Terveys

Suomalaiset kärsivät muita eurooppalaisia enemmän niska- ja selkäkivuista – miksi?

Suomalaiset ovat niska-, hartia- ja selkäkipujen vuoksi jopa kolme kertaa useammin poissa töistä kuin ruotsalaiset. Kysyimme lääkäri Tapani Kiminkiseltä, mistä näiden vaivojen yleisyys Suomessa oikein johtuu.
24.4.2017 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Niska-, hartia- ja selkäkivut ovat suomalaisten kansantauti.

Kärsimme tuki- ja liikuntaelinten kivuista enemmän kuin muut eurooppalaiset, ja kivut johtavat Suomessa useammin myös työkyvyttömyyteen, selviää lääkäri Tapani Kiminkisen ja kansanparantaja Hannes Karppisen tuoreessa Parannetaan kansa -kirjasta (Tammi 2017). Ruotsiin ja Iso-Britanniaan verrattuna Suomessa ollaan kipuoireiden vuoksi poissa töistä jopa kolme kertaa useammin, Norjaan verrattuna poissaoloja on noin puolet enemmän.

Mutta mistä johtuu, että Suomessa niska- ja selkävaivat ovat yleisempiä kuin muualla Euroopassa?

Työ on siirtynyt pellolta työpöydän ääreen

Tapani Kiminkisen mukaan on todennäköisesti monen tekijän summa, miksi suomalaiset kärsivät tuki- ja liikuntaelinten kivuista muita enemmän.

– Yksi syy on varmasti se, että rakennemuutos oli Suomessa niin valtava. Yhtäkkiä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta muututtiin teolliseksi yhteiskunnaksi, ja kärjistetysti sanottuna pellolta siirryttiin koneiden ääreen istumaan. Samalla työhön liittyvä liikkuminen väheni ja yksipuolistui merkittävästi.

Mielenterveyden ongelmat liittyvät kipuihin

Toisena syynä Kiminkinen pitää masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien yleisyyttä Suomessa.

– Tiedetään, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet linkittyvät ihmisen psyykeen ja mielenterveyteen.

Esimerkiksi stressi ja masennus ovat selkäkipujen psyykkisisiä riskitekijöitä.

Kipujen perimmäisiä syitä ei selvitetä

Kolmas merkittävä syy suomalaisten niska- ja selkävaivojen yleisyyteen saattaa olla kansallinen hoitokulttuuri.

– Suomessa kipuja hoidetaan puukolla ja lääkkeillä enemmän kuin muissa maissa, joissa sen sijaan käytetään enemmän manuaalisia hoitoja.

Manuaalinen hoito, jonka asiantuntija Hannes Karppinen on, tähtää kehon lukkotilojen ja lihasjännitysten vapauttamiseen sekä kipujen perimmäisten syiden selvittämiseen.

– Manuaalisten hoitojen kautta sairauspoissaoloja saataisiin edullisesti vähennettyä.

Suomalaisten tulisi liikkua enemmän

Koska työhön liittyvä liikunta on vähentynyt, vapaa-ajan liikunnalla on yhä keskeisempi rooli suomalaisten terveyden kannalta.

– On valtavan tärkeää, että liikutaan tarpeeksi, koska liikunta vaikuttaa niin moneen asiaan: aineenvaihduntaan, psyykeen, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen.

Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

– Kaikkien ei tarvitse olla hoikkia, mutta ylipaino näkyy tukirangassa ja on muutenkin terveydelle haitallista.

Liikuntamuodolla ei Kiminkisen mukaan ole suurta merkitystä selkä- ja niskavaivojen kannalta, mutta monipuolisuus on valttia.

– Sekä aerobista liikuntaa, kuten kävelyä ja juoksua, että lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa tulisi harrastaa tasapuolisesti.

Niska-, hartia- ja selkäkipujen riskitekijöitä ovat muun muassa:

  • Ruumiillinen työ, johon sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostaminen
  • Kiertyneet ja kumarat työasennot
  • Istumatyö ja paikallaan pysyvät asennot
  • Vähäinen liikunta
  • Lihavuus ja ylipaino
  • Tupakointi
  • Stressi ja tyytymättömyys työhön
  • Unihäiriöt
  • Alentunut psyykkinen hyvinvointi, ahdistuneisuus ja mielialaongelmat

Lähde: Työterveyslaitos

Lue myös:

Kärsitkö selkäkivusta? 5 helpotuksen tuovaa joogavenytystä

Pään virheasento aiheuttaa kipuja ja ärtyneisyyttä – 5 helpottavaa korjausliikettä

Niska-hartiaseutu jumissa? 6 rentouttavaa venytystä

Triggerpisteiden avaamisella eroon lihasjännityksestä, kivuista ja väsymyksestä? Testasimme!

Lue myös

Suosittelemme