Terveys

Kahden kuukauden tuntemisen jälkeen avioliittoon – epävakaa persoonallisuushäiriö näkyy voimakkaasti Anun, 46, ihmissuhteissa

Jo melko pienetkin asiat nostavat Anun tunteet vahvasti pintaan. – Tunne-elämä vie välillä niin kauheasti energiaa, että toimintakykyni laskee.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
iStock

Yksi epävakaan persoonallisuushäiriön oireista on se, että mielialat vaihtelevat nopeasti. Kuvituskuva.

Jo melko pienetkin asiat nostavat Anun tunteet vahvasti pintaan. – Tunne-elämä vie välillä niin kauheasti energiaa, että toimintakykyni laskee.

Moni asia omassa käyttäytymisessä sai selityksen, kun oululaisella Anu Höijerillä, 46, diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö vuonna 2016.

– Diagnoosi oli helpotus. Aloin ymmärtää itseäni paremmin, Anu kertoo.

Persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön käyttäytymismallit ovat jäykkiä ja luonteeltaan pitkäaikaisia, ja niistä on usein henkilölle itselleen haittaa. Niin myös Anulle.

– Tunne-elämä vie välillä niin kauheasti energiaa, että toimintakykyni laskee. Jos selviydynkin työstä, niin muuhun arkeen ei enää riitä yhtään voimaa.

Anu haluaa kertoa persoonallisuushäiriöstään, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mistä epävakaassa persoonallisuudessa on kyse ja näkisivät siihen liittyvän käyttäytymisen taakse.

Epävakaa persoonallisuushäiriö on näkynyt Anun parisuhteissa

Epävakaan persoonallisuushäiriön oireet puhkeavat usein nuoressa aikuisiässä, 20–30-vuotiaana. Myös Anulla oireiden voimistuminen ajoittui varhaiseen aikuisuuteen.

”Alan käyttäytyvä takertuvasti ja kontrolloivasti, koska pelkään menettäväni toisen.”

Kun ensimmäiset seurustelusuhteet alkoivat, epävakaan persoonallisuuden oireisiin kuuluvat hylätyksi tulemisen pelko ja tunne-elämän epävakaus aiheuttivat Anun parisuhteissa haasteita.

– Epävakaa persoonallisuus näkyy ihmissuhteissani voimakkaasti. Alan käyttäytyvä takertuvasti ja kontrolloivasti, koska pelkään menettäväni toisen.

Yksinolo on myös ollut Anulle parisuhteissa hyvin vaikeaa.

– Muistan sellaisia tilanteita vuosia sitten, joissa pyysin kumppaniani olemaan omien oireilujeni vuoksi fyysisestikin lähellä. Jos hän lähti reissuun, minä aloin oirehtimaan yksinäisyyttäni ja taannuin jopa lapsen lailla itkemään, että en halunnut jäädä yksin.

Anu kertoo myös ajautuneensa hyvin usein parisuhteesta toiseen osaamatta olla yksin suhteiden välillä. Epävakaaseen persoonallisuuteen tyypillisesti liittyvä impulsiivisuus on myös vaikuttanut suhteiden solmimiseen.

– Olen jopa mennyt kahden kuukauden tuntemisen jälkeen avioliittoon. Se, että joku on pitänyt minusta, on ollut tärkein pointti: että kokisin itseni merkitykselliseksi enkä hylätyksi. Minulle on riittänyt, että vierellä on joku ja kelpaan.

Anu ei ole varma, miten hänen entiset kumppaninsa ovat reagoineet persoonallisuushäiriön oireista johtuviin haasteisiin parisuhteissa.

– Omat tarpeeni olivat niin voimakkaita, etten kyennyt ajattelemaan toista tai miltä hänestä tuntuu. Mutta on sen täytynyt olla hämmentävää ja jopa ahdistavaakin.

Oireiliko epävakaa persoonallisuus jo lapsena?

Epävakaa persoonallisuus ilmenee Anun elämässä myös voimakkaina tunnereaktioina. Etenkin silloin, jos elämässä on stressiä tai epävarmuutta, jo pienetkin asiat, kuten auton tai kodinkoneiden oikuttelut, nostavat vahvasti tunteet pintaan.

Esimerkiksi silloin, kun Anun vanha auto alkoi jo olla niin huonossa kunnossa, että olisi ollut kaikin puolin järkevämpää hankkia uusi, Anu koki tilanteesta hyvin voimakasta ahdistusta.

– Minulle se oli katastrofi, sillä voimakkuudeltaan se vastasi minulle isoa elämänmuutosta totutusta ja turvallisesta. Minulle nousi kova epävarmuus siitä, osaanko ja pärjäänkö. Itkin ja välillä raivosin ja hypin tasajalkaa, mikseivät asiat voi olla niin kuin ennenkin.

Anu kertoo, että hänelle on aina sanottu, että hän ottaa asiat liian raskaasti.

– Uskon, että epävakaa persoonallisuushäiriö on ollut matkassa mukana koko elämän.

Anu näkee viitteitä persoonallisuushäiriöön jo lapsuudessaan. Persoonallisuushäiriöitä ei kuitenkaan diagnosoida lapsilla, sillä persoonan kehitys on lapsuudessa vielä kesken.

Anun ensimmäinen hoitokontakti psykiatrille oli noin 10-vuotiaana, kun Anun isä oli huolissaan tyttärensä yökastelusta sekä siitä, että Anu valvoi keskellä yötä tekemässä läksyjä.

– Kun varhaisaikuisuudessa selvitin omaa hoitotaustaani, tiedoissani luki, että olin ollut neuroottinen lapsi.

Neuroottisuus voi ilmetä esimerkiksi tunne-elämän epätasapainoisuutena, pelkoina ja pakko-oireina.

Psykoterapia on auttanut Anua

Anu itse epäili kärsivänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun hän hakeutui lääkärille vuonna 2016. Tunteiden voimakas vaihtelu innostuksesta masennukseen sai Anun epäilemään mielialahäiriötä.

Psykiatrin arvio kuitenkin paljasti epävakaan persoonallisuushäiriön. Anulla ei esimerkiksi ole koskaan ollut selkeitä pidempiaikaisia innostuksen tai masentuneisuuden jaksoja, jollaisia kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on. Anun mielialat voivat vaihdella ääripäästä toiseen jopa saman päivän aikana.

Diagnoosi auttoi Anua saamaan oikeanlaista hoitoa. Epävakaata personnallisuutta hoidetaan psykoterapeuttisin menetelmin. Tarvittaessa myös lääkehoitoa voidaan käyttää lievittämään persoonallisuushäiriöön liittyviä oireita, kuten masennusta tai ahdistusta.

Anu on kokenut itse hyötyvänsä paljon skeematerapiasta, jossa työstetään tunnelukkoja.

– Kun diagnoosin jälkeen aloitin terapian, elämä tasoittui ja pääsin muutamaksi vuodeksi jaloilleni.

Epävakaan persoonallisuuden psykoterapiahoito voi kestää vuosia, mutta hoito on tutkitusti tehokasta. Yli puolella potilaista epävakaata persoonallisuushäiriötä ei voida enää diagnosoida yli 5 vuoden kuluttua hoidon aloituksesta.

”Sitä haluaisi olla normaali, joten alan helposti sinnitellä ja suorittaa.”

Anun viimeisin psykoterapiajakso käynnistyi keväällä, kun epävakaa persoonallisuushäiriö alkoi taas oireilla voimakkaina tunteina ja pelkoina.

Epävakaassa persoonallisuushäiriössä tunnetilan muutoksia laukaisevat erityisen tyypillisesti ihmissuhteissa tapahtuvat asiat. Anulla laukaisevina tekijöinä toimivat pitkän seurustelusuhteen päättyminen ja muutenkin kuormittava elämäntilanne.

Anun oli lopulta jäätävä lääkärin määräyksestä muutamaksi kuukaudeksi työstään kokonaan pois.

– Yritin pitkään sinnitellä ja koin riittämättömyyden tunteita. Sitä haluaisi olla normaali, joten alan helposti sinnitellä ja suorittaa.

Nyt Anu tekee työtään vyöhyketerapeuttina osa-aikaisesti, kuntouttavalla otteella.

Mistä epävakaa persoonallisuushäiriö johtuu?

Epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymiselle ei ole yksiselitteistä syytä. Taustalla voi olla sekä geneettistä alttiutta että ympäristötekijöitä, kuten varhaisen kiintymyssuhteen turvattomuutta tai vaikeita lapsuuskokemuksia.

Anu uskoo, että hänen tapauksessaan sekä ympäristö että kasvatus vaikuttavat.

– Kun olemme terapiassa käyneet lapsuuttani läpi, olen huomannut äidissäni paljon samoja piirteitä kuin minussa. Olen myös saanut tietyn mallin, jolla olen oppinut reagoimaan tilanteisiin. Lisäksi minulla on ollut hylkäämisen tunnekokemuksia.

Anu haluaa olla persoonallisuushäiriöstään avoin

Viime vuosina Anu on alkanut jutella omille ystävilleen avoimesti persoonallisuushäiriöstään. Myös uusiin ihmisiin tutustuessaan Anu on kertonut epävakaasta persoonastaan.

– Osa säikähtää ensin, sillä persoonallisuushäiriöihin liittyy vielä stigmaa. Olen kohdannut myös vähättelyä, että enhän voi olla sairas, koska persoonallisuushäiriö ei näy ulospäin samalla tavoin kuin fyysinen sairaus tai vamma.

Avoimuudellaan Anu pyrkii siihen, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei hän esimerkiksi ole itsekeskeinen tai loukkaa tahallaan, jos sovittuja suunnitelmia on peruttava tai Anun on vetäydyttävä sosiaalisesta tilanteesta.

– Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy se, että minulla on taipumus lähteä herkästi miellyttämään, mutta se vie vain voimiani alaspäin. Yritän asettaa rajoja. Oma olotila on välillä niin huono, että en jaksa lähteä mihinkään.

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien lähipiiriltä Anu toivoisi joustavuutta ja vaatimustason laskemista, sillä kovat vaatimukset ruokkivat riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita.

– Olisi myös hyvä keskittyä siihen, mitä hyvää ja tervettä jokaisessa ihmisessä on.

X