Terveys

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Moni haluaa parantaa hyvinvointiaan liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Terveellisin vaihtoehto saattaa kuitenkin olla se, että hidastaa tahtia.
Teksti: Elisa Hurtig Kuvat: iStock

Aamulenkki, palaveriputki, pitkäksi venähtänyt työpäivä, ilta lasten harrastuskuskina ja ennen nukahtamista vielä pari työsähköpostia. Sitten kuuden tunnin yöunet ja sama ruljanssi alusta. Hetkinen, missä vaiheessa huilataan?

Ei ilmeisesti juuri milloinkaan, sillä ihmiset eivät enää osaa levätä.

Tätä mieltä ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmentaja ja personal trainer Lauri Peltola, elämäntaitovalmentaja Eva Koskimaa sekä personal trainer Tero Knuutila. Nämä valmentajat pyrkivät auttamaan ihmisiä lisäämään hyvinvointiaan niin, että liikunta, terveellinen ruokavalio ja lepo olisivat tasapainossa.

Miksi ihmisiä on niin vaikea opettaa lepäämään?

Koska kiireestä on tehty ihanne, vastaa Lauri Peltola. Moni ajattelee, että mitä kiireisempi on, sitä arvokkaampi on työntekijänä ja ihmisenä.

Lauri on huomannut, että suomalainen työkulttuuri on muuttunut viime vuosikymmenen aikana sellaiseksi, ettei lepoa, palautumista ja unta arvosteta. Hän on huomannut, että moni asiakas haluaa olla niin tehokas, että tulee liittäneeksi unen ja levon laiskuuteen.

– Liikkumisesta ja ruokavaliosta puhutaan paljon, mutta palautumisen ja levon tärkeyttä ei ymmärretä, Lauri sanoo.

Eva Koskimaan mielestä suorittaminen ja levon laiminlyönti liittyvät puolestaan epärealistisiin odotuksiin.

– Ympäristö määrittää usein, minkälainen on esimerkiksi hyvä äiti tai työntekijä. Kun ulkopuolelta tulevat paineet ovat ristiriidassa oman tuntemuksen kanssa, elämä menee väkisin suorittamiseksi, Eva selittää.

Kun hektisyys ja suorittaminen jatkuvat viikosta toiseen, keho jämähtää pysyvään stressitilaan. Silloin mieli on kireä ja kroppa alttiimpi sairastumaan.

– Kun levon laiminlyönti jatkuu pitkään, vaarana ovat myös burn out ja muut mielenterveyden ongelmat. Siksi on tärkeää tunnistaa ajoissa vaaran paikat, Koskimaa sanoo.

Milloin sitten pitää painaa jarrua?

Yksi hälytysmerkki on unettomuus.

– Unettomuus kielii usein siitä, että elämä on liian hektistä. Jos illalla uni ei tule tai se katkeaa usein, on todennäköisesti kyse ylikuormittumisesta, Tero Knuutila sanoo.

Heikosta unenlaadusta kertoo myös se, jos on aamusta toiseen uupunut olo. Silloin suorituskyky laskee niin töissä, treeneissä kuin vapaa-ajallakin.

Uniongelmien lisäksi hektisyyden hälytysmerkkejä ovat suolisto- ja vatsaongelmat. Joku voi myös kärsiä ruokahaluttomuudesta; toinen taas mättää karkkia kaksin käsin. Kolmannelle voi ilmaantua epämääräistä ihottumaa ja kutinaa ympäri kehoa.

Kun palauttavat lepohetket puuttuvat, olo saattaa olla jatkuvasti ylivireä. Silloin rauhoittuminen on vaikeaa.

Moninaisten ja epämääräisten oireiden vuoksi itsensä kuunteleminen on tärkeää: Minkälainen on päivittäinen jaksamiseni? Jaksanko nauttia asioista, vai onko ilo hävinnyt?

– Aina ei tietenkään voi olla kivaa, mutta jos alakulo pitkittyy viikosta toiseen, on syytä pysähtyä, Eva huomauttaa.

Näin lisäät lepohetkiä päivääsi

Lepoa kannattaa lisätä, mutta miten ihmeessä se tehdään? Ei hätää, levon lisääminen ei tarkoita täydellistä downshiftaamista ja laakereilla lepäämistä. Pienetkin kikat riittävät.

– Jos uni on hyvää ja aamuisin on virkeä olo, ei haittaa, vaikka päivään ei sisältyisi pitkiä yhtäjaksoisia lepohetkiä, Tero sanoo.

Hänen mukaansa riittää, jos työpäivän aikana huilaa muutaman kerran. Jos työpaikalla on sohva, se kannattaa hyödyntää ja käydä siihen pötköttämään edes kymmeneksi minuutiksi.

– Pienet nokoset tai se, että on hetken itsekseen ilman ulkopuolisia ärsykkeitä riittää palauttamaan kehoa työpäivän aikana.

Pötköttelyn lomassa voi tehdä tietoisia hengitysharjoituksia tai ihan vain keskittyä oman hengityksen kuuntelemiseen. Myös pienet kävelyt ulkona kesken työpäivän riittävät lepohetkiksi.

– Jätä puhelin työpöydälle tai ainakin taskunpohjalle ja lähde kävelemään kymmeneksi minuutiksi. Se virkistää, varsinkin jos tykkää ulkoilla ja liikkua. Samalla saa katkaistua suorittamisen ja istumisen. Kaiken lisäksi saa vielä raitista ilmaa.

Liikkuja, muista että kehon täytyy palautua

Lepo on tärkeää myös liikuntaa harrastaville. Jos ei malta levätä, urheilusuoritukset eivät parane eikä keho palaudu henkisestä ja fyysisestä kuormasta.

Markkinoilla on huipputeknologiaa, jolla mitata sykevälivaihtelua, stressitasoa ja palautumista, mutta ilman niitäkin pärjää. Kroppa kyllä kertoo, jos se on liian väsynyt urheilemaan: lihaksia kolottaa eikä hengästyminen tunnu hyvältä.

Kuntoilijan kannattaa miettiä sitä, miten ajoittaa treeninsä.

– Keho on viisas, mutta se ei tunnista, mistä kokonaiskuormitus tulee. Elimistö käsittelee samalla tavalla stressin riippumatta siitä, tuleeko se ihmissuhdeasioista, treenistä vai työstä, Lauri kertoo.

Jos siis valmiiksi stressaantuneessa tilanteessa yrittää laukaista työpaineita kovalla treenillä, se vain lisää kokonaiskuormitusta. Jotta kortisolitasot eivät olisi jatkuvasti tapissa, olisi kuormittavassa tilanteessa juoksulenkin sijaan parempi vain kävellä leppoisasti. Vaikka urheilusta saisi hyvän mielen, yöunesta ei ole suotavaa nipistää aamulenkin vuoksi. Ainakaan kovin usein.

– Kannattaa muistaa, että et ole sitä parempi mitä enemmän teet. Keskity mieluummin siihen, miten teet, Lauri summaa.

Ei netflixiä illalla

Arkeni on usein kiireistä, sillä olen pahimmanlaatuinen suorittaja. Onko siitä haittaa? En ole varma, joten turvaudun teknologiaan.

Firstbeat-hyvinvointianalyysissä asetan rintakehälleni pienen anturin mittaamaan sydämeni sykettä. Pidän anturia kiinni kehossani kolme vuorokautta. Poistan sen vain uidessani ja suihkuun mennessäni. Samalla, kun anturi raksuttaa, täytän netissä päiväkirjaa: milloin herään, mitä teen työpäiväni aikana, miten liikun ja mitä teen illalla. Kolmen päivän kuluttua lähetän anturin analysoitavaksi. Sykevälivaihtelu kertoo, miten kuormittavaa arki on, sisältyykö päiviin palauttavia hetkiä, minkälaista uni on ja liikunko riittävästi.

Saan päiväkirjaani liitetyn tietokoneanalyysin postissa, ja käymme sen läpi Fuell Finlandin valmentajani kanssa. Minua ei yllätä, että tulosten mukaan päiväni stressaavimmat hetket ovat aamuisin, jolloin pitäisi saada lapset kouluun ja päiväkotiin ja suoriutua itse ajoissa töihin. Sen kertoi jo niskahikikin. Yllättävää sen sijaan on, että kaksi lähes identtisiltä tuntunutta työpäivää ovat sydämeni mukaan erilaiset: maanantai vaikuttaa rennolta ja tiistai näyttää punaista. No, tiistaina oli ehkä ajoittain vähän kireämpi fiilis. Kiireestä ei silti ole Firstbeat-analyysin mukaan haittaa, koska uneni on hyvää ja palauttavaa. Murskaavin palaute on lopulta se, että Netflix pitäisi vaihtaa iltaisin kirjaan. Ruudun tuijottaminen ei ole lepoa.

Lue lisää:

Läheisyysterapia: outoa hiplailua vai tehokasta apua kipuun, stressiin ja unettomuuteen?

Opi meditoimaan, saat nopeasti konkreettisia terveyshyötyjä – 5 vinkkiä aloittelijalle

Työuupumus uhkaa tietotyöläistä – tunnistatko sinä oireet?

X