Terveys

Alati muuttuvat terveyssuositukset hämmentävät – mitä niistä pitäisi ajatella?

Syö sitä, vältä tätä. Ohjeista huolimatta monen paino nousee, mutta jalka ei – ja terveys on vaarassa. Missä vika?
25.5.2019 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Puoli kiloa kasviksia ja vähintään puoli tuntia liikettä päivässä. Ajoissa nukkumaan – ilman jokailtaista yömyssyä. Iso osa nykyihmistä piinaavista, pitkäaikaisista sairauksista voitaisiin estää, jos muuttaisimme elintapojamme: liikkuisimme enemmän, söisimme ja joisimme kohtuullisesti, nukkuisimme tarpeeksi ja unohtaisimme tupakan. Terveelliset elintavat ovat varmaan jokaiselle tuttuja. Niistä on helppo kokea syyllisyyttä, mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa. Miksi?

– Jotta ihminen muuttaisi tapojaan terveellisemmiksi, tarvitaan taitojen, keinojen ja motivaation lisäksi mahdollisuuksia eli otollinen ympäristö, terveyspsykologian dosentti, erikoispsykologi Sanna Sinikallio vastaa.

Emme elä tyhjiössä, irrallaan kulttuurista ja muista ihmisistä. Sosiaalinen ja fyysinen ympäristömme voi joko tukea tai haitata terveellisten elintapojen toteuttamista. Jos on kasvanut kodissa, jossa kasvikset ovat pupunruokaa, vihannekset eivät päädy omaan ostoskoriin. Salsa sujuisi, mutta ajomatka tanssikouluun ei innosta, joten tanssiharrastus jäänee haaveeksi. Tumppaaminen on tuskallista, jos mukavimmat työkaverit kohtaavat aina tupakkapaikalla.

– Terveellisten elintapojen mahdollistaminen koko kansalle vaatii monesti isoja yhteiskunnallisia päätöksiä. Niihin yksittäisen ihmisen on aika vaikea vaikuttaa, mutta omaan käyttäytymiseen voi, Itä-Suomen yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä Sinikallio sanoo.

Geenien rooli

Ihan ensiksi kannattaa unohtaa omista, epäterveellisistä elintavoista syyllistyminen. Pää ei aina tiedä, mitä käsi tekee.

– Valintamme ovat vain pieneltä osin tietoisia, rationaalisia ja harkittuja. Tunteet, mielihalut ja muiden ihmisten toiminta ohjaavat käyttäytymistämme.

Syy siihen, miksi toinen on toista helpommin mielihalun vietävissä, voi löytyä perimästä ja geeneistämme. Perimä altistaa esimerkiksi nikotiiniriippuvuudelle ja alkoholiongelmille. Geneettiset tekijät vaikuttavat myös persoonallisuuteen.

– Temperamentiltaan tunnollisten ja järjestelmällisten ihmisten voi olla muita helpompi pitää kiinni terveellisistä elintavoista.

terveyssuositukset

Perimä altistaa esimerkiksi nikotiiniriippuvuudelle ja alkoholiongelmille.

Geenejä ei silti parane syyttää, kun porkkana vaihtuu toistuvasti pullaan ja lenkkipolku sohvaan. Geenit pikemminkin ohjaavat meitä terveellisiin elintapoihin.

– Vaikka elämme ihan erilaisessa maailmassa kuin esi-isämme neljännesmiljoona vuotta sitten, pohjimmiltamme emme eroa esi-isistämme mitenkään, Sinikallio sanoo.

Luontaisesti olisimme pystyasennossa liikkuvia, päiväaktiivisia, niukahkoa sekaravintoa syöviä otuksia, joiden ei tarvitsisi murehtia korkeasta kolesterolista tai verensokerista.

Kysymys kuuluukin: miten nämä tehdas-asetukset palautetaan?

Salliminen kannattaa

Voi leivän päällä vaarantaa sydänterveyden. Vähäinen uni lihottaa. Liikkumattomuus haurastuttaa luut. Kuulostaako tutulta? Terveyskampanjat vetoavat tyypillisesti terveysriskeihin. Niillä pelottelu on huono keino saada ihminen noudattamaan terveellisiä elintapoja. Jotta ihminen noudattaisi niitä, hänellä pitää olla siihen syy. Motivaation pitää löytyä ihmisestä itsestään, ei työterveyshoitajan antamasta lehtisestä tai toisen ihmisen kommentista.

– Motivaatio löytyy kysymällä itseltä, miksi minun pitäisi muuttaa elintapoja. Mitä hyötyä elintapamuutoksesta olisi minulle ja mitä tärkeitä tavoitteita se palvelee?

Vastaus kysymyksiin löytyy paneutumalla omiin arvoihin – asioihin, joita pitää itselle tärkeinä. Niiden jäljille pääsee, kun miettii, millaista elämää toivoo itselleen.

Motivaatio kestää, kun ottaa terveellisiin elintapoihin kieltoja ja rajoituksia sallivamman otteen.

– Kannattaa miettiä, mitä hyviä terveyttä lisääviä tapoja itsellä on, ja pyrkiä lisäämään niitä. Lisääminen on aina karsimista helpompaa.

Jos tykkää leipomisesta, voi pullan sijaan paistaa sämpylöitä. Mikäli lenkkeilee päivittäin koiran kanssa, vakilenkkiä voi pikkuhiljaa pidentää. Lenkkeilyyn ja jumppaan voi vapautua ruokaostosten verran aikaa, kun tilaa viikon ostokset kerralla kotiinkuljetuksena.

Ponnistelun ja nautintojen tasapaino

Lujinkaan motivaatio ei ainoana johda elintaparemonttiin. Motivaatio tarvitsee kaverikseen kykyjä ja taitoja: Jos haluaa syödä terveellisesti, taito lukea ruokapakkausten tuoteselosteita tai valmistaa kasviksista hyvää ruokaa ovat hyödyksi. Liikuntaa aiemmin harrastanut ihminen osaa hakeutua liikuntapalveluiden pariin vieraammassakin paikassa.

– Elintapamuutokseen ei riitä, että joku muu vakuuttaa, että kyllä sinä osaat. Omiin taitoihin pitää uskoa myös itse ja saada kokemuksia onnistumisista, Sanna Sinikallio painottaa.

Jotta terveellisistä elintavoista tulisi totta, tarvitaan minäpystyvyyttä – kokemusta ja tunnetta siitä, että kykenee muutokseen johtaviin tekoihin. Sitä, että pystyy vaihtamaan karkit hedelmiin ja hissin portaisiin. Onnistumiset lisäävät minäpystyvyyttä, ja näkökulman laajentaminen onnistumisia.

– Jos liikkuminen ymmärretään pelkkänä kuntosalilla käymisenä ja juoksulenkkeilynä, osa ihmisistä tyrmää ajatuksen siltä istumalta ja jämähtää aloilleen. Mutta kun käsite laajenee postilaatikolle kävelyyn ja maitopurkin hakureissuihin – kaikkeen mikä tukee pystyasennossa ja liikkeellä olemista – liikunnallisia ihmisiä löytyy vaikka kuinka, Sinikallio sanoo.

Konkreettisten taitojen lisäksi terveellisten elintapojen noudattaminen vaatii psykologisia taitoja, elämän- ja arjenhallintaa.

– Ateriarytmiä on vaikea noudattaa, jos päivät ovat yhtä sälää. Soppa jää syömättä, ellei sitä ehdi kiireessä valmistaa. Ylityöt ajavat aina salitreenin ohi, jos ei uskalla pitää rajoistaan kiinni.

Hyvä tapa jäsentää arjen kaaosta on pohtia, mihin asioihin voi itse vaikuttaa, ja tehdä pieniä muutoksia ja valintoja niiden suhteen. Tällöin aikaa ja energiaa säästyy niiden asioiden tuskailulta, joihin ei itse oikeasti pysty vaikuttamaan.

– Terveellisistä elintavoista ei tule ottaa pakkomiellettä. Elämän ei pidä olla pelkkää ponnistelua ja rypistämistä, tarvitaan myös nautintoja ja mielihyvää, Sanna Sinikallio muistuttaa.

Sanna Sinikallio on toimittajana juuri ilmestyneessä kirjassa Terveyden psykologia. PS-kustannus, 2019.