Hyvinvointi

Näetkö sinäkin vartalossasi vain virheitä? Näin lopetat kehovihan

– Kun oppii eroon itseinhosta, kaikki siihen käytetty energia vapautuu johonkin muuhun, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Mutta miten pääsemme kehovihasta eroon ja alamme voida paremmin?

Teksti:
Rosanna Marila
Kuvat:
Istock

Peilikuvastaan ei kannata etsiä virheitä.

– Kun oppii eroon itseinhosta, kaikki siihen käytetty energia vapautuu johonkin muuhun, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Mutta miten pääsemme kehovihasta eroon ja alamme voida paremmin?

Haluaisitko syödä terveellisesti omaa kehoasi kuunnellen, mutta olet stressaantunut, kiireinen ja pimeän ajan väsyttämä? Syyllistätkö itseäsi suklaaövereistä, jotka houkuttelivat taas kerran enemmän kuin vihannesten pilkkominen?

Asetelma on tuttu laillistetulle ravitsemusterapeutille Leena Putkoselle. Hän kohtaa vastaanotollaan ihmisiä, jotka haluaisivat kuunnella omaa kehoaan ja sen tarpeita mutta eivät osaa. Nykymaailman oravanpyörässä se ei ole Putkosen mielestä mikään ihme.

– Yhteiskunnallamme on syömishäiriö. Se palkitsee meidät ylisuorittamisesta, ihannoi kontrollia ja syyllistää meitä, kun sorrumme herkuttelemaan loputtoman yltäkylläisyyden keskellä, Putkonen huomauttaa.

– Ihmettelen, miten olemme onnistuneet rakentamaan ympäristömme niin ihmisvihamieliseksi. Tehokkuuden vaatimus ja markkinatalouden luoma paine ovat meille luonnottomia tapoja elää.

Esimerkkinä Putkonen mainitsee kahdeksan aamut. Ne eivät sovi läheskään kaikille, ihmisillä kun on erilaisia unirytmejä. Jos meillä olisi paremmat mahdollisuudet noudattaa omaa sisäistä kelloamme, olisimme joka päivä virkeämpiä.

Putkosen mukaan ylipaino on yhteiskunnallinen ongelma, joka on sysätty yksilön vastuulle. Ylipainon oletetaan johtuvan esimerkiksi siitä, että ihminen on liian laiska urheilemaan ja katsomaan, mitä suuhunsa pistää.

Putkonen on nähnyt vastaanotollaan, että syömisongelmien syyt ovat syvemmällä. Taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi se, että on liikaa stressiä, huono avioliitto tai väärä työpaikka, joka vie kaiken energian. Ne pulmat eivät ratkea pikadieeteillä.

Painohysteria vaivaa monia

Osasyy yhteiskunnan syömishäiriöön on Putkosen mielestä terveydenhoitoalan vanhentunut tapa hoitaa lihavuutta. Vielä vähän aikaa sitten oli normaalia, että lääkäri käski potilasta tiputtaamaan painoa viisi kiloa kuussa ja syömään päivittäin 1200 kaloria. Vaikka tavat ovat hiljalleen muuttumassa, Putkonen törmää edelleen tiukkojen syömisohjeiden hämmentämiin ihmisiin.

– Tuollaiset dieetit voisi heittää romukoppaan. Kalorivaje viestii keholle vain hätätilaa ja ajaa perusaineenvaihdunnan alas. Kroppa menee haitalliselle säästöliekille.

Terveydenhoitoalalla normaalipainoisiakin asiakkaita on Putkosen mielestä peloteltu liikaa lihavuuden vaaroista.

– On tutkittua tietoa, että painohysteria on niin paha, että normaalipainoisetkin kokevat kehonsa vääränlaiseksi. Oli se sitten liian iso, pieni, lihaksikas tai malliltaan sellainen, joka ei sillä hetkellä satu olemaan muodissa.

– Tosin väitän, että normaalipainoisilla kovimmat paineet ovat sisäisiä. Ylipainoisia kohdellaan välillä jopa ala-arvoisesti. Heitä syyllistetään lihavuudesta, mitä perustellaan sillä, että heillä on muka oikeus tietää ylipainon riskeistä. Se lähestymistapa ei toimi.

Terveyskremppoja voi olla, vaikkeivät ne näkyisi päällepäin. Putkosella on johtoportaassa työskenteleviä asiakkaita, jotka ovat normaalipainoisia ja urheilevat suositusten mukaan, mutta monella on stressin vuoksi verenpainelääkitys.

Putkosen mielestä on olemassa kaikille sopiva keino auttaa ihmisiä voimaan paremmin: kehopositiivisuus. Sana tarkoittaa hänelle radikaalia itserakkautta ja itsensä hyväksymistä.

– Itseinho ja ulkopuolelta tuleva paine muuttua eivät auta, sillä elämäntapamuutos toisen ohjeilla on vain pintaremonttia. Jos oma ajatusmaailma ruokaan ja kehoon liittyen on sisältä laho, tiukka kuuri korjaa tilanteen vain hetkeksi.

Tule hyväksytyksi

Putkonen uskoo, että kun rakastaa omaa kehoaan, sen terveyteen haluaa panostaa. Pikkuhiljaa alkaa muokata omaa untaan, miettiä ateriarytmiään ja liikkumistapojaan.

– Kehopositiivisuus voi johtaa laihtumiseen, mutta omaa terveyttään voi edistää, vaikkei laihduta. Siihen kaikilla on oikeus kokoon katsomatta.

– Kun oppii eroon itseinhosta, kaikki siihen käytetty energia vapautuu johonkin muuhun. Ei kaikesta tarvitse kehossaan tykätä, mutta tavoitteena olisi, että omassa itsessään olisi kotoisa olo.

Putkosen mielestä oman ja toisten kehojen kunnioitus on kaiken lähtökohta. Kun hyväksyy itsensä, hyväksyy helpommin toisetkin. Arvostelua enemmän auttaa tunne siitä, että on arvokas.

– Jokaisen keho kaipaa rakkautta, kosketusta ja hyväksytyksi tulemista. Niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen keho on ulkoisesti. Hyväksytyksi tulemisen tunne on paras keino motivoitua liikkumaan ja syömään paremmin.

Putkonen on löytänyt kehopositiivisuuden omakohtaisten kokemusten kautta, sillä nuorena hän inhosi itseään. Pitkä, silmälasipäinen ja lyhythiuksinen tyttö luki ulkomaisia teinilehtiä Sugaria ja Seventeeniä ja tunsi niiden äärellä huonommuutta.

– Nuo lehdet syöttivät minulle vahingollisia kehonkuvia, joista irrottautuminen vei aikaa. Vähitellen väsyin itseni väheksymiseen enkä löytänyt enää syitä kritisoida itseäni. Liikuntakin auttoi: sen avulla opin iloitsemaan siitä, mihin kaikkeen kehoni pystyy.

– Kehopositiivisuus tarkoittaa minulle kaikennäköisten ja -kokoisten ihmisten hyväksymistä. Voimme parantaa yhteiskunnan syömishäiriötä kunnioittamalla toisiamme, Putkonen sanoo.

Mistä kehosi tykkää?

Hyvä olo löytyy syömällä tietoisesti, sitä jokainen voi oppia. Mindfulness ruokaillessa on tärkeää.

– Tietoinen ja intuitiivinen syöminen on esimerkiksi sitä, että pysähtyy hetkeksi ruoan äärelle haistelemaan sen tuoksuja ja tutkimaan sen koostumusta, Putkonen kuvailee.

– Keho viestii tarpeistaan, kunhan sitä oppii kuulemaan. Aivojen hypotalamus, nälänsäätelykeskuksemme, osaa oikeasti hommansa paremmin kuin nykytiede.

Jos haluaa oppia syömään omaa kehoaan kuunnellen, on ensin opeteltava hyväksymään itsensä. Siinä maltti on Putkosen mukaan valttia. Kun katsot peiliin, yritä löytää sieltä ensin yksi hyvä asia ja kasvata sitä. Ympäröi itsesi seuralla, joka vahvistaa hyviä puoliasi. Mieti myös, mitä sanoisit samojen ajatusten kanssa kamppailevalle ystävälle, Putkonen vinkkaa.

Tutustu vähitellen siihen, mistä kehosi tykkää. Pitääkö se räväkästä vai lempeästä liikunnasta? Millainen ateriarytmi sille sopii? Mihin aikoihin nukahdat ja heräät lomalla. Milloin on ollut olo, ettei ole kolotuksia ja särkyjä?

Jos terveellisen ruoan kokkaaminen tuntuu ajatuksena uuvuttavalta, helpota sitä tilaamalla ruokakassikuljetus kotiin. Ota lapset mukaan kokkailuun: teinit pystyvät ihan hyvin tekemään välillä ruoan koko perheelle.

Tietoisen syömisen esteenä voi olla myös konkreettisia haasteita. Eräs pomo kertoi Putkoselle, ettei saanut syötyä lounaseväitään työpaikan kahvihuoneessa, koska alaiset tulivat jatkuvasti kyselemään häneltä työasioista. Putkonen ehdotti ratkaisuksi isoja kuulosuojaimia, jotka viestivät muille omasta rauhasta.

– Jos et itse tiedä, mitä tehdä, uskalla pyytää apua. Työterveyshoitajan kanssa voi pohtia omia ruokailutottumuksia. Kerro rohkeasti ääneen, mitä tavoittelet.

Putkonen muistuttaa, ettei itsensä hyväksymisen matka ole ohi hetkessä, vaan se voi vaatia vuosia.

– Hyväksy se, etteivät kaikki asiat ole helppoja. On ok, ettei koko ajan tunnu hyvältä. On silti helpompi uhrata kehopositiivisuuden harjoitteluun pari vuotta kuin inhota itseään koko elämä.

Leena Putkosen kirja Superhyvää keholle on juuri ilmestynyt.

X