoli tuntia päivässä riittää. Yalen yliopistossa vuonna 2016 julkaistussa väestötutkimuksessa seurattiin kahdentoista vuoden aikana 3635 aikuisen lukuharrastuksen vaikutusta eloonjäämiseen. Tutkitut henkilöt edustivat koko kansaa. Kävi ilmi, että kirjojen lukeminen pidentää elinikää liki kaksi vuotta niihin ihmisiin verrattuna, jotka eivät lue kirjoja lainkaan.

Hengissä säilymisen ”ihmettä” selittävät aivoperäiset kognitiiviset taidot, joita lukeminen kohentaa. Minna Huotilaisen mukaan lukeminen on erinomaista aivojumppaa. Ensimmäisenä aktivoituu kirjaimia tunnistava näköjärjestelmä. Sen jälkeen aivot alkavat etsiä sanojen merkityksiä. Kokonaisen tarinan työstäminen tapahtuu peilisoluverkostossa, jonka avulla peilaamme toisten ihmisten toimintaa. Samastumme henkilöön, josta luemme. Kun kirjan hahmo juoksee tai potkii palloa, aivoissa aktivoituu jalkojen käyttämiseen liittyviä aivoalueita, vaikka fyysisesti jalat eivät liiku.

Muisti säilyy kirkkaampana niillä, jotka lukevat. Ja nimenomaan pitkiä tekstejä.

– Ihmisen muisti on rakentunut pitkien kertomusten varaan. Tyhmennämme itseämme, jos tyydymme pelkän Twitter-virran kaltaisiin lyhyisiin tarinoihin. Kognitiivinen kapasiteettimme eli tiedollinen järjestelmämme taantuu, Minna Huotilainen toteaa.

Pitkäkestoinen muisti tarvitsee enemmän harjoitusta, ja siihen paksu romaani tai hyvä tietokirja on erinomainen väline. Lukijan täytyy pitää mielessä kirjan henkilöhahmojen nimet, juoni ja aiemmat tapahtumat. Uusien asioiden mieleen painaminen luo uusia synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia. Kirjojen lukeminen voi jopa suojata aivoja Alzheimerin taudilta.

Kokeile sekakäyttöä: lue ja kuuntele samaa kirjaa

Älypuhelinten pelättiin tappavan kirjat. Mutta kirjallisuus tunkeutuikin älylaitteisiin.

Esimerkiksi Storytel ja Bookbeat toimivat samalla periaatteella kuin Netflix tai Spotify. Ne tarjoavat mahdollisuuden kuunnella digitaalisia äänikirjoja tai lukea e-kirjoja kuukausimaksua vastaan. Yle Areenasta saman palvelun saa ilmaiseksi.

Tutkimuksissa perinteisen ja sähkökirjan hyödyistä on Minna Huotilaisen mukaan saatu vaihtelevia tuloksia. Lukulaitteen sinertävä valo myöhään illalla kiistämättä häiritsee herkkäunisten nukkumista. Toisaalta alakouluikäiset jaksavat lukea digialustalta pidempään kuin kirjasta.

– Ikäihmisellekin voi olla helpompi lukea sähkökirjaa, jonka tekstiä voi suurentaa ja taustaa kirkastaa.

”Nyt on trendikästä karsia sisustuksesta tarpeettomat tavarat. Myös turhat keskeytykset kannattaa konmarittaa.”

Äänikirjojen kuunteleminen puolestaan muistuttaa elokuvan katsomista: teksti vyöryy kuulokkeisiin tasaiseen tahtiin, jota kuulija ei pääse itse määrittelemään. Harva pysäyttää ja kelaa taaksepäin, jos jokin asia menee ohi.

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Laura Lindstedt onkin ilmaissut pelkonsa siitä, että kirjallisuutemme yksinkertaistuu ja tyhmistyy äänen ylivallan alla.

”En vain ole oppinut pitämään siitä, että joku toinen päättää, missä tahdissa etenen ajatusten aallokossa. Ajattelen kirjan kanssa, ja se edellyttää pysähdyksiä, pausseja, selaamista, merkintöjä marginaaliin”, hän kirjoitti vuodenvaihteessa Helsingin Sanomissa.

Lindstedt huomautti myös, että kun kirja luetaan äänikirjaksi, tekstin visuaaliset elementit katoavat. Esimerkiksi kursivoidun tekstin voi lausua hieman eri tavalla, vaikkapa pitämällä sitä ennen pienen taidepaussin. ”Mutta se ei ole sama asia.”

Äänikirjan kiistaton etu on ainakin se, että kuunnellessa on mahdollista vaikkapa leipoa tai lenkkeillä.

– On näyttöä siitä, että fyysinen toiminta kuuntelemisen aikana auttaa etenkin oppimisvaikeuksista kärsiviä, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Yksi lukemisen hyödyistä on sen stressiä lievittävä vaikutus. Syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä jo kuudessa minuutissa. Rauhoittaako äänikirja samalla tavalla – etenkin, jos samaan aikaan touhuaa jotakin muuta?

– Jos lukeminen on ajanviettoa ja fyysinen tekeminen miellyttävää, yhdistelmä voi hyvinkin lievittää stressiä. Jos taas kyse on tenttikirjasta ja samalla on pakko tiskata, se tuskin on kovin rentouttavaa.

Minna Huotilainen suositteleekin sekakäyttöä: hanki sama kirja äänikirjana ja paperiversiona. Silloin tekstiä voi kuunnella yhden luvun päivällä vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa. Toisen luvun voi lukea kirjasta illalla nukkumaan mennessä ja näin rauhoittaa itsensä.

X