Kertakäyttöiset pakkaukset eivät ole paras vaihtoehto pakastamiseen tai ruoan säilyttämiseen.
– Kun vanhaan elintarvikerasiaan lisää rasvan lisäksi lämpöä, on suurempi riski, että muovirasian ainesosia siirtyy ruokaan, sanoo asiantuntija.
Jäätelörasiat, jogurttipöntöt ja muut vanhat muovirasiat ovat kätevä ja edullinen tapa säilöä ja pakastaa ruokaa. Kannattaako elintarvikepakkauksia siitä huolimatta käyttää enää uudestaan, ja ovatko vanhat muovirasiat jopa terveydelle haitallisia? Kysyimme asiaa Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Virtaselta.
Muovirasiat ja ruoan säilytys? Muista, että rasva ja lämpö vaativat materiaalilta enemmän
Kuten vanhoja muovipulloja, myöskään vanhoja elintarvikepakkauksia ei Virtasen mukaan pitäisi säilyttää tai käyttää uudelleen.
Pakkauksista saattaa siirtyä myrkyllisiä ainesosia elintarvikkeeseen, jos niitä käytetään toistuvasti kerta toisensa jälkeen.
Useimpien elintarvikepakkausten materiaalit ovat tarkoitettu kertakäyttöisiksi, eivätkä ne välttämättä kestä kemiallisesti toistuvaa käyttöä.
– Rasioissa säilötään usein rasvaisia elintarvikkeita. Rasva vaatii materiaalilta enemmän ja rasvaiseen elintarvikkeeseen siirtyy herkemmin ainesosia kuin esimerkiksi kuivaan elintarvikkeeseen.
Muovipakkauksen tulisi olla myös kestävä, jos siihen lisätään lämpöä. Kertakäyttöiset muovirasiat eivät ole yleensä tarkoitettu mikrotettaviksi.
– Kun vanhaan elintarvikerasiaan lisää rasvan lisäksi lämpöä, on suurempi riski, että muovirasian ainesosia siirtyy ruokaan.
Muista tarkistaa myös säilöntärasioiden käyttöohjeet
Jäätelörasiat ja jogurttipöntöt kuuluvatkin käytön jälkeen suoraan muovinkeräykseen. Ruokaa tulisi pakastaa ja säilöä vain niihin tarkoitetuissa rasioissa.
– Kuluttajan kannattaa lukea käyttöohjeet myös, kun valitsee säilytys- ja pakasterasioita. Niissäkin löytyy eroja. On hyvä tarkistaa, minkälaiseen käyttöön pakkausten materiaalit ovat tarkoitettu, Virtanen muistuttaa.
Säilytysrasioiden valinnassa kannattaa olla tarkka.
Pakastan siksi lähes kaikki ruoat, marjat, tilamaidon jne. lasipurkkeihin ja -pulloihin.
Meillä on 4 pakastinta. Tärkeätä on jättää tilaa sisällön laajenemiselle. Muutenkin käytän ruoan säilytykseen lasipurkkeja jääkaapissa. Toimii erinomaisesti.
Voisiko tästä aiheesta esittää jonkun tutkimuksen ts. mistä nimenomaista rasioista on liuennut jotain ruokaan ja mitä aineita. Ovatko käytettyjen elintarvikepakkausten myrkkypitoisuudet oikeasti ihmiselle vaarallisia tai haitallisia, vai voivat vain ehkä olla, joissakin tapauksissa? Tällaiset tutkijan epämääräiset haastattelumielipiteet ilman lähdeviitteitä herättävät helposti kysymyksiä ja pelkoa ja ajavat kohtuuttomaankin varovaisuuteen.
Tulee mieleen vastaavanlainen tapaus takavuosilta, kun tutkijat kehottivat heittämään heti elintarvikkeen roskiin, jos sen parasta tai käytettävä ennen päivä oli ylittynyt. Ja kansa ylireagoi, tuli hävikkiä. Nyt kehotetaan luottamaan aisteihin ja käyttämään tuote esim. jogurtti, jos se näyttää tai tuoksuu normaalilta, ettei tulisi turhaan ruokahävikkiä.
Jorma Toppari Turun yliopistosta on ainakin tutkinut kemikaalien (myös muovista irtoavien) vaikutusta hormonitoimintaamme. Googlaamalla löytyy varmaan lisää tietoa..
Artikkeli ei anna asiaan vastausta. Siinä puhutaan että ”saattaa” ja ”ei välttämättä” kestä.
Tällaisen artikkelin informaatioarvo on siis 0.
Siispä kysyn, että onko asiasta tutkittua tietoa?
Olisi mukava tietää mitä ne artikkelissa mainitut muovin ainesosat on , joita voi siirtyä ruokaan. Jos asiantuntija heittää tällaisia kommentteja, olisi ne hyvä perustella faktoilla.
Kommentit
Hyvin kirjoitettu!
Kommentit
Pakastan siksi lähes kaikki ruoat, marjat, tilamaidon jne. lasipurkkeihin ja -pulloihin.
Meillä on 4 pakastinta. Tärkeätä on jättää tilaa sisällön laajenemiselle. Muutenkin käytän ruoan säilytykseen lasipurkkeja jääkaapissa. Toimii erinomaisesti.
Voisiko tästä aiheesta esittää jonkun tutkimuksen ts. mistä nimenomaista rasioista on liuennut jotain ruokaan ja mitä aineita. Ovatko käytettyjen elintarvikepakkausten myrkkypitoisuudet oikeasti ihmiselle vaarallisia tai haitallisia, vai voivat vain ehkä olla, joissakin tapauksissa? Tällaiset tutkijan epämääräiset haastattelumielipiteet ilman lähdeviitteitä herättävät helposti kysymyksiä ja pelkoa ja ajavat kohtuuttomaankin varovaisuuteen.
Tulee mieleen vastaavanlainen tapaus takavuosilta, kun tutkijat kehottivat heittämään heti elintarvikkeen roskiin, jos sen parasta tai käytettävä ennen päivä oli ylittynyt. Ja kansa ylireagoi, tuli hävikkiä. Nyt kehotetaan luottamaan aisteihin ja käyttämään tuote esim. jogurtti, jos se näyttää tai tuoksuu normaalilta, ettei tulisi turhaan ruokahävikkiä.
Hyvin kirjoitettu!
Jorma Toppari Turun yliopistosta on ainakin tutkinut kemikaalien (myös muovista irtoavien) vaikutusta hormonitoimintaamme. Googlaamalla löytyy varmaan lisää tietoa..
Artikkeli ei anna asiaan vastausta. Siinä puhutaan että ”saattaa” ja ”ei välttämättä” kestä.
Tällaisen artikkelin informaatioarvo on siis 0.
Siispä kysyn, että onko asiasta tutkittua tietoa?
Meillä käytetään muovisia voirasioita jämien säilytykseen ja ruoan pakastukseen, luulis rasvaa kestävän. Olipa turhauttava juttu kyllä, onneton artikkeli.
Eikö niissä ruokia voi pakastaa, kun ei sitten lämmitä samassa rasiassa, vaan lautasella?
Olisi mukava tietää mitä ne artikkelissa mainitut muovin ainesosat on , joita voi siirtyä ruokaan. Jos asiantuntija heittää tällaisia kommentteja, olisi ne hyvä perustella faktoilla.
Eikös elintarvikemuovi ole myrkytöntä. Artikkelissa sanotaan mahdollisesti myrkyn siirtyvän ruokaan. Mitäh 🤔☹️ ketä uskoa??
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous