Vauva silmät kiinni.
Lahjasoluhoito voi olla mahdollisuus saada lapsi.
Terveys

Lahjasoluhoito voi olla ratkaisu, jos raskaus ei onnistu omilla sukusoluilla – asiantuntijan mukaan jopa 30–40 prosentin todennäköisyys tulla raskaaksi

Lahjasoluhoito on hedelmöityshoito, jossa mahdollinen raskaus saa alkunsa lahjoitetuista sukusoluista. Lapsettomuuslääkäri kertoo prosessista.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Lahjasoluhoidossa sukusoluja saadaan anonyymilta luovuttajalta. Lahjasoluhoito voi auttaa pareja, joille raskaaksi tuleminen omilla sukusoluilla ei ole mahdollista. Myös itselliset naiset voivat saada apua lahjasoluhoidosta.

Lue myös: Vuosia kestäneiden lapsettomuushoitojen jälkeen Hanna tuli raskaaksi lahjasoluhoidolla: ”Voisinpa lähettää luovuttajalle jonkinlaisen kiitosviestin”

Lahjasukusolut – munasoluja, siittiöitä tai luovutettuja alkioita 

– Lahjasolut voivat olla munasoluja tai siittiöitä. Tai sitten kyseessä voi olla luovutettu alkio. Luovutetut alkiot ovat niin sanottuja ylijäämäalkioita, joita on käytetty jonkun toisen pariskunnan hoidoissa. Pariskunta ei kuitenkaan ole tarvinnut niitä kaikkia, ja heidän luvallaan alkioita voidaan antaa luovutettavaksi, lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen lapsettomuusklinikka InOvasta sanoo.

Kuivasaari-Pirisen mukaan lahjamunasoluhoito tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun omissa munasoluissa ilmenee ongelma. Esimerkiksi niiden määrä on iän myötä vähentynyt tai hedelmällisyys on iän tai muun syyn vuoksi heikentynyt. Taustalla voi olla perinnöllinen sairaus, jonka vuoksi omia munasoluja ei haluta käyttää.

Kuivasaari-Pirisen mukaan yksityisten klinikoiden yläikäraja lahjasukusolujen vastaanottajalle on 45–47 vuotta. Ikä lisää raskauskomplikaatioiden riskiä.

– Olemme vastuussa myös vastaanottavan naisen terveydestä ja siitä, että nainen kestää raskauden ja synnytyksen tuomat vaatimukset. Sen vuoksi vastaanottavan naisen yläikäraja on aina yksilöllinen.

Julkisen puolen hoidoissa ikärajat ovat tiukemmat. Hoitopäätös tulee saada ennen kuin täyttää 40 vuotta. Kun päätös on saatu, hoitoja voidaan tehdä yli 40-vuotiaalle.

Lahjasukusoluneuvonnassa puhutaan perimästä

Lahjasukusoluhoitoa saavien on käytävä lahjasukusoluneuvonnassa, jossa geneettisestä perimästä keskustellaan psykologin kanssa –  minkälaisia tunteita asia voi herättää lapsen synnyttyä sekä kuinka lapselle aikanaan kerrotaan, että hän on syntynyt lahjasukusolusta.

Kuivasaari-Pirisen mukaan vastaanottajan on hyväksyttävä ajatus siitä, että lapsen perimästä on rajallisesti tietoa.

– Todennäköisesti lahjamunasolun hedelmöittämisessä käytetään siittiöitä vastaanottajan puolisolta. Kyse voi olla myös täysidonaatiosta, jolloin myös siittiöiden luovuttaja on vastaanottajalle tuntematon, Kuivasaari-Pirinen sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset suhtautuvat perimäasiaan eri tavalla. Toisille kaikista olennaisin tekijä on oman lapsen saaminen. Toisille se, ettei lapsi ole geneettinen jälkeläinen, voi olla este lahjasukusoluhoitoihin hakeutumiselle.

Lahjasukusoluneuvonnassa keskustellaan myös muista oleellisista asioista, kuten kiintymyssuhteista.

Nukkuva vauva.

Kuivasaari-Pirinen sanoo haluavansa monesti korostaa, että vaikka nuori jonakin päivänä ottaisi yhteyttä sukusolulahjoittajaan, vanhemmuus ei muutu. Sukusolujen lahjoittaja ei ole lapsen vanhempi.

Lahjasoluhoito: raskauden alkamisen mahdollisuus on suhteellisen korkea

Ei ole itsestäänselvää, että raskaus alkaa lahjasukusoluhoidoilla. Lahjasukusoluilla raskauden alkamisen mahdollisuus on kuitenkin suhteellisen korkea.

– Jos vastaanottajan kohdun terveydestä ei ole huolta ja siittiöillä on hyvä hedelmöittämiskyky, päästään lähelle 30–40 prosentin todennäköisyyttä tulla raskaaksi yhtä alkionsiirtoa kohti. Keskenmenon riski on edelleen olemassa.

Kuivasaari-Pirisen mukaan merkittävin tekijä naisen hedelmällisyyden heikentymisessä on ikä, joka vaikuttaa voimakkaimmin juuri munasolujen laatuun.

– Nainen voi olla muuten hyvin terve, mutta jos ikää on yli neljäkymmentä, se näkyy munasolujen vähenemisenä ja munasolujen laadun heikentymisenä. Se on suoraan yhteydessä raskauden alkamisen todennäköisyyteen ja keskenmenojen todennäköisyyteen. Käytettäessä lahjamunasoluja raskauden alkamisen mahdollisuus paranee.

Lahjamunasoluhoidossa lahjoitetut munasolut hedelmöitetään puolison siittiöillä. Hedelmöittyneitä munasoluja viljellään alkioiksi laboratoriossa. Useimmiten tehdään kerrallaan vain yhden alkion siirto, ja jos alkioita on saatu enemmän kuin yksi, loput alkiot pakastetaan. Jos raskaus ei ala ensimmäisestä siirrosta, voidaan käyttää pakastettuja alkioita. Hoito täytyykin nähdä kokonaisuutena, eikä ajatella vain yhden alkionsiirron onnistumistodennäköisyyttä.

Vanhemmuus säilyy

Tullessaan täysi-ikäiseksi lapsella on oikeus selvittää luovuttajan henkilöllisyys. Kuivasaari-Pirinen sanoo haluavansa monesti korostaa, että sukusolujen lahjoittaja ei ole lapsen vanhempi. Vaikka täysi-ikäistynyt nuori jonakin päivänä ottaisi yhteyttä sukusolulahjoittajaan, vanhemmuus ei muutu.

– Sukusolujen avulla henkilö on saanut alkunsa, mutta edelleen lapsen synnyttänyt äiti ja hänen mahdollinen puolisonsa on tai ovat nuoren vanhempia. Luovuttajalla ja hoidosta syntyneellä lapsella ei ole oikeuksia eikä velvollisuuksia toisiaan kohtaan.

Lahjasoluvanhemmuudesta saa lisätietoa esimerkiksi Helminauha-hankkeen sivuilta.

X