Utthita parsvakonasana eli sivutaivutus suorakulmassa 
Sivutaivutus suorakulmassa vahvistaa reisilihaksia.
Hyvinvointi

Joogalajit – Löydä oma suosikkisi

Joogata voi monella tapaa. Joku etsii fyysistä kokemusta, toinen hellää kehonhuoltoa ja kolmas henkistä hyvinvointia. Moniin tyylisuuntiin haarautuvalta polulta löytyy tilaa kaikenlaisille kulkijoille.
Teksti: Anna.fi

Joogan filosofia tukee lempeää ja avarakatseista suhtautumista kanssaihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Perinteisistä suuntauksista onkin syntynyt useita uusia tyylisuuntia. Yksi syy joogan suosiolle on varmasti se, että jooga sopii hyvin monenlaisille ihmisille. Lajista riippumatta joogatessa pyritään oman kehon rajojen kunnioittamiseen, ja siksi myös ikäihminen, ylipainoinen, liikuntarajoitteinen ja sydänsairas voi löytää joogasta oman liikuntamuotonsa. Se on sekä miesten että naisten laji. Joogata voi vauvana äidin kanssa, tai jopa ennen syntymäänsä mammajoogassa.

Mitä hyötyä joogasta on? Se riippuu henkilöstä ja harjoitteista sekä siitä, miten joogaa opetetaan. Kursseja ja tunteja tarjoavat joogakoulujen lisäksi kuntokeskukset ja kansalaisopistot. Jotkut joogan filosofiaan perehtymättömät ohjaajat mainostavat sitä tehokkaana syvävenyttelynä. Joogaopettaja Kylli Kukk joogakoulu Shantista oikaisee tällaiset uskomukset.

– Jooga ei ole vain fyysinen harjoitus, vaan myös tietoista läsnäoloa, jonka tarkoitus on lisätä viihtyvyyttä omassa kehossa.

Hathajoogassa soturiasennosta on monta muunnelmaa.
Hathajoogassa soturiasennosta on monta muunnelmaa.

On totta, että jo pelkkien fyysisten harjoitteiden myötä lihaskunto, ryhti ja tasapaino paranevat. Jooga ei ole kuitenkaan vain venyttelyä tai jumppaa, vaan joogassa fyysinen harjoitus yhdistetään aina hengitykseen. Hengityksen hallinnasta voi olla hyötyä rauhoittumisessa, stressin laukaisemisessa tai kivunhallinnassa.

Hyvin tärkeä elementti joogassa on mielen tarkkaavaisuus ja hiljentyminen. Ihmiset etsivät joogan kautta uutta tapaa kuunnella kehoaan ja omaa sisintään, ja moni joogaaja kokee harjoittelun lisäävän mielenrauhaa. Lisäksi joogaharjoitus voi sisältää meditaatiota, rentoutusta, mantroja sekä kehon lihaslukkojen eli bandhoja aktivointia.

1. Hathaa ja hottia aloittelijalle

Vaikka joogan sanotaan sopivan kaikille, omaa joogalajia valitessa kannattaa kuitenkin tutustua eri lajeihin ja miettiä, mitä harjoittelulta haluaa. Hyvin fyysinen ja haastavia asentoja sisältävä jooga on liian rankka huonokuntoiselle, ja mantroja ja meditointia sisältävät joogat saattavat säikäyttää lajin parista sellaisen, joka etsii vain keinoa pitää selän vetreänä.

Kylli Kukk suosittelee joogan aloittamista hathajoogasta. Perinteisesti hathajoogalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä joogaharjoittelua, ja se onkin kaikkien fyysisten joogasuuntausten perusta.

Sittemmin hatha on terminä vakiintunut tarkoittamaan lempeää ja rauhallisessa tahdissa tehtävää joogaa. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa ohjaajalta, sillä harjoitusten sisällöt vaihtelevat, ja hathatunti voi olla myös hyvin fyysinen. Joogaliikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, sitä syventäen.

Hathajoogaharjoitus alkaa useimmiten yksinkertaisilla aurinkotervehdyssarjoilla, joiden tarkoitus on lämmittää ja valmistaa vartalo varsinaisia jooga-asentoja eli asanoita varten. Asanat vahvistavat ja venyttävät kehon eri osia, ja erityistä huomiota saa selkä.

– Säännöllinen hathajoogaharjoitus on hyvä keino pitää selkä kunnossa, saada nesteet liikkeelle ja oppia hengittämään syvemmin, Kukk kertoo.

Parhaiten laji avautuu alkeiskurssilla, jossa luennot ja harjoitukset vuorottelevat ja lisäävät ymmärrystä kehon, mielen ja energian yhteydestä.

Tutustumisen arvoisia ovat myös sovelletut uutuusjoogat. Vuonna 2004 Amerikasta Suomeen rantautui hotjooga, joka tarkoittaa harjoittelua noin 38 asteeseen kuumennetussa huoneessa. Harjoituksen aikana tehdään yleensä joko vaihtelevia hathajoogan sarjoja tai hathasta 70-luvulla kehitettyä bikramjoogaa, joka luotiin nimenomaan hotjoogan harjoitussarjaksi.

Bikramjoogassa on 26 asanaa ja kaksi hengitysharjoitusta. Hotjoogasta on tullut hyvin suosittua: lämpimässä liikkuminen on helpompaa, kun lihakset ovat lämpimät ja joustavat. Kuumuus edistää voimakkaasti aineenvaihduntaa, hikoilua ja kehon normaalia puhdistautumista.

Uusimpia tulokkaita on solarjooga, jossa hathaharjoitus yhdistetään kirkasvalohoitoon. Suomessa kehitetty, suosiotaan kasvattava saunajooga kerää puolestaan harrastajia yleisiin saunoihin ympäri Suomea hoitamaan kipeää hartianseutua ja rentoutumaan.

2. Tietoisuutta lisäävät kundaliini ja yin

Joogan perustana on kehon ja mielen yhteys, jonka voi saavuttaa sinnikkäästi toistoilla ja jatkuvilla harjoitteilla. Joogasta löytyy myös hyvin henkisiä suuntauksia, kuten kundaliini-, sivananda- ja rajajooga. Niissä vaalitaan tuhansia vuosia vanhaa perinnettä ja intialaista ihmis- ja terveyskäsitystä.

Yinjoogassa venytellään paljon lantion aluetta.
Yinjoogassa venytellään paljon lantion aluetta.

Kundaliinijooga on tietoisuuden joogaa, jonka tavoite on lisätä itsetuntemusta sekä kosketusta omiin voimavaroihin herättämällä uinuva kundaliinienergia ja luova voima liikkeelle energiakehossa.

Tuntiin virittäydytään äänivärähtelyllä lausumalla aloitusmantra, sitten seuraavat hengitysharjoitukset, kriyat eli asento- ja liikesarjat, mudrat eli käsien ja sormien asennot, bandhat eli kehon lihaslukot sekä meditaatioharjoitus.

Intialaisen opin mukaan harjoitus kuljettaa energian kehon seitsemän energiakeskuksen eli chakran läpi, mikä elävöittää kehoa, vahvistaa hermostoa ja kohottaa tietoisuutta.

Yhteyttä mielen ja kehon välille voi hakea myös hyvin toisentyyppisestä joogaharjoituksesta. Yinjooga pohjaa kiinalaiseen joogaperinteeseen, ja siinä on vaikutteita muun muassa chi-kungista.
Rauhallinen, hiljainen ja meditatiivinen yinjooga poikkeaa hyvin paljon fyysisistä joogamuodoista, joissa käytetään aina jonkin verran lihasvoimaa.

Yinjoogassa valtaosa asennoista tehdään lattialla istuen tai maaten, ja niissä viivytään useiden minuuttien ajan passiivisesti painovoimalle antautuen. Yinin asennot ovat voimakkaasti venyttäviä ja avaavia.

Yinjooga keskittyy lantion ja selkärangan alueen liikkuvuuden parantamiseen, lihasten rentouttamiseen, sidekudoksen venyttämiseen sekä harmoniseen asentojen sisäistämiseen. Pitkien asentojen aikana pyritään esimerkiksi mietiskelemään venytyksen aikaansaamaa tunnetta: voiko sen antaa vain olla ja hyväksyä sellaisenaan, vai tekeekö sitä mieli paeta?

Avaava yin sopii etenkin rauhallista joogaa hakeville, ja sitä voi myös harrastaa muiden harjoitusten vastapainona.

– Yin-harjoituksessa vaikutamme fyysiseen, henkiseen ja energiseen tilaamme. Harjoitus tehdään sisäistävänä mielentutkiskeluna pikemminkin kuin fyysisenä suorituksena, joogaopettaja Annukka Salonen Studio Yinistä kertoo.

3. Astangaa ja vinyasaa sporttisille

Kun joogalta kaipaa muutakin kuin rauhallista venyttelyä, on oikea valinta astanga. Astangajooga vetää puoleensa liikunnallisia ihmisiä, jotka kaipaavat haasteita ja voimakasta fyysistä harjoitusta. Astangaharjoitus koostuu aina samanlaisena toistuvista liikesarjoista, jotka suoritetaan hengityksen tahtiin ilman välirentoutuksia. Tuloksia nopeasti hakeva voi ilahtua astangan tehokkuudesta.

Astangajooga haastaa notkeuteen ja voimaan.
Astangajooga haastaa notkeuteen ja voimaan.

– Joogan hyödyt tulevat esiin jo ensimmäisten harjoitusten aikana. Keho tervehtyy ja kevenee, jolloin mielikin tuntuu kirkkaammalta, joogaopettaja Petri Räisänen Helsingin Astangajoogakoulusta kertoo.

Vinyasa-termiä käytetään yleisesti kuvaamaan joogaa, jossa liikkeet sidotaan yhteen virtaaviksi liikesarjoiksi voimakkaan hengityksen johdattamana. Nykyisin tällaista joogaa kutsutaan usein myös nimellä vinyasa flow. Sulavaliikkeinen ja dynaaminen harjoittelu sopii jo hiukan joogaa harrastaneelle. Kohtuullinen peruskunto auttaa pysymään harjoituksessa mukana.

– Vinyasa-jooga pitää sinut täydellisesti kiinni tässä hetkessä, koska koskaan et voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Olet vain läsnä ja päästät irti kaikista odotuksista, mikä on ihanan vapauttavaa. Tunnin jälkeen olo on vapautunut, inspiroitunut ja energinen, joogaopettaja Satu Tuomela Pranamasta kuvailee.

Joogan suurimmat vaarat piilevät yleensä omassa egossa ja suorittamiskeskeisessä ajattelussa. Siksi hyvin fyysinen joogaharjoittelu on aina myös itsetutkiskelun paikka. Joogaan ei voi mennä samalla asenteella kuin rankkaan fudistreeniin, vaan aina pitää kuunnella omaa kehoaan ja kunnioittaa sen tarpeita.

– Jos harjoittellaan liian kovaa ja nopeasti, se aiheuttaa kipua. Opettajan on ohjattava turvallisesti ja aloitettava rentoutuksesta ja hengityksen hallinnasta, Räisänen muistuttaa.

Teksti: Laura Heikkinen
Kuvat: Pekka Holmström

Kotilääkäri 1/2014

X