Hyvinvointi

Onko suoliston bakteerikanta avain terveyteen? 8 väitettä suolistosta ja hyvinvoinnista

Suoliston mikrobikantaa kohentamalla voi lievittää masennusta ja pitää sairaudet loitolla, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut ravintovalmentaja Annika Havaste. Lue kahdeksan väitettä suoliston vaikutuksesta terveyteen ja lääkärin kommentit niihin.
13.10.2019 Teksti: Tanja Kröger Kuvat: iStock

Suolistolla on suuri merkitys kehon ja mielen terveyden sekä hyvinvoinnin kannalta. Omaa suoliston mikrobikantaansa voi aina parantaa ja siten lisätä henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.

Näin sanoo ravintovalmentaja Annika Havaste, joka on kirjoittanut kirjan Suolistoa hoitamalla superaivot (2019.)

Havasteen kahdeksaa väitettä kommentoi Terveystalon yleiskirurgian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Heidi Lilja.

1. Suolistomikrobit vaikuttavat mielialaan

Annika Havaste kertoo, että se, millä tuulella on, miten reagoi vastaantuleviin asioihin ja miten helposti stressaantuu tai masentuu, on pitkälti suolistomikrobien varassa.

Yksi esimerkki suoliston ja aivojen yhteydestä on kokemus ”perhosista vatsassa” tai kipu suolistossa ennen jännittävää tilannetta, kuten työhaastattelua tai julkista esiintymistä. Rakastuessa voimakkaat tunteet vaikuttavat suoliston toimintaan ja ihminen kokee ruokahaluttomuutta tai kutittavan jännityksen vatsassaan. Yhteyttä kuvaa myös ärtyneen suolen oireyhtymään usein liittyvä masennus.

– On tutkimuksia, joiden mukaan emotionaaliset reaktiomme ovat pitkälti mikrobiemme määräämiä.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Heidi Liljan mukaan on viitteitä siitä, että suolisto-ongelmat vaikuttavat mielialaan. Suolistobakteerit toimivat viestinviejinä aivoille.

– Toiminnalliset suolistosairaudet vaikuttavat elämänlaatuun monella tapaa. Ahdistus ja depressio pahentavat oireita ja suolisto-oireet lisäävät negatiivisia tunteita.

Suoliston vaikutuksista mieleen tarvitaan kuitenkin Liljan mukaan vielä lisää tutkimuksia.

2. Lihapainotteinen ruokavalio on pahasta suolistolle

Länsimaiseen ruokavalioon kuuluu paljon eläinkunnan tuotteita, mutta vain vähän kuitupitoisia tuotteita. Paras ruokavalio suoliston hyvinvoinnin kannalta on Annika Havasteen mukaan monipuolinen, kasvispainotteinen ruokavalio, johon sisältyy probioottisia ja prebioottisia ruokia sekä terveyttä edistäviä rasvoja.

– Suomalaiset syövät kasviksista tyypillisesti tomaattia, salaattia, kurkkua ja porkkanaa, mutta se ei vielä riitä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä monipuolisemmin ja lautasella pitäisi olla paljon eri värejä.

Edellisten lisäksi esimerkiksi linssit, parsa, maa-artisokka, pähkinät ja palkokasvit ovat hyviä suolistolle, samoin kuin ruuasta saatavat Omega 3-rasvahapot, oliiviöljy sekä kuitupitoiset viljat. Jalostettuja lihatuotteita pitäisi välttää.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Heidi Liljan mukaan ruokavalio on yksi tärkeimmistä asioista, joilla voi vaikuttaa suoliston hyvinvointiin.

– Vihanneksilla, kuiduilla, marjoilla ja täysjyväviljalla on positiivinen vaikutus. Myös punaisen lihan syöntiä kannattaa vähentää, sillä tutkimusten mukaan runsas lihansyönti altistaa monille sairauksille. On viitteitä siitä, että tämä lihan haitallinen vaikutus terveyteen voi osittain välittyä suolistomikrobien välityksellä.

Kasvispainotteinen ruokavalio on hyväksi suolistolle. Lautasella on hyvä olla eri värejä.

3. Aivot tarvitsevat probiootteja

Annika Havaste sanoo, että suolisto ja sitä kautta aivot hyötyvät probiooteista – etenkin jos suolistossa tai mielessä on oireita. Ne ovat eläviä bakteereita, joita nautitaan kapselina, jauheena tai ruokiin lisättynä.

Hapatettuja, probioottisia ruokia kannattaa myös syödä: näitä ovat esimerkiksi kimchi, hapankaali ja kombucha. Maitohappobakteerilla rikastettu jugurtti on myös probioottinen ruoka.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Heidi Lilja toteaa, että probiooteilla näyttäisi olevan lukuisia terveysvaikutuksia.

– Ne voivat parantaa immuunipuolustusta, ehkäistä ripulia ja vaikuttaa mielialaan.

Lilja lisää, että paras tapa huolehtia suoliston hyvinvoinnista on se, että saa syömästään ruoasta tarpeeksi probiootteja. Niitä saa esimeriksiksi syömällä hapankaalia tai muita maitohapatettuja tuotteita.

4. Stressi heikentää suoliston mikrobikantaa

Annika Havasteen mukaan stressi vaikuttaa suolistoon terveyttä heikentävästi. Stressi sairastuttaa, lihottaa, masentaa ja saa ihmisen toimimaan harkitsemattomasti.

Stressi heikentää suoliston mikrobikantaa ja muuttaa siten suolistomikrobien lähettämiä viestejä aivoille. Pitkäaikainen stressi, jatkuva suorittaminen ja palautumisen puute ovat haitallisia.

– Silloin keho viestittää, että pitäisi levätä. Kun on stressaantunut, tarvitaan palauttavaa eikä repivää treeniä.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Heidi Liljan mukaan on totta, että stressi vaikuttaa suoliston mikrobeihin ja toisin päin.

– Eläinkokeissa on havaittu, että stressi voi aiheuttaa dysbioosin eli mikrobiston epätasapainohäiriön.

Lilja lisää, että myös unen puute voi vaikuttaa epäsuotuisasti hyviin suolistomikrobeihin.

–  Unen puutteesta ja sen vaikutuksesta terveyteen puhutaan tällä hetkellä paljon. Unen puute ja esimerkiksi stressaavissa äärioloissa oleminen vaikuttaa suolistobakteereihin negatiivisesti.

5. Yhä useampi kärsii dysbioosista

Dysbioosi tarkoittaa mikrobiotan tasapainon häiriötä. Se on Havasteen mukaan yleistynyt. Ihmisillä on yhä enemmän epämääräisiä suolisto-oireita, joita ei voida todentaa tai hoitaa perinteisin menetelmin. Kun ihminen on äärimmäisen väsynyt, vetämätön ja huonovointinen, eikä tälle löydy syytä, voi kyse olla dysbioosista.

– Dysbioosi voi olla taustasyynä esimerkiksi ruokahimoissa, ylipainossa, ärtyneessä suolessa, fibromyalgiassa, vuotavassa suolessa, ruoka-aineyliherkkyydessä, hiivatulehduksissa, kroonisessa väsymysoireyhtymässä, masennuksessa, aknessa ja autoimmuunisairauksissa.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Heidi Liljan mukaan on viitteitä siitä, että yhä useampi kärsii dysbioosista.

–  Silloin suolisto ei toimi säännöllisesti. Saattaa olla vatsakipua tai turvottelua tai ravinto-aineet eivät imeydy. Dysbioosi saattaa olla seurausta vähäisestä liikunnasta, ylipainosta tai yksipuolisesta ravinnosta.

6. Syy masennukseen voi piillä suolistossa

Annika Havasteen mukaan masennukseen voi vaikuttaa moni asia, mutta eräs syy sairauden puhkeamiseen piilee suolistossa.

– Jotkin probiootit näyttävät parantavan mielialaa. Masennusta sairastavilla on monen tutkimuksen mukaan muuttunut mikrobiotan koostumus.

Probioottien ja probioottisten ruokien käyttäminen depression ennaltaehkäisyyn tai käyttämiseen muun hoidon tukena on Havasteen mukaan hyvä ajatus, vaikka virallisia hoitosuosituksia varten vaaditaan kuitenkin lisätutkimuksia.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Myös Heidi Lilja uskoo, että suoliston bakteerikannalla voi olla vaikutusta mielialaan. Hän kuitenkin lisää, että suolisto on vain yksi mahdollinen masennuksen taustalla olevista tekijöistä.

7. Alzheimerin taudin taustalla voi olla suolisto-ongelmia

Annika Havasteen mukaan Alzheimerin tautiin liittyy suoliston mikrobikannan muutoksia. Suoliston mikrobiotan monimuotoisuus on heikentynyt Alzheimerin tautia sairastavilla.

– Alzheimerin taudissa esiintyy runsaasti haitallisia suolistobakteereita, jotka voivat aiheuttaa vuotavan suolen kautta matala-asteisen tulehdustilan.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Lääkäri Heidi Liljan mukaan on viitteitä siitä, että suoliston epätasapaino voi vaikuttaa Alzheimerin taudin ja muiden neurologisten sairauksien syntyyn.

– Alzheimerin taudin syitä ei vielä tunneta, mutta todennäköisesti altistavia tekijöitä on lukuisia, kuten geenit, elämäntavat sekä ravinto- ja ympäristötekijät. Suolisto ja aivot käyvät vuoropuhelua.

8. Ravinnon steriiliys on ongelma

Annika Havasteen mukaan maaperän bakteereille altistuminen on ihmiselle luonnollista ja tärkeää myös suoliston hyvinvoinnin kannalta.

– Maaperästä peräisin olevat bakteerit ovat elintärkeitä hyvän mikrobiotan kannalta. Ei pidä olla liian hygieeninen. Metsässä oleilu on jo hyvä asia.

Monet ihmiset elävät suurissa kaupungeissa, joissa heillä on vain vähän kosketusta luontoon ja eläimiin. Hygienian lisääntyminen on ollut valtava edistysaskel ja säästänyt henkiä, mutta on johtanut Havasteen mukaan toisaalta myös terveyden heikkenemiseen. Hän sanoo, että ravinnon ja ympäristön liika steriiliys on ongelma.

– Pastöroidut maitotuotteet aiheuttavat monille ruoansulatusongelmia. Mitä steriilimmin elämme, sitä vähemmän meillä on suolistossamme mikrobeja, jotka peittoavat sairautta aiheuttavia mikrobeja.

Lääkäri kommentoi väitettä:

Myös Heidi Liljan mukaan ympäristön bakteerit ovat tärkeitä ihmiselle ja liika steriiliys on pahasta. Ei esimerkiksi kannata käyttää desinfioivia pesuaineita, jotka tappavat mikrobit. Usein pelkkä vesi riittää puhdistukseen.

– Normaalissa elinympäristössä on tärkeää välttää turhaa desinfioimista. Kannustan olemaan mahdollisimman paljon kosketuksessa luontoon.

Lue myös: 

Sairaanhoitaja Katja Pakarinen selviytyi suolistosyövästä – nyt hän kertoo tarinansa, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea häpeää

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

Lue myös

Suosittelemme