Hyvinvointi

Levottomat jalat – 10 kysymystä

3.6.2010 Teksti: Anna.fi

Ovatko sinunkin jalkasi iltaisin kuin muurahaispesässä? Apu jalkojen levottomuuteen löytyy liikunnasta.

Levottomat jalat

1. Mitä levottomilla jaloilla tarkoitetaan?

Levottomat jalat eli Restless Legs Syndrome (RLS) on neurologisiin liikehäiriöihin kuuluva sairaus, joka ilmenee paikallaan oleviin jalkoihin tulevina epämiellyttävinä tuntemuksina, kuten pistelynä ja poltteena.

Oireet ovat hankalimmillaan iltaisin nukkumaan mentäessä, jolloin ne haittaavat nukahtamista. Oireet voivat kiusata myös päivällä, esimerkiksi pitkillä lentomatkoilla tai teatterissa.

Jalkojen liikuttelu poistaa epämiellyttävät tuntemukset ja helpottaa tilapäisesti vointia. Pahimmillaan ihminen voi joutua kävelemään aamuyöhön asti, minkä vuoksi potilaita on toisinaan kutsuttu yökävelijöiksi.

2. Miksi liikkuminen helpottaa oireita tilapäisesti?

Vaikka tauti kuvattiin jo 1600-luvulla, sen syntymekanismeja ei vieläkään tunneta täysin. Tämän vuoksi ei tiedetä, miksi liikkuminen auttaa.

Se tiedetään, että kyse on hermoston dopamiini-nimisen välittäjäaineen häiriintyneestä toiminnasta. Dopamiinin tehtävänä on osallistua kehon liikkeiden säätelyyn. Joskus mukana on hermoston raudan puutetta. Rautaa tarvitaan dopamiinijärjestelmän toimintaan.

3. Mikä aiheuttaa sairauden?

Taipumus levottomiin jalkoihin on useimmiten perinnöllistä, eikä sairastumiseen näin ollen voi itse vaikuttaa. Noin 60 prosentilla potilaista on vastaavalla tapaa oireileva sukulainen.

Joissakin tapauksissa oireisto ilmenee jonkin muun syyn kylkiäisenä ja perussyyn hoito voi auttaa. Esimerkiksi raudan puute ja munuais- ja reumataudit voivat aiheuttaa levottomia jalkoja. Raskauden aikana elimistön rautavarastot vähenevät ja tällöin enemmän kuin joka viides nainen oireilee levottomilla jaloilla. Myös toistuvat verenluovutukset saattavat altistaa sairaudelle.

Joskus oireiden aiheuttajaksi tai pahentajaksi paljastuu jokin käytössä oleva lääkitys, jonka lopettaminen tai vaihtaminen toiseen voi helpottaa vointia. Dopamiinitoimintaa vähentävät lääkkeet, kuten pahoinvointilääkkeenä käytetty metoklopramidi ja psykoosilääkkeet voivat pahentaa oireita.

4. Kuinka yleinen sairaus on?

Yhdellä kymmenestä aikuisesta on RLS:n oireita, ja oireet ovat vaikeita parilla prosentilla. Valtaosalla oireet ovat lieviä ja ajoittaisia, eikä erityistä hoitoa tarvita. Hankalista oireista kärsivät toivovat useimmiten helpottavaa lääkitystä.

Oireita saattaa esiintyä jo lapsena, jolloin ne voidaan tulkita kasvukivuiksi. Sairauden yleisyys kasvaa ikääntymisen myötä: yleensä oireet ilmenevät 30 ikävuoden jälkeen. Naiset kärsivät levottomista jaloista miehiä useammin.

Tauti on muita yleisempi esimerkiksi reumasairauksia ja diabetesta sairastavilla. Levottomista jaloista kärsivillä potilailla on usein depressio.

5. Onko sairaus elinikäinen?

Jos oireiden taustalta löytyy jokin hoidettava syy, siitä voi parantua. Muuten sairaus on elinikäinen ja saattaa vaikeutua iän myötä. Oireide- Jn voimakkuus voi jonkin verran vaihdella, ja välillä voi olla helpompiakin jaksoja. Raskauden aikana tämä vaiva useimmiten voimistuu. Joillakin naisilla oireita on ainoastaan raskauden aikana.

6. Vaarantaako sairaus hengen?

Sairaus ei ole hengenvaarallinen eikä lyhennä elinikää. Sen ei pitäisi altistaa muille sairauksille. Elämänlaatu voi kuitenkin heikentyä ilman hoitoa voimakkaiden oireiden, niiden aiheuttaman unettomuuden ja sitä seuraavan päiväaikaisen väsymyksen vuoksi. Päiväväsymys voi myös heikentää tarkkaavaisuutta liikenteessä ja aiheuttaa siten vaaratilanteita.

7. Kuinka hyvin sairaus tunnetaan?

Sairaus tunnetaan nykyisin jo melko hyvin, mutta joskus diagnoosi viivästyy tai mutkistuu. Vastaanotolla tapaa välillä ihmisiä, jotka ovat saattaneet kärsiä voimakkaistakin oireista vuosikausia ennen hoitoon hakeutumista. Joskus oireiden aiheuttamaa unettomuutta on päädytty hoitamaan lääkityksellä, joka on pahentanut levottomia jalkoja.

8. Miten sairaus diagnosoidaan?

Lääkärin vastaanotolla selvitetään, onko kyse levottomista jaloista. Samalla arvioidaan, löytyykö sellaista sairautta tai lääkitystä, joka voi olla mukana pahentamassa tai aiheuttamassa oireita. Diagnoosiin päästään useimmiten lääkärin suorittaman haastattelun ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Lisäksi on syytä tehdä joitakin verikokeita ja poissulkea muita sairauksia. Joskus voidaan tarvita koko yön kestävää unirekisteröintiä.

9. Kuinka lääkäri hoitaa RLS-potilasta?

Mikäli taustalta löytyy raudan puute tai jokin muu hoidettava syy, se hoidetaan. Hoidon jälkeen selviää, tarvitaanko muita toimenpiteitä. Myös levottomia jalkoja pahentavien lääkkeiden osuus on syytä kartoittaa ja tarvittaessa lopettaa tai vaihtaa lääkitys toiseen.

Levottomien jalkojen hoidossa tehokkaimpia ovat dopamiinitoimintaa lisäävät lääkkeet. Samoja lääkkeitä käytetään Parkinsonin taudin hoidossa, mutta huomattavasti isommilla annoksilla kuin tämän sairauden hoidossa tarvitaan. Muita oireita helpottavia lääkkeitä ovat eräät epilepsialääkkeet ja jotkin vahvat kipulääkkeet.

10. Voiko elintavoilla hoitaa sairautta?

Monipuolinen liikunta ja alaraajojen lihaskuntoa vahvistavat harjoitukset saattavat vähentää oireita. Jotkut saavat avun jalkojen lämmittämisestä villasukilla tai toiset päinvastoin jalkojen viilennyksestä. Kofeiinipitoisten juomien välttäminen illalla voi auttaa. Alkoholi ja tupakka voivat pahentaa oireita. Lievissä oireissa pelkkä jalkojen liikuttelu riittää, eikä järeämpiä hoitotoimenpiteitä tarvita

Lisätietoja: Potilasjärjestö Levottomat Jalat – RLS ry ja Uniliitto

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski, ODL lääkärikeskus, Oulu.

Teksti: Virve Järvinen

Lue myös

Suosittelemme