Terveys

Jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa – näistä tuotteista saat jodia

Merkittävä jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa ja aiheuttaa väsymystä, painonnousua ja sydämen sykkeen hidastumista.

Teksti:
Saga Wiklund
Kuvat:
Istock

Merkittävä jodin puutos aiheuttaa erilaisia oireita. Muun muassa kala, juusto ja kananmuna sisältävät jodia.

Merkittävä jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa ja aiheuttaa väsymystä, painonnousua ja sydämen sykkeen hidastumista.

Suomalaisilla on lievä jodin puutos – tämä huomattiin vuoden 2012 FINRISKI- ja Finravinto-tutkimuksissa, eikä tilanne ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ehtinyt korjaantua.

Jodi on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen. Kilpirauhashormonit säätelevät muun muassa perusaineenvaihduntaa, ruumiinlämpöä ja verenkiertoa. Niitä tarvitaan myös lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

Lievä jodin puutos ei aiheuta oireita. Merkittävämpi jodin puutos voi sen sijaan häiritä kilpirauhasen toimintaa ja aiheuttaa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista.

Lue myös: Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii elinikäisen lääkityksen – kysyimme lääkäriltä perusasiat vajaatoimintaan liittyen

Jodia maitotuotteista

Tärkeimmät jodin lähteet suomalaisten ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kananmunat, kalat ja jodioitu suola. Valmisruokien ja erikoissuolojen lisääntynyt käyttö on aiheuttanut sen, että suolan sisältämän jodin saanti on vähentynyt. Myös suurtalouskeittiöt käyttävät pääsääntöisesti suolaa, johon ei ole lisätty jodia.

– Maitotuotteet ovat nyt jodin päälähde, ja suolan merkitys vähenee. Jos välttää maitoa eikä syö kotiruokaa, riski jodin puutokseen on tavallista isompi. Osa suurtalouskeittiöistä on juuri ryhtynyt käyttämään jodioitua suolaa, mutta ei ole tiedossa, kuinka yleistä se nyt on, kertoo erikoistutkija Iris Erlund THL:sta.

Jodia lisätään lehmien ja kanojen rehuun, ja tätä kautta sitä kulkeutuu myös maitoon ja kananmuniin.

Jodia tulisi saada 150 mikrogrammaa vuorokaudessa (suositus 10–74-vuotiaille). Jodin puutos on riski erityisesti raskaana oleville, jotka tarvitsevat jodia 175 mikrogrammaa, sekä imettäville, joiden saantisuositus on 200 mikrogrammaa päivässä. Lasten jodin tarve on pienempi, iän mukaan 50–120 mikrogrammaa päivässä.

Aikuiselle sopivan määrän jodia saa nauttimalla

  • 5-6 dl maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä päivittäin (75–90 mikrogrammaa jodia)
  • noin 100 grammaa kalaruokaa pari-kolme kertaa viikossa (10–15 mikrogrammaa jodia)
  • 2-3 kananmunaa viikossa (9–14 mikrogrammaa jodia)
  • 2-3 ohutta viipaletta kovaa juustoa (4–6 mikrogrammaa jodia) päivittäin.

Jodia saa näistä ruoista päivässä yhteensä 98–125 mikrogrammaa, minkä lisäksi jodioitu suola lisää jodin saantia. Jo 0,5 tl jodisuolaa päivässä nostaa jodin saannin 160–188 mikrogrammaan vuorokaudessa.

Jodin liikasaantikin on haitaksi

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee jodin lähteiksi ensisijaisesti rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita sekä kalaa ja äyriäisiä. Jodi kuuluu ravintoaineisiin, joita ei pidä saada liikaa, joten purkista jodia ei kannata ottaa. Jodin saantia ei myöskään kannata lisätä suolan käyttöä lisäämällä, koska liikaan suolan käyttöön liittyy terveyshaittoja, kuten verenpaineen nousua.

Kotiliesi.fi: Piilosuola vaarantaa terveyden – katso 7 pahinta piilosuolan lähdettä

Jodin puutos on esimerkiksi Tanskassa keksitty korjata leipomoissa, joissa lisätään jodia leivässä käytettävään suolaan. Tämä on parantanut tanskalaisten jodin saantia. Nykyisin näin tekevät myös monet suomalaiset leipomot.

Vegaaneilla jodin puutos on yleisintä

Vegaaneilla jodin puutos on yleisempää kuin sekaruoan syöjillä, sillä heidän ruokavalioonsa ei kuulu kalaa, maitoa tai kananmunia. Vain osa vegaaneista käyttää ruokavaliossaan jodipitoisia merileviä. Vegaani voi saada jodia myös kauramaidosta, sillä osa kauramaitovalmisteista sisältää lisättyä jodia. Levien jodipitoisuudet vaihtelevat paljon, joten niistä voi saada liikaakin jodia. Liian isoina annoksina jodi on haitallista.

Merkittävä jodin puutos voi aiheuttaa kilpirauhasen liikakasvua, struumaa. Struuma oli Suomessa kansantauti 1900-luvun alkupuolella. 1950-luvulla ryhdyttiin lisäämään jodia suolaan ja rehuihin, minkä ansiosta jodinpuutosstruuma hävisi pikkuhiljaa lähes kokonaan.

Lähteet: Ravitsemuskatsaus 2/2014, Soili Soisalon artikkeli Jodinpuutoksesta uusi ongelma?
Terveyskirjasto.fi: Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen artikkeli Kilpirauhasen vajaatoiminta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimenpidesuositus väestön jodin saannin parantamiseksi (2015).

.

X