Unettomuus - Työikäisten painajainen
Unettomuudesta kärsii jo yli miljoona suomalaista. Vaiva on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa.1) Leiraksen toteuttaman tutkimuksen mukaan tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina. Unettomuus häiritsee elämää merkittävästi, eivätkä sen vaikutukset rajoitu vain nukkumiseen.
Tutkimukseen osallistuneista jopa 75 % koki unettomuuden vähentävän elämänhalua. ”Unettomuus on pahimmillaan yksinäistä ja epätoivoista, kaiken elämänhalun karkottavaa. Tuntuu kuin en hallitsisi enää omaa elämääni. Unettomuus on kuin jatkuvaa painajaista”, 45-vuotias tutkimukseen osallistunut nainen kuvasi tunteitaan.
Unettomuuden vaikutukset ulottuvat yleensä myös vaivasta kärsivän lähimmäisiin. Yli 75 % koki unettomuuden häiritsevän merkittävästi perhe-elämää. Se heijastuu erityisesti arjen rutiineihin, joista väsyneenä jaksetaan tehdä vain välttämättömimmät askareet.
”Unettomuus rasittaa merkittävästi sosiaalisia suhteita, sillä säännöllistä vuorokausirytmiä tavoitellaan karsimalla vapaa-ajan menoja, kuten ystävien tapaamista. Unettomuudesta kärsivän elämä kaventuu usein unettomuuden ympärille, sillä hän pyrkii välttämään kaikkea, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun”, kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste toteaa.
”Unettomuutta voidaan pitää koko kansaa koskettavana ongelmana, sillä voimavarojen väheneminen näkyy taloudellisina vaikutuksina, kuten työkyvyn heikkenemisenä ja siitä johtuvina poissaoloina ja tapaturmina. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että unettomuus heikentää työtehon puoleen normaalista ja aiheuttaa poissaoloja keskimäärin seitsemän päivää vuodessa.
Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, minkä vuoksi unettomuudesta on vaikea puhua. Apua tulisikin hakea heti, kun unettomuus alkaa häiritä arkea, sillä pitkäaikainen unettomuus voi lopulta johtaa täydelliseen uupumiseen ja jopa työelämästä pois jäämiseen”, neurologian dosentti, ylilääkäri Markku Partinen muistuttaa.
Mitä unettomuus on?
Unettomuudelle ei ole olemassa vakiintunutta, yksiselitteistä määritelmää. Olennaista unettomuuden määrittelyssä onkin se, katsooko henkilö itse kärsivänsä unettomuusoireista, kuten vaikeudesta saada unta tai pysyä unessa. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7–8 tuntia unta, mutta luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin. Unen pituus on riittämätön tai uni laadultaan heikkoa, jos olo tuntuu herätessä väsyneeltä eikä päivän toimiin jaksa tarttua.
Syinä työelämän aiheuttama stressi ja sisäisen kellon häiriöt
Unettomuuden taustalla olevia tekijöitä voi olla useita, eikä niitä aina pystytä määrittämään. Syyt voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, tai ne voivat johtua ympäristöstä. Yleisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus, jonka aiheuttajana voi olla stressi. Se taas voi johtua työelämän lisääntyneistä vaatimuksista tai elämänmuutoksista. Vain 10 % tutkimukseen osallistuneista ei pitänyt stressiä ja kiirettä syynä unettomuuteensa.
Usein unettomuuden syynä ovat myös häiriöt elimistön sisäisen kellon toiminnassa. Kaikilla ihmisillä on oma uni-valverytmi, jota ohjaavat elimistön sisäinen kello ja sen säätelemä melatoniinin tuotanto. Kellon häiriö voi johtua olosuhteista, kuten vuorotyöstä, epäsäännöllisistä työajoista tai sairaudesta.
Lähes jokainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa uniongelmista. Jos ne toistuvat usein, pitkittyvät tai alkavat muuten häiritä jokapäiväistä elämää, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Apua saa usein terveyskeskuslääkäriltä, joka pystyy tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin sopivalle erikoislääkärille. Hoitavalta lääkäriltä kannattaa varata aikaa keskusteluun uniongelmista, sillä unettomuuden taustalta saattaa löytyä myös jokin muu korjattavissa oleva syy.
Hoito koetaan ongelmalliseksi
Unettomuuden hoito on yhtä yksilöllistä kuin sen taustalla olevat syytkin. Unettomuuden aiheuttaja pyritään aluksi poistamaan elämäntapoja muuttamalla. Yli kolme kuukautta kestäneen unettomuuden ensisijaisina hoitoina pidetään kognitiivisia menetelmiä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin. Kognitiivisten menetelmien teho säilyy myös hoidon lopettamisen jälkeen.
Unettomuuden lääkehoito on pitkään perustunut nk. perinteisiin unilääkkeisiin, joita ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit. Perinteiset unilääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa riippuvuutta, ja niiden haittavaikutukset saattavat olla voimakkaita. Riippuvuutta ja haittavaikutuksia pelkäsi jopa 90 % tutkimukseen osallistuneista.
Lisää tietoa unettomuudesta ja sen hoidosta on tarjolla Leiraksen uudessa verkkopalvelussa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksia. Kysy lääkäriltä -palstalla asiantuntijalääkäri vastaa unettomuutta koskeviin kysymyksiin.
Tutkimus
Writing Media toteutti Leirakselle tutkimuksen unettomuudesta ja sen hoitoon liittyvistä haasteista. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, verkkokyselyä ja netnografiaa. Tutkimukseen osallistui yli 1 500 unettomuudesta kärsivää, joista naisia oli 81 %. Työikäisten osuus oli 75 %. Tutkimukseen osallistuneet olivat 13–91-vuotiaita, ja keski-ikä oli 40 vuotta. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin useita lääkäreitä.
Lähde
1) Ohayon, M. M. & Partinen, M. 2002. ”Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland”. Journal of Sleep Research 11, 339–346.
Teksti: Marika Hiltunen / Writing Media Oy
Kommentit
Itse kärsin unettomuudesta, mutta pelkäsin ottaa lääkärin määräämän pillerin. Tein toisenlaisen päätöksen – aloin lenkkeillä ja väsytin itseni fyysisesti noin 4-5 kertaa viikossa. Unen laatu parani olennaisesti.
Oikeaa luonnon lääkettä 🙂
Kommentit
olikohan tutkimuksessa paljon pienten lasten vanhempia…
Unettomuus on siitä ikävä vaiva, että se laskee elämänlaatua rankasti ja voi viedä työkyvyn lähes kokonaan. Itse olen joinain päivinä niin heikossa kunnossa, etten juuri kykene muuhun kuin sängyssä makaamaan, kun huimaa niin pahasti ja kädet tärisevät.
Monesti saa kuulla ajattelemattomia kommentteja ihmisiltä, joilla ei ole omaa kokemusta vaikeasta unettomuudesta. Väittävät esimerkiksi, että kyllä se uni tulee, kunhan on tarpeeksi väsynyt (vaikka minulla on mennyt parhaimmillaan viikko niin, että olen nukkunut vain tunnin yössä, ja kyse ei totisesti ole väsymyksen puutteesta – kroppa vain on niin sekaisin, ettei nukkumisesta enää tule mitään).
Itse pärjään kroonistuneiden univaikeuksien kanssa suhteellisen hyvin. Pystyn nimittäin aikatauluttamaan elämäni melko hyvin. Etätöitä voi tehdä silloin, kun hyvältä tuntuu, ja muut menot sovin mieluummin iltapäivään kuin aamuun. Jo ajatus siitä, että aamulla saa nukkua pidempään, jos yö menee huonosti, helpottaa. Ja huonosti nukutun yön jälkeen on tosiaan hyvä yrittää nukkua niin pitkään kun vain pystyy, ettei kroppa mene entistä pahemmin sekaisin.
kaikilla ei vain ole mahdollisuutta nukkua aamulla myöhään 6 töihin 6kotiin eikä sekään taho kapitalistille riittää
Omat ”lempparini” hyväntahtoisista neuvoista ovat seuraavat:
– laita silmät kiinni, niin kyllä se uni tulee, jos et mieti sitä
– Oletko koittanut kamomillateetä/ jotain höpöhöpö-yrttejä?
– Syö banaania ja kalkkunaleikettä illalla
– Mäkin oon joskus saattanut ihan tunninkin pyöriä ja mulla auttoi XXX(joku em)
Justiinsa joo…
Itse kärsin unettomuudesta, mutta pelkäsin ottaa lääkärin määräämän pillerin. Tein toisenlaisen päätöksen – aloin lenkkeillä ja väsytin itseni fyysisesti noin 4-5 kertaa viikossa. Unen laatu parani olennaisesti. Jo 2-3 päivän tauko liikunnassa näkyy huonona unena.
Ihmistä ei ole rakennettu heräämään joka aamu klo 6.00. Ihminen ei ole kone, kuten kello. Tämän tajuamiseen menee vielä aikaa.
Mikäli kapitalistinen talous ei kuitenkaan anna myöten, tätä todistavia tutkimuksia ei koskaan tulla ottamaan vakavasti.
Unihäiriöistä kärsiminen ei ole leikin asia, eikä ole kiinni siitä etteikö nukuttaisi…!
Minä kärsin unettomuudesta aina syksyisin. Näin on ollut ihan nuoresta saakka. Muina vuodenaikoina – kesäisinkin – nykyn hyvin.
Nukun pätkissä syyskuun puolesta välistä melkein joulukuun loppuun. Minulla on aamuyön tukkoisuutta ja kolotuksia kaikissa niissä paikoissa jotka ovat joskus loukkaantuneet / joissa on jokin synnynnäinen vika.
En koe sressiä, ja niin perhe-, kuin avioelämänikin on onnellista. Ulkoilen ja liikun päivittäin paljon.
Ajattelin pitkään että vika on kuitenkin vain korvieni välissä, että syksy masentaa, tms. Eräs hoitoalalalla työskentelevä sukulainen tiesi kertoa, että kyse on jonkin sortin reumaattisista oireista. Lisäksi minulla on vaikuttamassa allergiaperäinen keuhkoastma.
Syksyllähän on enemmän tai vähemmän kosteata ja koleaa, ja homepölyt oikein juhlivat luonnossa (olen niillekin allerginen) siihen saakka kun psysyvät pakkaset jäädyttävät maan.
Itse herään töihin klo 4. Monesti jo 3 aikaan rupean heräilemään. Kyllä se vaikuttaa ja tuntuu kropassa, vuoden verran olen jo herännyt arkisin neljältä. Huomaan että ei kavereihinkaan jaksa pitää yhteyttä. Nyt on sitten hieman uudempi tilanne kun raskausväsymys on tullut, eihän tässä muuta jaksa tehdä kuin maata sohvalle rankan työpäivän jälkeen.
Itse kärsin unettomuudesta, mutta pelkäsin ottaa lääkärin määräämän pillerin. Tein toisenlaisen päätöksen – aloin lenkkeillä ja väsytin itseni fyysisesti noin 4-5 kertaa viikossa. Unen laatu parani olennaisesti.
Oikeaa luonnon lääkettä 🙂
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous