Terveys

Siedätyshoidolla eroon siitepölyallergiasta? Asiantuntija kertoo miten

Jos siitepölyallergian oireet häiritsevät arkea, kannattaa niistä pitää päiväkirjaa. Sen avulla saat selville, voisitko jo syksyllä aloittaa siedätyshoidon.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Siedätyshoito lieventää allergian oireita ja voi poistaa ne kokonaan.

Jos siitepölyallergian oireet häiritsevät arkea, kannattaa niistä pitää päiväkirjaa. Sen avulla saat selville, voisitko jo syksyllä aloittaa siedätyshoidon.

1. Miksi antihistamiinitabletti ei tehoa siitepölyallergiaan?

Jos yksi antihistamiini ei auta, kokeillaan toista. Uusimmat, levosetiritsiiniä ja desloratadiinia sisältävät antihistamiinit eivät väsytä, ja niiden tehokin on edeltäjiään parempi.

Ellei antihistamiinitabletti riitä pitämään oireita kurissa, lisäksi käytetään nenäsuihkeita ja silmätippoja. Kortisonipohjaiset nenäsuihkeet saattavat tepsiä myös kurkun kutinaan. Silmätipoissa vaikuttavina aineina ovat kromoglikaatti, antihistamiini ja kortisoni. Kromoglikaattituotteita pitää käyttää säännöllisesti. Antihistamiinitippojen vaikutus kestää melko lyhyen aikaa, ja ne saattavat kuivattaa silmiä. Kortisonitippoihin turvaudutaan, elleivät muut tipat auta. Niitä ei saa käyttää pitkään, sillä ne voivat kohottaa silmänpainetta.

Jos allergia oireilee hengenahdistuksella tai yskällä, apu löytyy hengitettävistä astmalääkkeistä. Niitä saa vain reseptillä. Astmadiagnoosin varmentamiseksi kannattaa käydä lääkärissä.

2. Voiko allergiaoireita hoitaa ilman lääkkeitä?

Nenäkäytävien huuhtelu nenäkannulla ja suolavedellä poistaa siitepölyä nenän ja ylähengitysteiden limakalvoilta. Se on hyvä tukihoito, mutta ainoaksi hoidoksi se ei tahdo riittää.

Jos limaa on valtavasti, nenäsuihkeet eivät vaikuta kunnolla. Nenäkäytävien huuhtelu vähentää limaisuutta. Huuhtelunesteen pitää olla kehonlämpöistä, fysiologista suolaliuosta, tai muuten limakalvot ärsyyntyvät lisää.

3. Miksi oireista kannattaa pitää päiväkirjaa?

Jos oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Oireiden laatu selviää pitämällä niistä päiväkirjaa ja pisteyttämällä ne. Nolla pistettä tarkoittaa, ettei ole oireita lainkaan. 1 piste merkkaa lieviä, 2 keskivaikeita ja 3 vaikeita oireita.

Päiväkirjaan kirjataan myös oireiden kesto. On eri asia niistää keväällä viikko kuin kärsiä koko kesä flunssankaltaisesta olosta. Lisäksi talletetaan tieto, haittaavatko oireet päivittäisiä tekemisiä, kuten nukkumista, urheilua, työtä tai opiskelua.

4. Pitääkö allergian olla tosi paha, että pääsee siedätyshoitoon?

On harhaluulo, että siedätyshoito olisi tarkoitettu vain vaikeasti allergisille. Sitä kannattaa miettiä, kun oireet keskivaikeina häiritsevät arkea.

Lääkkeet hoitavat allergian oireita, mutta siedätyshoito parantaa allergian. Hoitamattomasta allergisesta nuhasta kehittyy suurella todennäköisyydellä astma, joka on parantumaton sairaus.

Siedätystä ei yleensä aloiteta ensimmäisen hankalia oireita aiheuttaneen siitepölykauden jälkeen. Kannattaa käyttää tehokkaasti ja säännöllisesti lääkkeitä, erityisesti nenäsumutetta, katsoa kaksi kautta ja miettiä sen jälkeen, siedätetäänkö vai ei. Näin siksi, että siitepölykaudet ja oireet ovat erilaisia. Mutta jos siitepölyä on ilmassa tavallista vähemmän ja oireet ovat hankalia, yksi kausi riittää hoidon aloittamiseen.

5. Mitä siedätyshoidossa tapahtuu?

Tapoja siedättää on kaksi: pistoshoito ja kielenalusvalmisteet. Pistoshoidossa sairaanhoitaja pistää henkilön ihon alle allergian aiheuttajaa eli allergeenia vähitellen kasvavina annoksina alkuun kerran viikossa. Parissa kuukaudessa päästään ylläpitoannokseen, ja pistosväli harvenee kuuteen viikkoon. Kielenalussiedätyksessä ensimmäinen annos otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla. Ellei se aiheuta vakavia oireita, tabletti tai tipat otetaan jatkossa kotona päivittäin.

Hoito kestää kolme vuotta. Kerralla voidaan siedättää useammalle allergeenille.

6. Mitä hoito maksaa?

Heinäkielenalustabletti on Kela-korvattava, jolloin potilas maksaa siedätyksestä vuotuisen lääkkeiden omavastuukaton verran eli vuodessa 610 ja kolmessa vuodessa 1 830 euroa. Koivun kielenalustipat vaativat lääkäriltä erityislupahakemuksen ja Kela-korvattavuus erityislääkärin lausunnon.

Kela ei korvaa pistoshoitoa. Yhdelle aineelle siedättäminen maksaa potilaalle yksityissektorilla 2 000–2 500 euroa. Osalla paikkakunnista pistossiedätystä saa myös julkisella sektorilla.

7. Onko siedätystä odotettava syksyyn?

Pistossiedätys aloitetaan aina syksyllä, sillä siinä pitää päästä ylläpitoannokseen ennen siitepölykautta. Annoksen kasvattaminen siitepölykaudella voi pahentaa oireita.

Heinäallergian tablettisiedätys voidaan periaatteessa käynnistää milloin tahansa. Koivun kielenalusliuos aloitetaan tammikuussa, ja valmistetta käytetään viisi kuukautta kolmena vuotena peräkkäin.

Siedätyshoidon alussa osalle tulee haittoja. Yleensä ne ovat lieviä, kuten kurkun kutinaa tai pistoskohdan punoitusta. Henkeä uhkaava allerginen yleisreaktio eli anafylaksia on hyvin harvinainen pistossiedätyksen haitta. Sen todennäköisyys on suurin heti pistoksen jälkeen, ja siksi potilasta seurataan puolisen tuntia.

Jos hoito aloitetaan siitepölyoireiden kanssa samaan aikaan, haittojen seuraaminen hankaloituu. Siksi heinätablettisiedätyksenkin paras aloitusaika on syksystä helmikuulle. Tällöin hoidon tehon voi huomata jo seuraavana siitepölykautena.

8. Onko olemassa nopeampaa siedätyshoitoa?

Puolen vuoden mittaista siedätyshoitoa kehitetään, mutta sen tulo markkinoille on hidasta ja epävarmaa. Maailmalla tutkitaan myös muutaman kerran mittaista hoitoa, jossa allergeeni annosteltaisiin suoraan imusolmukkeisiin.

Tablettisiedätys vie aikaa, mutta on helppo. Vuoden parin sisällä apteekeissa on myös koivutabletti.

9. Voiko siedätys estää uusia allergioita?

Siedätyshoito saattaa estää uusia herkistymisiä ja ennen kaikkea astmaa. Vaikka hoidossa sietokykyä kasvatetaan yhtä allergeenia kohtaan, joskus hoidetut kertovat, että he sietävät paremmin myös muita allergian aiheuttajia.

Hoito ei aina vie oireita loppuelämäksi, mutta se lieventää niitä. Oireiden voi luvata poistuvan 2–10 vuodeksi.

10. Pystyisikö siedätyksen hoitamaan luonnon keinoin?

Siedätyshoitoina myydään monenlaisia valmisteita, kuten hunajaa. Niitä ei ole tutkittu samoin kuin lääkkeitä, eikä niitä voi suositella. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa uusia herkistymisiä.

Asiantuntijana Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Péter Csonka

X