Hyvinvointi

Naisen vuosihuolto – Tarkista nämä asiat terveydestäsi säännöllisesti

Teksti: Anna.fi

Auto muistetaan kyllä viedä huoltoon, mutta koska huollatit viimeksi itsesi? Listasimme asioita naisen terveydessä, jotka olisi hyvä tarkistaa säännöllisesti.

Naisen vuosihuolto

Uusia luomia?

HUOLTOVÄLI: Useasti vuodessa.
MIKSI? Luomien säännöllisellä tarkkailulla voi joskus estää melanooman esiasteen kehittymisen vaaralliseksi syöväksi. Luomessa tapahtuva muutos voi nimittäin olla ihomelanooman ensioire.
Melanoomaluomi ei näytä samalta kuin tavallinen luomi, vaan se on luomien ”ruma ankanpoikanen”: sen koko, muoto, väri ja rajat eroavat muista luomista. Säännöllinen tarkkailu on paras tapa oppia tuntemaan luomet. Pyydä läheistä kurkkaamaan paikkoihin, joihin et itse ylety, kuten selkään.

Melanoomaluomen väri on usein epätasainen, reuna epäsäännöllinen ja luomen halkaisija kasvaa. Luomi voi olla myös epäsymmetrinen. Jos luomessa on jokin näistä merkeistä, kannattaa hakeutua lääkäriin, samoin jos se menee jatkuvasti rikki.

Kaikista luomista, uusistakaan, ei tarvitse huolestua. Suurin osa melanoomista syntyy kohtaan, jossa ei aiemmin ole ollut luomea. Riski melanoomaan kasvaa, jos iholla on paljon luomia tai jos se on lapsuudessa palanut usein auringossa. Vaalea ihotyyppi ja suvusta löytyvät melanoomat kasvattavat riskiä. Melanooma on nopeimmin yleistyviä syöpiä Suomessa.

Outoja läiskiä?

HUOLTOVÄLI: Muutaman kerran vuodessa.
MIKSI: Löytyykö ihostasi karheita, punertavia läiskiä? Ne voivat olla aurinkokeratoosiläiskiä, jotka tummuvat ajan mittaan. Aurinkokeratoosi voi muuttua hoitamattomana ihon pintasyöväksi ja edelleen okasolusyöväksi, mutta varhaisvaiheessa se on helppo hoitaa.

Maitokahviläiskät ja pienet punaiset mansikkaluomet taas ovat yleensä vaarattomia. Jos maitokahviläiskiä ilmaantuu enemmän kuin viisi, näytä niitä lääkärille.

40–50 vuoden iässä iholle voi ilmaantua myös rasvaluomia, jotka ovat aluksi vaaleanruskeita. Ne voivat tummua vähitellen ja irrota hieman reunoiltaan. Rasvaluomet voivat olla pelottavan näköisiä, mutta ne kuuluvat ikääntymiseen, eikä niistä tarvitse huolestua.

Papaan?

HUOLTOVÄLI: 2–3 vuoden välein.
MIKSI: Kohdunkaulan syövät ovat lisääntyneet viime vuosina, koska etenkään nuorimmat ikäluokat eivät käy seulonnoissa enää ahkerasti. Papa-kokeissa käyminen pitäisi aloittaa jo pari vuotta sen jälkeen, kun on aloittanut seksielämän. Papa-seulontaan kutsutaan kaikki 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja 65-vuotiaat. Ilmainen seulonta kannattaa hyödyntää, koska sen avulla löydetään kohdunkaulan syövän esiasteet.

Papa-tutkimukseen pitäisi hakeutua tiuhempaan, jos aiemmissa näytteissä on ollut solumuutoksia, tupakoi tai on sairastanut sukupuolitaudin. 2–3 vuotta on kuitenkin yleensä riittävä käyntiväli.

Kyhmy rinnassa?

HUOLTOVÄLI: Kerran kuussa.
MIKSI: Rintojen tunnustelusta kannattaa tehdä rutiini jo alle kolmekymppisenä, sillä suuri osa rintasyövistä löytyy oman tunnustelun kautta. Tavallisin oire on kivuton kyhmy, joka saattaa joskus aristaa.

Rinnat kannattaa tunnustella kuukautisten jälkeen, kun turvotus on laskenut. Seiso peilin edessä: Näyttävätkö rinnat symmetrisiltä? Onko iho vetäytynyt? Onko nänni vetäytynyt sisään? Tunnustele sen jälkeen leveällä kämmenellä sekä pysty- että vaakatasossa rinta neljännes kerrallaan.

Yhdeksän kymmenestä rinnan kyhmystä ei ole syöpää: kyhmyt voivat olla esimerkiksi nestettä sisältäviä kystia tai sidekudos- tai rasvakyhmyjä. Jos on epävarma, kannattaa mieluummin mennä lääkäriin kuin huolehtia.

Mammografiaseulontaa tehdään 50–59-vuotiaille naisille kahden vuoden välein. Jos suvussa on rintasyöpää, mammografiaan voi mennä ennen 30-vuotispäiviäänkin.

Rasvaa suonissa?

HUOLTOVÄLI: Riskiryhmäläiset joka vuosi, muut harvemmin.
MIKSI: Kolesterolia on hyvä mitata vuosittain, jos kuuluu verisuonitautien riskiryhmään diabeteksen, verenpaineen tai tupakoinnin takia. Mittaaminen kannattaa aloittaa nelikymppisenä.
Korkea kolesteroli on vahvasti perinnöllinen, ja siksi kolesteroli voi olla koholla jo lapsena. Jos suvussa on korkeaa kolesterolia, sydän- ja verisuonitauteja tai varhaisia sydäninfarkteja, kolesterolia kannattaa seurata tarkkaan.

Nelikymppisenä kannattaa mennä terveystarkastukseen, jossa mitataan myös muut rasva-arvot, verensokeri, verenpaine, paino ja vyötärönympärys. Vaihdevuosien jälkeen kolesteroli kohoaa yleensä kaikilla naisilla, kun estrogeenin eli naishormonin suojaava vaikutus heikkenee.

Vyötärönympäryksen riskiraja on naisilla 80 senttiä, mutta tärkeämpi on lantion ja vyötärön suhde. Jos vyötärö on yhtä leveä kuin lantio, ollaan riskirajoilla. Omenalihavuus on elimistölle päärynälihavuutta haitallisempaa.

Näetkö?

HUOLTOVÄLI: 1–5 vuoden välein.
MIKSI: Jos silmät ovat terveet eikä suvussa ole silmäsairauksia, silmälääkärillä käyntiä voi venyttää lukulasi-iän alkuun. Ikänäkö ilmaantuu yleensä 40–45 ikävuoden jälkeen. Tervesilmäisen yli 40-vuotiaan silmälääkärikäyntien väli voi olla 3–5 vuotta.

Jos suvussa on periytyviä silmäsairauksia, kuten glaukoomaa eli silmänpainetautia, kannattaa tarkastuksessa käydä kuitenkin useammin, esimerkiksi 1–3 vuoden välein.

Silmänpainetauti on salakavala sairaus, koska se ei anna oireita itsestään ennen kuin tauti on pitkälle edennyt. Silmänpohjarappeuma on taas eri tauti ja sen oireena on yleensä näön heikkeneminen tai viivojen vääristyminen. Tällaisten oireiden ilmaantuessa lääkäriin olisi hyvä hakeutua nopeasti. Ikääntymisen myötä näiden kummankin sairauden riski lisääntyy.

Silmäsairauksista kaihi ei vaadi seurantaa eikä sokeuta ketään pysyvästi. Jos näön kanssa ei ole ongelmia, ei ole myöskään kaihia, joka vaatisi leikkaushoitoa.

Lasien uusimiseen riittää käynti optikolla. Optikko ei voi kuitenkaan itsenäisesti määrätä laseja silmäsairaille tai silmäleikatuille eikä pysty tekemään perusteellista silmäterveyden arviointia.

Hymy kunnossa?

HUOLTOVÄLI: 1–2 kertaa vuodessa.
MIKSI: Laiskaa hammaslääkärillä kävijää uhkaa kaksi salakavalasti etenevää sairautta: karies ja parodontiitti.

Kariesbakteeri reikiinnyttää hampaita, ja sitä ehkäistään pesemällä hampaat fluoritahnalla kahdesti päivässä ja puhdistamalla hammasvälit kerran päivässä. Parodontiitti taas tuhoaa hampaiden kiinnityskudosta ja voi hoitamattomana johtaa hampaan irtoamiseen.

Parodontiitin aiheuttaa ientaskuun pesiytyvä bakteeri, ja se tulee monelle yllätyksenä keski-iän kynnyksellä. Se voi tulla nuorellekin, jos laiminlyö hampaiden hoidon. Parodontiitin varhaisoireena on ikenen verenvuoto hampaita harjattaessa, ja jos sitä esiintyy, pitäisi puhdistaa vertavuotava kohta huolellisemmin.

Hampaista on tärkeää huolehtia myös siksi, että suun tulehdus voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Hammaskiveä voi käydä poistattamassa suuhygienistillä.

Kannattaa luoda pysyvä hoitosuhde ja varata seuraava hammaslääkärikäynti jo edellisen käynnin yhteydessä: tuttu lääkäri tuntee hoitohistoriasi.

Juttuun on haastateltu yleislääkäri Ulla Paakkunaista Diacorista, silmätautien erikoislääkäri Jaana Pennaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja emeritusprofessori Hannu Hausenia Suomen Hammaslääkäriliitosta. Lähteenä on käytetty myös Terveyskirjasto.fi-sivustoa.

Teksti: Saga Wiklund
Kuva: Colourbox

Anna 38/2014

Lue myös nämä

Miehen terveys – Huollettu mies ei hyydy
Hampaiden hoito – Ehjät hampaat, raikas suu
Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet – Hyvän olon aakkoset

X