D-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja voi estää ylähengitystieinfektioita – lääkäri kertoo, kuinka paljon sitä pitäisi syödä korona-aikana
Suomessa D-vitamiinia ei saa tarpeeksi auringosta pitkän ja pimeän talven vuoksi. Asiantuntijan mukaan D-vitamiini on helppo ja halpa tapa hoitaa omaa terveyttä.
Suomessa D-vitamiinia ei saa tarpeeksi auringosta pitkän ja pimeän talven vuoksi. Asiantuntijan mukaan D-vitamiini on helppo ja halpa tapa hoitaa omaa terveyttä.
D-vitamiinilisä on hyvä tapa huolehtia siitä, että saa tarpeeksi D-vitamiinia. Suomessa pitkän ja pimeän talven takia auringonvalo on vähäistä, joten ihmisen iholla oleva D-vitamiinin esiaste ei pääse muuttumaan hyödylliseksi D-vitamiiniksi. D-vitamiini on myös sen tyyppistä, että sitä on vaikea saada tarpeeksi pelkästään ravinnosta, kuten rasvaisesta kalasta, ravintorasvoista tai nestemäisistä maitotuotteista.
Pihlajalinnan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Susanna Riuttala mukaan D-vitamiinilisän syöminen onkin kannattavaa.
– Se on hyvin helppo ja halpa tapa hoitaa omaa terveyttä, Riuttala kertoo.
Kysyimme Riuttalalta, mihin kaikkeen D-vitamiini vaikuttaa ja mitä siitä pitäisi tietää.
1. Miksi D-vitamiini on niin tärkeää terveydelle?
D-vitamiini vaikuttaa erityisesti luustoon ja kalsiumin aineenvaihduntaan. D-vitamiini parantaa kalkin imeytymistä, jotta luusto kehittyy lapsena ja nuorena vahvaksi ja toisaalta pysyy vahvana aikuisena ja vanhuudessa.
D-vitamiinilla on myös verenpainetta alentava vaikutus. Iäkkäillä taas osteoporoosin riski kasvaa, jos D-vitamiinia saa liian vähän. Auringonvalon tiedetään vaikuttavan edullisesti psoriaasin ihomuutoksiin, ja osin tähän tietoon perustuen psoriaasin hoidossa on jo pitkään ollut aktiivista D-vitamiinia sisältävä voide.
2. Miten D-vitamiini liittyy covid-19-tautiin?
D-vitaminiin parantaa ihmisen immuunipuolustusta, erityisesti ylähengitystieinfektioita vastaan.
Riuttala kertoo myös, että erityisesti koronapandemian aikana D-vitamiinilisää kannattaa syödä 50 mikrogrammaa päivässä, mikä on normaalia suositusmäärää suurempi määrä.
– On havaittu, että korkeampi D-vitamiinin taso vähentää covid-19-taudin vakavia muotoja. Siitä ei ole haittaa, jos vitamiinitaso on korkeammalla tasolla pandemian ajan, Riuttala sanoo.
3. Miten D-vitamiinin puutos ilmenee?
D-vitamiinin puutos voi näkyä väsymyksenä ja alhaisena mielialana. Siksi vitamiinilisän syöminen erityisesti talvella on suotavaa: auringonvalo on Suomessa vähäistä ja päivät lyhyitä. On myös hyvä muistaa, että vain paljaalle iholle paistava auringonvalo kykenee muuttamaan iholla olevan D-vitamiinin esiasteen vaikuttavaksi D-vitamiiniksi, joten paksujen vaatteiden läpi iho ei saa riittävästi valoa.
Kun D-vitamiinilisää alkaa syödä, ei sen vaikutusta välttämättä itse varsinaisesti huomaa. Jos vitamiinitasot ovat olleet todella alhaiset, voi omaa vointiaan seuratessaan huomata, ettei esimerkiksi ole sairastunut ylähengitystieinfektioon yhtä usein kuin aikaisemmin.
– Vitamiinilisää pitää syödä pari viikkoa, ennen kuin voi huomata, että tasot ovat lähteneet nousuun.
Aiemmin D-vitamiinin puutos aiheutti lapsille myös riisitautia, mutta nykyään sitä ei enää juuri tavata.
4. Milloin D-vitamiinilisä pitäisi ottaa käyttöön?
Suomessa suositellaan D-vitamiinilisän syöntiä erityisesti syksyllä ja talvella. Riuttalan mukaan D-vitamiinia voi hyvin kuitenkin tankata ympäri vuoden.
– Syksyllä viimeistään kannattaa aloittaa, hän sanoo.
Kesäisin D-vitamiinia saa auringosta, mutta vain, jos iho on paljaana, eikä siinä ole esimerkiksi aurinkosuojaa. Aurinkosuoja suojaa ihoa auringon UV-säteilyltä, mikä estää myös D-vitamiinin muuntumisen vaikuttavaksi.
5. Kuinka paljon D-vitamiinilisää pitäisi syödä?
Suomessa D-vitamiinisuositus on aikuisille 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaille 20 mikrogrammaa päivässä.
D-vitamiinilisän voi syödä mihin aikaan päivästä tahansa, tärkeintä on muistaa ottaa se. Suomessa suositukset ovat maltillisia, eikä Ritvalan mukaan kannatakaan pelätä sitä, että D-vitamiinia tulisi syötyä vahingossa liikaa.
– Suomessa korostetaan sitä, että suositukset ovat maltillisia, emmekä ylihoida ihmisiä. Tarvittava D-vitamiiniannos riippuu D-vitamiinin lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, dieetistä ja painoindeksistä. Maksimisuositus on 100 mikrogrammaa päivässä, eikä silläkään vielä päästä myrkytystiloihin. D-vitamiinia tulisi syödä 1000 mikrogrammaa päivässä useita kuukausia, jotta siitä aiheutuisi myrkytys.
Lue myös: Osteomalasia oireilee usein salakavalasti – lääkäri suosittelee mittauttamaan oman D-vitamiinitason
6. Mitä tapahtuu, jos D-vitamiinia saa liikaa?
Mistä sitten tunnistaa, jos D-vitamiinia on tullut syötyä liikaa? Silloin oireet ovat epämääräisiä, kuten yleinen pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja vatsakivut. Riuttalan mukaan on myös hyvä muistaa, että oireita ei tällöinkään aiheuta varsinaisesti D-vitamiini, vaan lisääntynyt kalsiumin määrä veressä.
– Yleensä taustalla on jokin sairaus, joka saa D-vitamiinin kertymään. Se on äärimmäisen harvinaista.
Kommentit
Olen käyttänyt lähes joka päivä, kesä poikkeus, 100mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Muu saanti, mm. ruoasta tuleva, lisäksi.
Kontrolloin saantia ottamalla verikokeen n. kahdesti vuodessa.
En ole päässyt kuin nipinnapin 80
tulokseen. Labran määrite on minimi 70.
Siispä syönkin D-vitamiinia jatkuvasti. Imeytyminen on yksilöllistä ja ikä vaikuttaa myös.
Kannattaakin selvittää mikä on oma D-vitamiini taso ja huolehtia sitten se kuntoon riittävillä annoksilla purkista. Kesällä saatu nousu auringossa olemisen takia hupenee n.
kolmessa kuukaudessa.
Kommentit
50mg vai 50mikrogrammaa? Eikös 50mg ole vaarallinen määrä
1000 mikrogrammaa kuukausien ajan aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin, kuin myös huomattavasti pienemmät määrät.
Olen ottanut 100 mikrogrammaa per päivä D-vitamiinia vuosikymmenen ajan. En ole myrkyttynyt. En ole sairastanut influenssia, flunssaa. Verestä mitattuna D-vitamiiniarvoni ovat erinomaiset. Jatkan tällä tiellä. En ole koskaan ottanut influenssarokotteita.
On hyvä muistaa, että proteiinia myös saadaan vähän – erityisesti ikääntyneet (myös heikentynyt imetyminen vaikuttaa tähän) – proteiinista koostuu kaikki hormoonit, joita ilman emme elä.
Ikääntyneelle vanhemmilleni olen hankkinnut topshape100.com kollageeni-proteiinia (hydrolysoiti, ei makua, imeytyy erinomaisesti, ei rasita heikentynyttä ruoansulatusta jne.)… Sekoittelen heidän päivittäisiin ruokiin…
Toki vitamiinit , kaikki pitää saada ravinnosta tms. – kaikki pitää olla ”läsnä” – heikoin lenkki on heikoin…
Hei! Korjaattehan juttuun 50 mg > 50 µg. Iso ero! Milligrammat olisi myrkyllisiä, D-vitamiinin määrät ovat mikrogrammoja.
THL:n väittämät D-vitamiinin virallisista saantisuosituksista perustuvat liian matalien viitearvojen käyttöön. THL pitää jo D-vitamiinin tasoa veressä 50 nmol/l ”hyvänä”, vaikka kansainväliset tutkimukset, D-vitamiinitutkijat ja D-vitamiiniin perehtyneet lääkärit pitävät optimaalisen veren D-vitamiinitason alarajana 80 nmol/l (estää mm. osteoporoosin). Myös prospektiivisten tutkimusten meta-analyysit eli koostetutkimukset puoltavat 80 nmol/l korkeampaa tasoa.
Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) totesi jo vuonna 2014, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestöstä valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän 50 nmol/l pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla.
Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön veren D-vitamiinipitoisuus ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella (10 µg) on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.
D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Olemme lähtöisin päiväntasaajalta, jossa tämä on mahdollista läpi vuoden. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa virallisterveellisestä ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita sekä teollisia rasvoja alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Kasvatettujen kalojen D-vitamiinipitoisuudet ovat vain neljäsosa villiin kalaan verrattuna eli n. 2 µg / 100 grammaa kalaa ja pannussa paistettuna tästä määrästä häviää vielä noin puolet eli jäljelle jää 1 µg / 100 grammaa kalaa. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä, jossa D-vitamiinia on 1 µg / 100 grammaa kalaa. Myös suurin osa siiasta on kasvatettua, jossa on D-vitamiinia n. 5 µg / 100 grammaa kalaa. Villin kalan lajien välillä vaihtelua esiintyy paljon, keskiarvon ollessa n. 8 µg / 100 grammaa kalaa.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50 µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100 µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Ylipainoisilla on tutkimuksissa usein keskimäärin hiukan alhaisempi D-vitamiinipitoisuus veressä kuin normaalipainoisilla, ja pitoisuus nousee D-vitamiinilisää otettaessa heikommin kuin normaalipainoisilla.
D-vitamiinin puutos on osallisena lukuisiin eri sairauksiin (mm. tyypin 1 ja 2 diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, hengitystieinfektiot, MS-tauti, neurologiset sairaudet, psyykkiset sairaudet, verenpainetauti, reumataudit jne…), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin. Pelkästään luuston, hampaiden, nivelten ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on vähintään 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti on yli 1-vuotiaalle 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100 µg päivässä.
Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät keskosvauvoille.
Meillä virallinen taho (THL, VRN, viralliset ravitsemusprofessorit, viralliset ravitsemusterapeutit, monet lääkärit jne…) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg päivässä annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin, siinä missä muutkin ravitsemukselliset puutteet.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt. Mutta ÄLÄ osta apteekista, koska siellä D-vitamiini on ylihinnoiteltu.
Jospa toimittaja korjaisi ihan perustavaa laatua olevan virheen jutustaan..D-vitamiinin kohdalla puhutaan mikrogrammoista (µg), ei milligarammoista (mg). Aika vaarallista suositella noin valtavia määriä d-vitamiinia, vaikka virallisissa suosituksissa onkin kosolti korjaamisen varaa..
50 mikrogrammaa ei riitä mihinkään. Olen vuosia syönyt 100 ja ei olr flunssaa tai muitakaan ollut
Mulla taas ei oo ollu Flunssaa vaikka en oo syöny ollenkaan ja alhainen taso jotta lääkäri kyllä suositteli
Syöthän D-vitamiinia?
Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.
Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset riittävät keskosvauvoille.
D-vitamiini pitäisi olla jokaisen päivittäinen rutiini. Meneillään olevat tutkimukset on kerätty c19vitamind. com sivustolle. Niiden perusteella sen riittävä päivittäinen saanti saa aikaan 81% parannuksen c19 ehkäisyssä. Jos D-vitamiini aloitetaan vasta taudin puhkeamisen jälkeen sillä saadaan 56% parannus. Kirjoita siis kauppalistaan D-VITAMIINI.
Kansainvälisessä D-vitamiinitutkimus todistaa, että kun seerumin D-vitamiinipitoisuus saadaan tasolle 125 nmol/l, kuolleisuus koronaan putoaa nollaan. D-vitamiini tason saa selville yksinkertaisella verikokeella.
Kannattaa pitää huolta siitä, että ei kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista, sillä ravitsemustilalla on vaikutusta siihen, miten hyvin vastustuskykysi toimii.
Syöthän D-vitamiinia?
Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.
Suomessa virallinen saantisuositus 10µg riittää keskosvauvoille.
Maksimisuositus on 100 mikrogrammaa päivässä, eikä silläkään vielä päästä myrkytystiloihin. D-vitamiinia tulisi syödä 1000 mikrogrammaa päivässä useita kuukausia, jotta siitä aiheutuisi myrkytys.
Oireita ei tällöinkään aiheuta varsinaisesti D-vitamiini, vaan lisääntynyt kalsiumin määrä veressä.
Yleensä taustalla on jokin sairaus, joka saa D-vitamiinin kertymään. Se on äärimmäisen harvinaista.
Olen käyttänyt lähes joka päivä, kesä poikkeus, 100mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Muu saanti, mm. ruoasta tuleva, lisäksi.
Kontrolloin saantia ottamalla verikokeen n. kahdesti vuodessa.
En ole päässyt kuin nipinnapin 80
tulokseen. Labran määrite on minimi 70.
Siispä syönkin D-vitamiinia jatkuvasti. Imeytyminen on yksilöllistä ja ikä vaikuttaa myös.
Kannattaakin selvittää mikä on oma D-vitamiini taso ja huolehtia sitten se kuntoon riittävillä annoksilla purkista. Kesällä saatu nousu auringossa olemisen takia hupenee n.
kolmessa kuukaudessa.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous