tukkoinen nenä aamuisin
Aamutukkoisuuden taustalla voi olla monta muutakin syytä kuin virusperäinen infektio tai allergia.
Terveys

Onko nenäsi usein tukossa aamuisin? Yleinen vaiva voi johtua nenän luonnollisesta toiminnasta – näin tunnistat, milloin oireilun taustalla voi olla muita syitä

Aamuisin tukkoiselta tuntuva nenä on yleinen vaiva, joka kuitenkin usein helpottaa hetken jalkeilla olon jälkeen. Erikoislääkäri kertoo, mistä nenän tukkoisuus aamuisin voi johtua, miten vaivaa voi hoitaa ja milloin on syytä huolestua.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Tukkoinen nenä aamuisin on ärsyttävä ja monelle tuttu vaiva. Tavallisimpia syitä nenän aamuiselle tukkoisuudelle ovat virusperäiset infektiot, allergiat, yliherkkyysnuha ja nenän polyypit. Jos tukkoisuus on kuitenkin lievää ja helpottaa 15–30 minuutin jalkeilla olon jälkeen, voi oireilu liittyä nenän normaaliin toimintaan.

– Makuuasennossa verenkierto nenän limakalvoilla lisääntyy, minkä vuoksi nenä voi tuntua aamuisin tavallista tukkoisemmalta. Kyljellään nukkuessa alempi sierain tuntuu usein tukkoiselta samasta syystä, kertoo johtava lääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Henri Ärölä Mehiläinen Terveyspalveluista.

Lievää tukkoisuutta voi pyrkiä helpottamaan omaa nukkuma-asentoa hienosäätämällä.

– Yön aikaista tukkoisuutta voi lievittää esimerkiksi korkeammalla tyynyllä, jolloin verenpaine nenän limakalvoilla laskee.

Nenäsykli on yleinen syy sille, että vain toinen puoli nenästä tuntuu tukkoiselta

Nenä toimii nerokkaammin kuin uskoisikaan. Vaikka ihminen periaatteessa hengittää molemmilla sieraimilla, sieraimet työskentelevät vuorotellen. Kun ilmavirta kulkee toisessa nenäkäytävässä, toinen käytävä tukkeutuu voidakseen levätä. Kyseessä on autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston säätelemä prosessi, josta käytetään nimeä nenäsykli.

Nenäsykli on tyypillinen syy sille, että toinen puoli nenästä tuntuu herätessä tukkoiselta. Lepäävän sieraimen ahtaus korostuu, kun neste- ja verenkierto nenän limakalvoilla lisääntyy makuuasennossa.

– Nenäkäytävät tavallaan hengittävät vuorotellen, noin kolmen tunnin sykleissä. Tukkoisemman puolen limakalvo toipuu ilmavirran aiheuttamasta rasituksesta sillä aikaa, kun toisen puolen nenäkäytävä tekee töitä. Nenäsykli kuuluu ihmisen normaaleihin elintoimintoihin, Ärölä selittää.

Lämpötilan vaihtelu tai muut ulkoiset ärsykkeet voivat laukaista vasomotorisen nuhan

Mutta mistä tietää, että oireet johtuvat nenän normaalista toiminnasta eivätkä esimerkiksi nuhasta tai virusperäisestä infektiosta?

– Tavanomaisessa nuhassa limaerite on kirkasta. Tyypillisesti virus- ja bakteeri-infektioiden yhteydessä limaneritys lisääntyy eikä lima ole enää vetistävää, vaan sitkeää ja väriltään kellertävää tai vihertävää, Ärölä kuvailee.

Myös vasomotorinen nuha eli ei-allerginen yliherkkyysnuha voi saada nenän limakalvot oireilemaan. Vasomotorinen nuha aiheuttaa yleensä vetistä nuhaa, lisääntynyttä limakalvoturvotusta ja tukkoisuutta. Toisin kuin esimerkiksi allergiseen nuhaan, vasomotoriseen nuhaan ei liity silmien oireilua.

Vasomotorisessa nuhassa nenän tukkoisuus on tyypillisesti voimakkainta aamulla ja oireilu voi olla ympärivuotista. Sen laukaisevat usein ulkoiset ärsykkeet, kuten lämpötilanvaihtelut, tupakansavu, pöly tai kuiva ilma. Koska vasomotorinen nuha liittyy autonomisen hermoston toimintaan, voi myös stressi pahentaa oireilua.

– Vasomotorisesta nuhasta puhutaan silloin, kun nenän limakalvojen itsesäätely on liian voimakasta. Silloin jo pienetkin lämpötilanvaihtelut tai ilman kuivuus voivat aiheuttaa limakalvoilla voimakasta turvotusta tai huomattavaa limaneritystä. Myös hajut voivat tuntua korostetusti.

Vasomotorinen nuha on yleinen ja yleensä harmiton vaiva, mutta jos oireilu haittaa elämää, kannattaa tilannetta selvitellä lääkärin kanssa.

Allergikot ja astmaatikot saavat helposti oireita, jos lakanoiden vaihtoväli venyy

Tukkoinen nenä aamuisin voi saada pohtimaan, tulisiko kotona siivota useammin. On mahdollista, että syy nenän pitkittyneelle tukkoisuudelle liittyy ilman epäpuhtauksiin, kuten liialliseen pölyyn. Katse kannattaakin silloin tällöin suunnata ilmanvaihtojärjestelmän suodattimiin ja venttiileihin, joihin on saattanut kertyä sisäilmaa huonontavaa likaa tai pölyä.

Ärölän mukaan lakanoiden suositeltava vaihtoväli riippuu nukkujasta. Tyynyliinat olisi hyvä vaihtaa noin 1–2 viikon välein, pussi- ja aluslakanoiden vaihtoväli voi olla hieman pidempi.

Allergikkojen olisi hyvä vaihtaa lakanat hieman muita useammin. Lakanoiden vaihdon yhteydessä vuodevaatteet kannattaa tuulettaa ja sänky imuroida.

– Hieman suositeltua pidemmästä lakanoiden vaihtovälistä ei ole varsinaista riskiä terveydelle, mutta etenkin allergikot ja astmaatikot voivat alkaa oireilla helpommin, jos lakanoiden vaihtoväli venyy.

Nenäsumutteen pitkäaikainen käyttö voi pahentaa tukkoisuutta

Nenän lyhytaikaista tukkoisuutta voidaan hoitaa tilapäisesti esimerkiksi avaavilla nenätipoilla tai -sumutteilla.

– Tukkoisuutta avaavien nenäsumutteiden kanssa ongelma on, että pidempään käytettynä nenän limakalvot tottuvat lääkkeen vaikutukseen. Kun limakalvoille ei enää anneta säännöllistä lääkesuihketta, voivat ne turvota umpeen. Pitkäaikainen nenäsumutteen käyttö kannattaa lopettaa ja kärsiä tukkoisuudesta muutama päivä. Tilanne yleensä helpottaa viimeistään viikon kuluttua lääkkeen lopettamisesta, Ärölä ohjeistaa.

Tukkoisuutta voi pyrkiä ennaltaehkäisemään hoitavilla tuotteilla, kuten apteekista saatavilla A-vitamiinisuihkeilla tai limakalvojen hoitoon tarkoitetuilla öljyillä.

– Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos joutuu käyttämään pidempiä aikoja kortisoninenäsumutteita esimerkiksi allergian vuoksi. Myös nenän huuhtelu nenähuuhtelukannulla yleensä helpottaa tukkoisuutta.

Nenäkannu voi helpottaa tukkoisuutta

Nenän huuhtelu nenäkannulla voi avata tukkoista nenää. Huuhteluun käytetään haaleaa suolavettä, jota kaadetaan toiseen sieraimeen apteekista saatavalla sarvikuono- eli nenähuuhtelukannulla. Päätä kallistetaan niin, että vesi virtaa sierainten läpi ja tulee toisesta sieraimesta ulos. Huuhtelu puhdistaa nenää, ja suolavesi kosteuttaa limakalvoja.

Toisinaan syy aamuiselle tukkoisuudelle voi löytyä nenän rakenteesta, pitkittyneestä poskiontelontulehduksesta, polyypeista tai kasvaimesta. Myös hormonaalisilla tekijöillä on vaikutusta nenän toimintaan. Kun ikää tulee lisää, limakalvot kuivuvat ja tukkoisuuden tunne nenässä voi lisääntyä. Raskauden aikana nenän limakalvot voivat olla normaalia turvonneemmat.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos tukkoisuudelle ei löydy omalla päättelyllä selvää syytä tai jos oireet ovat häiritseviä.

– Pitkään jatkunut nenän tukkoisuus tulee selvittää kertaalleen huolellisesti. On mahdollista, että taustalla on esimerkiksi pitkäaikainen poskiontelontulehdus, nenän polyypit tai muu hoidettavissa oleva vaiva.

 Asiantuntijahaastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Duodecim Terveyskirjastoa.

X