Uusi valmennus syrjäytymisvaarassa oleville nuorille: ”Monet ajattelevat itsestään, että en minä onnistu missään”

Tunnetko nuoren, jonka ote omasta elämästä tuntuu olevan hukassa? Nuoren, joka ei ole töissä, opiskelemassa tai armeijassa, mutta ei myöskään tiedä, mitä elämältään haluaa? Silloin apu saattaa löytyä Kelan Nuotti-valmennuksesta.

Oletko valvonut illan pimeinä tunteina ja miettinyt pääsi puhki, miten voisit auttaa ilman koulutusta ja työpaikkaa olevaa nuorta? Jos nuori ei löydä omaa paikkaansa yhteiskunnassa, on syrjäytymisvaara todellinen. Tilanne on jokaisen vanhemman painajainen, mutta valitettavasti myös todellisuutta monessa suomalaisessa perheessä.

Nuorten syrjäytymistä ehkäisemään perustetun Me-säätiön laskurin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä, syrjäytymisvaarassa olevaa alle 30-vuotiasta nuorta.

Tätä surullista lukua ryhtyi torppaamaan Kelassa kesäkuussa 2018 käynnistynyt uusi, matalan kynnyksen Nuotti-valmennus. Se on tarkoitettu ilman työtä tai opiskelupaikkaa oleville 16–30-vuotiaat nuorille, joiden toimintakyky on heikentynyt tavalla, joka estää heitä suunnittelemasta tulevaisuuttaan tai pääsemästä opiskelemaan tai töihin. Syyskuun 2018 loppuun mennessä Kelassa oli myönnetty Nuotti-valmennus 391 nuorelle.

Me-säätiön laskurin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä, syrjäytymisvaarassa olevaa alle 30-vuotiasta nuorta.

Valmennus on ammatillista kuntoutusta ja sen tarkoituksena on auttaa nuorta löytämään omat voimavaransa ja innostumaan omasta tulevaisuuden suunnittelustaan. Nuotti-valmennus on yksilöllistä ja nuorelle maksutonta.

Apua Nuotti-valmennuksesta voi pyytää kuka tahansa

Nuotti-valmennusta voi ehdottaa nuorelle kuka tahansa nuoresta huolestunut, esimerkiksi nuoren vanhempi tai muu sukulainen, viranomainen sekä tietysti nuori itse.

Ensimmäinen askel on soittaa nuoren suostumuksella Kelan valtakunnallisen kuntoutuksen palvelunumeroon 020 692 205. Sieltä soittopyyntö ohjataan nuoren asuinalueen Nuotti-valmennuksesta vastaavalle etuuskäsittelijälle, joka ottaa nuoreen yhteyttä puhelimitse.

Neuropsykiatrisiin erityisvaikeuksiin erikoistunut sosionomi-erityisopettaja Karoliina Ståhlhammar on yksi Kelan palveluntarjoajista, joka aloitti Nuotti-valmentajana Tampereella heti, kun palvelu pyörähti käyntiin kesäkuussa 2018.

– Nuotti-valmennukseen on matala kynnys. Aiemmin nuoren hoitopolku tai henkilökohtaisen tuen saaminen on ollut paljon mutkikkaampi, aikaa vievä prosessi. Nyt valmennukseen voi päästä yhdellä puhelinsoitolla. Tuon puhelinsoiton syyksi riittää huoli siitä, että ilman työ- tai opiskelupaikkaa oleva nuori ei tunnu tietävän, mitä hän haluaa elämässään tehdä tai ei vain jaksa tai osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, Ståhlhammar kertoo.

– Kun etuuskäsittelijät soittavat nuorelle, he tekevät puhelimessa pienen haastattelun, jolla kartoitetaan nuoren tilannetta. Jos niin sanotun NEET-nuoren – lyhennys tulee englannin kielen sanoista Not in Education or Employment or Trained – kriteerit täyttyvät, valmennus myönnetään saman tien eli Nuotti-valmennukseen pääsee, jos nuori vain itse sitä haluaa.

Nuotti-valmennus kattaa kaksikymmentä tunnin mittaista tapaamiskertaa, jotka täytyy käyttää kymmenen kuukauden kuluessa.

– Jos Nuotti-valmentaja ja nuori ovat sen jälkeen sitä mieltä, että valmennusta pitäisi vielä jatkaa, tukea myönnetään toiset kaksikymmentä kertaa lisää. Toisen kierroksen hoitaminen on valmentajan, ei nuoren tehtävä.

Nyt valmennukseen voi päästä yhdellä puhelinsoitolla.

Nuotti-valmennus alkaa akuuttien ongelmien hoitamisella

Valmennuksen aluksi kertoitetaan nuoren elämäntilannetta ja avun tarvetta.

– Juuri sillä hetkellä olevia akuutteja, esimerkiksi asumiseen, parisuhteeseen tai raha-asioihin liittyviä ongelmia pitää monesti ratkaista ensin. Vasta kun päällimmäiset, usein käytännön asioita koskevat ongelmat, on saatu hoidettua, nuorella on ylipäätään tilaa ja mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan, Ståhlhammar sanoo.

Keskustelu tapahtuu nuorelle luontevan tekemisen äärellä. Nuotti-valmennuksen yksi perusperiaatteista onkin vahvistaa nuoren omaa toimintakykyä.

– Tällä viikolla olen auttanut yhtä kotinsa epäsiisteydestä kovasti kärsinyttä nuorta viemään tavaroitaan kirpputoreille ja hyväntekeväisyyteen. Käytän myös paljon monia toiminnallisia menetelmiä, kuten kortteja, tehtäviä, mielikuvamatkoja tai rentoutuksia. Niiden tavoitteena on, että nuori pääsee kiinni omiin haaveisiinsa ja unelmiinsa.

Tällä viikolla olen auttanut yhtä kotinsa epäsiisteydestä kovasti kärsinyttä nuorta viemään tavaroitaan kirpputoreille ja hyväntekeväisyyteen.

Ståhlhammarin mukaan tärkeintä on nuoren kokemus siitä, että häntä kuullaan, häneen tutustutaan ja hänestä ollaan kiinnostuneita.

– En rupea vahvasti ohjaamaan nuorta mihinkään suuntaan vaan kuuntelen, mitä hän minulle kertoo. Yritän siten päästä käsiksi siihen, miten nuori hahmottaa maailmaa ja mikä hänelle itselleen on tärkeää. Vahvistan sitä, että hän itsekin kuuntelisi omia mielipiteitään ja toimisi niiden mukaan.

Huonot koulukokemukset henkisenä esteenä jatko-opiskelulle

– Jokaisella – siis ihan jokaisella – asiakkaanani olevalla tai olleella nuorella on ollut syystä tai toisesta huonoja kokemuksia koulusta, Ståhlhammar sanoo.

– Koulukiusaamisen lisäksi moni kokee, että opettajat ovat ohittaneet heidät ja heidän tarpeensa kokonaan. Kyse ei siis ole pelkistä muista lapsista, vaan myös opettajista varsinkin silloin, jos kyse on ollut jostakin oppimisen vaikeudesta: lukihäiriöstä, keskittymisvaikeuksista tai oppimishäiriöistä.

Ståhlhammarin mukaan selvittämättä jääneet vaikeudet jättävät nuorelle helposti sellaisen minäkuvan, että hän olisi jotenkin tyhmä, eikä edes voisi oppia. Silloin myös jatko-opintoihin hakeutuminen voi tuntua vaikealta, jopa ylivoimaiselta. Apuun tulevan Nuotti-valmentajan tehtävänä on siinä tapauksessa muodostaa ja sanoa ääneen niitä tavoitteita, joihin nuoren kohdalla pyritään.

– Niiden saavuttaminen on kokemuksena iso asia, koska monet ajattelevat itsestään, että enhän minä saa mitään aikaiseksi, enkä osaa tehdä mitään tai onnistu missään.

Ståhlhammar kertoo esimerkiksi nuoresta, joka onnistui hankkimaan valmennuksen avulla itselleen elintarvikealalla työskentelemisessä tarvittavan hygieniapassin.

– Minä varasin ajan kokeeseen ja vein nuoren sinne, mutta itse hän kokeen suoritti. Hän pääsi sinne ja teki sen. Tunne siitä, että on saavuttanut jotain suunnittelemaansa voi olla nuorelle hyvin merkityksellistä.