Hyvinvointi

Kuukautiskivut – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Iso osa kuukautiskivuista jää hoitamatta, sillä varsinkaan nuoret naiset eivät osaa hakea niihin apua. Kipuja voidaan kuitenkin hoitaa tehokkaasti.

Kuukautiskivut

1. Miten kuukautiskivun erottaa tavallisesta vatsakivusta?

Kuukautiskipu tulee kerran kuussa, yleensä yhtä aikaa vuodon alkamisen kanssa. Kipu on kouristelevaa alavatsakipua, ja se saattaa säteillä nivusiin, alaselkään tai takareisiin. Vatsaa voi turvottaa ja suoli alkaa toimia tavallista reippaammin. Päätäkin saattaa särkeä. Oireet kestävät pari ensimmäistä vuotopäivää.

2. Mikä aiheuttaa kivun?

Kohdun limakalvolta vapautuu vuodon aikana erilaisia tulehdusvälittäjäaineita, kuten prostaglandiinia. Välittäjäaineet saavat kohdun supistelemaan, mikä tuntuu kipuna.

3. Miksi kivut ovat yleisempiä nuorilla naisilla?

Kuukautiskipuja on kahdenlaisia: primaari dysmenorrealla tarkoitetaan nuorten naisten, vuosi pari kuukautisten käynnistymisestä alkavia kuukautiskipuja. Kivuliaat kuukautiset ovat niin yleinen vaiva, ettei nuoret naiset aina osaa hakea niihin apua. Primaarikivut helpottuvat iän myötä, osittain ilmeisesti synnytysten ansiosta.

Sekundaarisista kuukautiskivuista puhutaan, kun kivuttomista kuukautista alkaa tulla tuskaisia. Nämä kivut ovat tyypillisimpiä 30-40-vuotiailla.

4. Voiko syy kipuihin olla sairaudessa?

Jos yli 25-vuotiaalla naisella kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, kyse on yleensä sekundaarisista kivuista. Tavallisin syy niihin on endometrioosi, jossa kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolella munasarjoissa ja vatsaontelon seinämissä. Synnyttäneillä naisilla kivun syy on toisinaan adenomyoosi. Adenomyoosissa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohdun sisälle. Myoomat eli kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet ja munasarjakystat tuntuvat monesti myös kipuna.

5. Kuinka kuukautiskipuja voi hoitaa?

Primaarikuukautiskipuja voi lääkitä tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeenilla. Jotta ne tehoaisivat, niitä pitää ottaa ajoissa, riittävästi ja säännöllisesti – heti kun vuoto alkaa tai edellisenä päivänä. Ensimmäinen lääkeannos on latausannos eli pakkauksen suosittelema kerta-annos tuplataan – esimerkiksi ibuprofeenia otetaan 600-800 mg. Pari seuraavaa päivää lääkettä otetaan pakkauksen neuvoma määrä kolme kertaa vuorokaudessa.

Tulehduskipulääkkeet vähentävät jonkin verran vuodon määrää.

6. Voiko kuukautiskipuja ehkäistä?

Runsaasti liikkuvat naiset eivät kyselytutkimusten mukaan kärsi kivuliaista kuukautisista yhtä paljon kuin vähemmän liikkuvat. Kuukautiskivuista kärsivällä koko lantionalue saattaa krampata, ja liikunta rentouttaa lihaksia. Liikunta myös ohjaa veren lihaksiin kohtuontelon sijasta, mikä saattaa helpottaa kipua. Runsaasti hedelmiä, kalaa ja kananmunia ruokavaliossaan käyttävillä naisilla kuukautiskipuja on myös vähemmän. Tupakoinnin ja toistuvien painonpudotusyritysten tiedetään pahentavan kuukautiskipuja.

7. Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?

Arviolta 25-40 prosenttia naisista on kivuliaiden kuukautisten vuoksi jossakin vaiheessa elämää poissa töistä tai opinnoista. Jos elämä on jatkuvasti kerran kuussa kipujen vuoksi rempallaan, kannattaa lähteä lääkäriin.

Vastaanotolle on hyvä tulla myös, jos kipuun liittyy tihentynyttä virtsaamistarvetta ja vuotojen muuttumista runsaammiksi. Pyöräillessä tuntuva tärinäkipu ja tahaton lapsettomuus ovat kuukautiskipujen liitännäisoireina sellaisia, että on syytä käydä lääkärissä.

8. Miten kuukautiskipuja tutkitaan?

Potilaan kuvaus oireista auttaa lääkäriä työssään. Mukaan olisi hyvä ottaa kuukautiskirjanpito, jossa selviäisi vuodon alut ja loput ja kivun ajankohta. Esimeriksi endometrioosikipu alkaa tyypillisesti hyvissä ajoin ennen vuotoa ja jatkuu koko vuodon ajan.

Jos oireet ovat tyypillisiä kuukautiskipuoireita ja potilas on nuori nainen, voidaan ennen perusteellista tutkimista tehdä hoitokokeilu tulehduskipulääkkeillä ja/tai yhdistelmäehkäisypillereillä.

Vatsanpainelu ja jos naisella on ollut yhdyntöjä, myös tavallinen sisätutkimus ja kohdunsuulta otettavat klamydia- ja papanäytteet kuuluvat tähän käyntiin. Kolme-nelikymppisen naisen tutkimisessa käytetään monesti ultraääntä. Endometrioosiepäily varmennetaan laparoskopialla eli nukutuksessa tehtävällä vatsaontelon tähystyksellä.

9. Kuinka lääkäri voi auttaa?

Jos naisella ei ole tarvetta ehkäisyyn, lääkäri neuvoo kokeilemaan aluksi tulehduskipulääkkeitä kolmen kuukauden ajan. Ne poistavat kivun ja vähentävät vuodon määrää 20-50 prosentilla. Elleivät ne auta, yhdistelmäehkäisypillerit ovat kelpo hoito, vaikkei ehkäisyn tarvetta olisikaan.

Synnyttäneet naiset hyötyvät keltarauhashormonia sisältävästä hormonikierukasta, ja siitä on hyviä kokemuksia myös synnyttämättömien naisten kivuliaiden ja runsaiden vuotojen hoidossa. Kierukan keltarauhashormoni vähentää tulehdusvälittäjäaineiden muodostumista kohdun limakalvolla ja estää kohdun supistelua.

10. Onko vaihtoehtoisista hoidoista apua?

Tieteellistä näyttöä vaihtoehtohoitojen hyödystä ei ole. Korkeataajuuksinen, fysioterapeuttien ihon kautta antama sähköstimulaatio eli TNS-hoito saattaa lievittää kipuja. Sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta todennäköisesti se vaikuttaa kivunviestintäjärjestelmään niin selkäytimen tasolla kuin keskushermostossa. TNS vaikuttanee myös samoihin kohdesoluihin kuin vahvat kipulääkkeet.

Asiantuntijana naistentautien erikoislääkäri Reita Nyberg, TAYS

Teksti: Virve Järvinen

X