Sailalla on syömishäiriö. Hän saa paljon iloa Syömishäiriöliiton vapaaehtoistyöstä. Se motivoi myös hänen omaa toipumistaan; sairaana hän ei voisi tukea muita.
Saila saa paljon iloa Syömishäiriöliiton vapaaehtoistyöstä. Se motivoi myös hänen omaa toipumistaan; sairaana hän ei voisi tukea muita.
Ihmissuhteet

Sailan, 48, syömishäiriön taustalta löytyi vaativa persoonallisuushäiriö: ”Ajattelin jo lapsena, etten kelpaa”

Saila Hurme turrutti tunteitaan ruoalla jo alakouluikäisenä. Syömishäiriö johti toipumisen tielle vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun Saila havahtui pelottaviin oireisiin.
Teksti: Maria Mäkelä Kuvat: Sampo Korhonen ja Saila Hurmeen kotialbumi

Keittiönkaapeista ja pakastimesta kaikki mitä irti lähti. Omat ja pikkuveljen karkkivarastot. Veljen säästöpossusta varastetuilla kolikoilla kaupasta lisää herkkuja.

Saila Hurme, 48, muistaa oireilleensa ahmimalla alakouluikäisestä asti. Hallitsematon syöminen toi hetken helpotuksen ahdistukseen, jota Saila on kantanut mukanaan aina.

– Ajattelin jo lapsena, että en kelpaa. Että olen jotenkin vääränlainen. Jälkikäteen olen ymmärtänyt olleeni masentunut jo 13-vuotiaana.

Kelpaamattomuuden kokemus ei näkynyt ulospäin. Saila oli hyvä oppilas.

– Sain helposti hyviä arvosanoja. Kun näin, miten muut kamppailivat kokeiden kanssa, aloin ajatella, ettei menestys ilman työtä ollut ansaittua.

Myös opettajat vaativat kympin tytöltä paljon. Saila otti pärjääjän roolin. Hän kahmi lukiossa valtavat määrät kursseja, abivuonna koulua oli yli 40 tuntia viikossa. Samaan aikaan hän otti lisää vastuuta jalkapallo- ja partioharrastuksissaan.

Tilaa Anna ja jatka lukemista

Tämä artikkeli on tilaajille varattua maksullista sisältöä.

Tilaa Anna Kirjaudu

X