Väsyttää, palelee, paino nousee – kärsitkö samasta vaivasta kuin sadat tuhannet suomalaiset?

Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta piiloutuvat joskus vuosiksi epämääräisten oireiden taakse. Diagnosointi ei aina ole yksiselitteistä, ja siksi vajaatoimintaa saatetaan lääkitä myös turhaan.

Väsyttää, paleltaa, paino sen kun kohoaa ja masentaa. Moni ei tällaisten oireiden ilmaantuessa osaa epäillä kilpirauhasensa vajaatoimintaa, kuten ei aina lääkärikään. Silti sitä potee yllättävän huomattava osa väestöstä – moni jopa vuosia hiljaa kärsien.

Tai entä toisin päin, kun kroppa ja mieli käyvät ylikierroksilla, sydäntä tykyttää ja hermostuttaa? Silloin voi hyvinkin olla kyse kilpirauhasen liikatoiminnasta.

Epämääräiset oireet on hyvä tutkia ja kilpirauhas­vaivat pitää mielessä, etenkin jos lähisuvussa on kilpirauhassairauksia.

Elintoiminnot hidastuvat tai kiihtyvät

Kilpirauhanen on lapsen kasvuun ja elimistön aineenvaihduntaan koko elinikämme ajan oleellisesti vaikuttava elin. Tuo pieni, vain parisenkymmentä grammaa painava pallura sijaitsee molemmin puolin henkitorvea, kaulan alaosassa – siinä kurkunpään paikkeilla.

Kilpirauhasen tehtävänä on erittää tärkeitä hormoneja, joista yksi on nimeltään tyroksiini. Kilpirauhashormonit vaikuttavat rasvojen, proteiinien ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan, elimistön lämmönsäätelyyn sekä kehon vesi- ja elektrolyytti­tasapainon ylläpitämiseen.

Jos kilpirauhanen toimii heikosti, kroppa käy vajaalla ja monet elintoiminnot hidastuvat. Jos kilpirauhanen taas ottaa liian kovia kierroksia, kehon toiminnot nopeutuvat.

Hyvin yleistä on, että kilpirauhasoireet piiloutuvat vaihdevuosi­oireiden taakse.

Tautien oireet ovat moninaiset – ja vastakkaiset

Naisilla kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on tavallisempaa kuin miehillä. Vajaatoiminta alkaa usein hiipimällä, ja oireet ovat mitä moninaisimpia.

– Vajaatoiminnan kehittyessä potilas alkaa potea sitkeää väsymystä. Häntä paleltaa, ja paino alkaa nousta, vaikka ruokavalio ei olisi millään tavalla muuttunut, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta kertoo.

Muitakin oireita ilmenee: Iho kuivuu, kropassa on turvotusta, ääni voi käheytyä ja hiuksia alkaa lähteä normaalia enemmän. Tavallinen oire on ummetus, kun suolen toiminta hidastuu. Sydämen sykekin hidastuu, ja moni kertoo poteneensa muistihäiriöitä. Mieliala voi notkahtaa melankolian puolelle, joskus jopa masennukseen saakka.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa eli hypertyreoosissa oireet ovat vastakkaisia.

– Kun kroppa lähtee laukalle, kehon toiminnot nopeutuvat. Palelun sijaan hikoiluttaa ja kädet voivat alkaa vapista. Nopeutunut suoliston aineenvaihdunta kääntää painon laskuun – siitäkin huolimatta, että ruokahalu yleensä lisääntyy. Vessassa on ravattava useammin, sydäntä tykyttää. Silmätkin oirehtivat: ne voivat näyttää siltä kuin olisivat pullistumaisillaan päästä. Silmiä myös kirveltää ja ne ovat valon­arat.

Mielialaoireet kielivät nekin kiihtyneisyydestä: hermostuttaa, ja moni asia ärsyttää tavallista voimakkaammin. Liikatoimintaa poteva kärsii usein unettomuudesta.

Yleisimmät syyt tulehdus ja Basedowin tauti

Jodin puutos saattoi vielä sotien jälkeen johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. 1950-luvulla jodia alettiin lisätä ruokasuolaan ja eläinrehuun, joten jodin saannista nykysuomalaisten kilpirauhaskunto ei ole kiinni.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan taustalla on useimmiten krooninen kilpirauhastulehdus, autoimmuunityreoidiitti.

– Siinä elimistön puolustusjärjestelmä alkaa hyökätä kilpirauhasta vastaan. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä. On mahdollista, että taustalla on jokin laukaiseva syy, kuten virusinfektio. Muitakin, mutta harvinaisia, syitä vajaatoiminnalle löytyy.

Vajaatoimintaa harvinaisemman kilpirauhasen liika­toiminnan aiheuttaa pääosin sairaus nimeltä Basedowin tauti. Se on tila, jossa veressä olevat vasta-aineet kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa.

– Muita syitä liikatoiminnalle ovat muun muassa suurentunut kilpirauhanen eli useista pienistä kyhmyistä koostuva kyhmystruuma sekä yksittäinen liikatoimiva kyhmy, Suomi kertoo.

Liikatoiminnassa voi olla myös niin sanottuja raja­tapauksia. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen naiselle voi kehittyä kilpirauhastulehdus kolmivaiheisine taudinkuvineen: ensin alkaa ohimenevä liikatoiminta, sitten ilmaantuu vajaatoiminta ja kuukausien kuluessa jatkuu normaali kilpirauhashormonien tuotanto.

Verikoe voi hämätä – aina ei ole kyse vajaatoiminnasta

Vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota verenkiertoon tarpeeksi kilpirauhashormoni tyroksiinia eli T4:ää. Aivolisäke huomaa tämän ja alkaa puolestaan tuottaa suurempia määriä TSH-hormonia. TSH:n tehtävä on säädellä kilpirauhashormonin erittymistä.

– Kilpirauhassairauksien diagnoosi perustuukin näiden hormonien pitoisuuksia mittaaviin laboratoriokokeisiin. Labra-arvojen on siten oltava poikkeavat, jotta lääkehoito voidaan aloittaa. Silti lievät poikkeamat eivät aina yksiselitteisesti kerro etenkään vajaatoiminnasta: on muitakin syitä sille, miksi esimerkiksi TSH lievästi kohoaa. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa reipas ylipaino tai mielialalääkkeiden käyttö, kertoo Suomi.

Vajaatoiminta on paljon yleisempi sairaus kuin liikatoiminta, jota sairastaa noin 7 800 suomalaista. Vajaatoimintapotilaiden määrästä kielii huima luku: lähes 350 000 suomalaista syö vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettua lääkettä, tyroksiinia, hormonikorvaushoitona. Lääkkeen käyttäjien suuri määrä ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta sairauden yleisyydestä.

 – Arvellaan, että osa hormonilääkehoidoista olisi turhia. Toisin sanoen arvojen lieviin poikkeamiin on monesti syynä jokin muu kuin kilpirauhasen vajaatoiminta, Suomi toteaa.

Milloin kyseessä sitten on varmasti vajaatoiminta eikä jokin epämääräinen tautitila?

– Pääsääntö on se, että pelkkiä oireita ei hoideta, vaan hormonien on oltava viitearvojen ulkopuolella. Itse toimin lääkärinä niin, että vajaatoimintaan viittaavissa lievissä poikkeamissa kysyn oireiselta potilaaltani, haluaako hän kokeilla lääkehoitoa ja katsoa, lievittyvätkö hänen oireensa lääkkeen ansiosta, Suomi kuvaa.

Joskus voi käydä niin, että potilaan vointi ei kohenekaan, vaikka hän syö lääkettä. Silloin oireilun syy on jokin muu kuin kilpirauhasen vajaatoiminta.

– Kannustan potilaitani kuulostelemaan omaa oloaan ja käymään myös laboratoriotarkistuksissa. Lääkehoito voi hetkellisesti korjata vointia, mutta ei aina pysyvästi. Jos näin käy, lääkkeen voi lääkärin ohjein lopettaa, ja kilpirauhashormonien luonnollinen tuotanto palaa silloin ennalleen. Näissäkin tapauksissa potilaan on hyvä lähteä uudestaan lääkäriin, jotta oireiden todellista syytä voitaisiin alkaa selvittää tarkemmin, Suomi huomauttaa.

Vajaatoiminnan lääkehoitoa voi joutua säätämään pitkään

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa käytettävä tyroksiini korvaa tätä samannimistä, luonnollista hormonia. Hoito aloitetaan usein pienellä annoksella lääkettä, ja sen jälkeen katsotaan, millä annoksilla oireet poistuvat ja laboratorioarvot palaavat normaaleiksi.

– Vajaatoimintapotilaan kannattaa olla kärsivällinen, sillä sopivan lääkitystason löytyminen voi viedä aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Lääkitystä pitää käyttää yleensä lopun ikää. Tyroksiini on onneksi erittäin halpa lääke: keskimääräisellä annoksella kolmen kuukauden lääkehoito maksaa vain noin viisi euroa, Suomi kuvaa.

Liikatoimintaisen kilpirauhasen palauttaminen ruotuun on erilainen prosessi – riippuen siitä, mikä liikatoiminnan on aiheuttanut.

– Basedowin taudissa kilpirauhasen liikakierroksia hillitään 12–18 kuukauden ajan karbimatsoli-nimisellä lääkkeellä, jonka avulla oireet saadaan usein hallintaan jopa pysyvästi. Yhdeksällä kymmenestä tautiin liittyvä autoimmuunireaktio sammuu itsestään, Suomi kertoo.

– Mutta jos tauti aktivoituu, lääke aloitetaan uudelleen – ja jos sekään ei auta, kilpirauhanen leikataan pois. Näin tehdään myös yksittäisen liikatoimivan kyhmyn kohdalla. Leikkauksen jälkeen potilaiden on tarpeen käyttää tyroksiinia lopun ikää korvaushoitona.

Monikyhmyistä struumaa hoidetaan radioaktiivisella jodilla. Aine kertyy kilpirauhaseen ja tuhoaa sen soluja, jolloin kilpirauhasen toiminta lakkaa.

– Jodihoidon pitkäaikaisseurauksena kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sitä täytyy alkaa hoitaa tyroksiini-lääkityksellä.

Kaikille heille, joiden liikatoiminnan takana on Basedowin tauti, Suomella on tärkeä viesti:

– Heillä silmäoireet hallitsevat yleensä taudin koko kuvaa. Tupakointia pitää ehdottomasti välttää, sillä polttaminen pahentaa silmäoireita entisestään.

Kolme kysymystä kilpirauhasesta

1. Vaikuttavatko elintavat kilpirauhassairauksien syntyyn?

Elintavoilla ei ole tekoa tautien synnyssä, perimällä ja naissukupuolella sen sijaan on. Vaikka periytyvyys ei olekaan niin vahvaa, että olisi osoitettavissa niin sanottuja kilpirauhassukuja, moni naispotilas kertoo, että hänen äidilläänkin on diagnosoitu sama sairaus.

Ikäkin lisää etenkin kilpirauhasen vajaatoiminnan ilmaantumista. Myös jotkut lääkkeet, kuten monet psyykenlääkkeet, jodi lisäravinteena tai runsaat määrät merilevätuotteita, voivat laukaista kilpirauhassairauden.

On hyvä muistaa, että erikoissuoloissa ei ole yleensä jodia. Jotta jodia saisi riittävästi kilpirauhasterveyden tueksi, ruoanvalmistuksessa kannattaa käyttää tavallista ruokasuolaa – se on aina jodioitu.

2. Miksi vajaatoiminnan diagnoosi voi viivästyä joskus jopa vuosia?

Vajaatoiminnan oireet ovat hyvin samankaltaisia monien muiden sairauksien oireiden kanssa. Esimerkiksi väsymys voi jo yksinäänkin kieliä kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta sitäkin useammin väsymys johtuu elintavoista tai on jonkin muun sairauden tai vaikkapa puutostilan oire.

Hyvin yleistä on, että kilpirauhasoireet piiloutuvat vaihdevuosioireiden taakse. Jos viisikymppinen nainen tulee lääkäriin esimerkiksi väsymyksen, painonnousun ja palelun takia, hyvin herkästi epäillään aluksi vaihdevuosia.

Silti lääkärin olisi syytä pitää mielessä myös kilpirauhanen – ja mikäpä potilasta estää itsekin pyytämästä kilpirauhasarvojen mittaamista kaiken varalta.

3. Millaisia riskejä liittyy hoitamatta jääneisiin kilpirau­has­sairauksiin?

Vajaatoiminta alkaa yleensä hitaasti, ja potilas tottuu usein oireisiinsa. Vajaatoiminta ei kuitenkaan kehitä niin sanottuja liitännäissairauksia, keho vain sopeutuu käymään hitaammalla.

Hoitamattomaan liikatoimintaan voi sen sijaan liittyä vakavampia seurauksia. Vaarana ovat etenkin sydämen rytmihäiriöt sekä osteoporoosi.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Kilpirauhasen vajaatoiminta vei Piian, 47, voimat vuosiksi – lääkitystä vähennettiin virheellisesti: ”Lääkärin mukaan minulla oli masennus”

2. Terveys

   Kilpirauhasen liikatoiminta saa elimistön ylikierroksille – oudot oireet voi sekoittaa stressiin tai vaihdevuosioireiluun

3. Terveys

   Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”