Uniapnea — 10 kysymystä

Unenaikaiset hengityskatkokset ovat yleisiä, mutta usein vaarattomia. Asiantuntija kertoo, milloin katkoksiin tulee suhtautua vakavasti.

1. Mikä on uniapnea?

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaista hengityskatkosta, joka kestää kerralla enemmän kuin kymmenen sekuntia. Tavallisimmin hengityskatkos syntyy, kun unen aikana nielun alueen lihasten rentoutuminen ahtauttaa ja tukkii ylähengitystiet. Tällöin esimerkiksi kielen painuminen takanieluun estää ilmavirran kulun.

Unenaikainen hengityskatkos voi johtua myös liikahengittelystä, jolloin aivot joutuvat jarruttamaan hengitystä eivätkä lähetä hengityselimille hengityskäskyä. Ensimmäisessä tapauksessa puhutaan obstruktiivisesta uniapneasta ja toisessa, keskushermostoperäisessä ilmiössä sentraalisesta uniapneasta.

2. Milloin uniapneasta tulee sairaus?

Monella on satunnaisia hengityskatkoksia, mutta uniapneapotilaalla niitä voi olla yhden yön aikana satoja. Sairaudesta puhutaan silloin, kun hengityskatkokset haittaavat seuraavaa päivää ja aiheuttavat muun muassa keskittymiskyvyttömyyttä ja päiväväsymystä. Uniapneapotilasta väsyttää, koska rikkonainen uni ei virkistä.

Normaali uni koostuu neljästä syvyydeltään erilaisesta univaiheesta sekä unennäkövaiheesta, jota kutsutaan REM-uneksi. Uniapneapotilaalla syvän unen määrä ja siihen liittyvä kasvuhormonieritys voi jäädä tavallista vähäisemmäksi. Myös REM-unen määrä saattaa vähentyä.

3. Onko uniapnea vaarallinen sairaus?

Unenpuute voi saada aikaan vastaavankaltaisen väsymystilan kuin alkoholi. Uniapneapotilaan päiväväsymys voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, pahimmillaan auton rattiin nukahtamisen. Hyvin hoidettu uniapnea ei ole este esimerkiksi ammattiautoilulle.

Unenaikaisten apneoiden aikana veren happipitoisuus laskee ja happivajaus altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, rytmihäiriöille ja mahdollisille sydänpysähdyksille. Sydäninfarktipotilaalla uniapnea ei ainakaan paranna hänen tilannettaan.

4. Kuka sairastuu uniapneaan?

Ylipaino lisää sairastumisen vaaraa. Se voi estää palleaa toimimasta normaalisti sekä haittaa ylähengitysteitä auki pitävien lihasten toimintaa ja edistää siten ylähengitystieahtauman kehittymistä. Kaikki uniapneapotilaat eivät kuitenkaan ole ylipainoisia, eivätkä miehiä, kuten aiemmin on uskottu. Uniapnea todetaan yhä useammin vaihdevuodet ylittäneen naisen oireiden taustalta. Noin 150 000 suomalaista sairastaa uniapneaa.

5. Milloin on syytä epäillä uniapneaa?

Selittämätön päiväväsymys ja uneliaisuus ovat syitä lähteä lääkärille. Lääkäri epäilee uniapneaa, kun laboratoriokokeista ei selviä muita väsymystä yleisesti aiheuttavia sairauksia, kuten diabetesta, sydämen tai kilpirauhasen vajaatoimintaa tai astmaa.

Moni uniapneapotilas tulee tutkimuksiin kumppanin aloitteesta. Ihminen ei yleensä itse tiedosta yöllisiä havahduksia ja hengityskatkoksia, mutta kumppanista korahtelut voivat kuulostaa pelottavilta.

6. Miten uniapnea diagnosoidaan?

Diagnoosi vaatii unirekisteröintiä, jota varten potilas tulee sairaalan unitutkimusyksikköön yöksi nukkumaan. Tutkimuksessa rekisteröidään unenaikaiset hengitysliikkeet, ilmavirran kulku hengitysteissä ja nukkuma-asento.

Aikaisemmin uniapnean vaikeusaste määriteltiin lähinnä laskemalla yönaikaisten apneoiden eli hengityskatkosten määrä. Nykyään huomioidaan enemmän myös potilaan unenaikaisen hengitystyön määrä ja päivällä esiintyvät oireet. Hengityselimistö reagoi liikaan hengitystyöhön joko piiskaamalla lisää hengitystä ja verenkiertoa tai luovuttamalla osan tehtävistään munuaisille – molemmat ratkaisut ovat huonoja.

7. Miten uniapneaa hoidetaan?

Sairautta hoidetaan useimmiten nukkuessa käytettävällä, sähkökäyttöisellä CPAP-laitteella ( CPAP = Continuous Positive Airway Pressure). Se lisää hengitysteihin menevän ilman painetta ja pitää ahtautuvat ylähengitystiet auki.

Uusimmat laitteet vaihtelevat painetta tarpeen mukaan eli silloin kun hengityskatkoksia ei esiinny, paine on pienempi. Paine tuottaa ylähengitysteihin ilmalastan, jonka ansiosta hengityskatkokset jäävät ja veren happipitoisuus normalisoituu. Paine annostellaan ylähengitysteihin nenä- tai kokokasvonaamarin kautta.

8. Kuinka tehokas CPAP-hoito on?

Moni huomaa hoidon vaikutuksen heti eli olo on virkeämpi. Hoito ei paranna sairautta ja melkein aina hoito on elinikäinen. Toisinaan kun CPAP-hoitoa on käytetty pitkään, nielun rakenteet kiinteytyvät ja potilas voisi periaatteessa ainakin jonkin aikaa pärjätä ilman laitetta. Ylipainoisella painonpudotus saattaa joskus tehdä laitteen käytön tarpeettomaksi.

9. Onko uniapneaan olemassa parantavaa hoitoa?

Uniapneaoireyhtymä voidaan parantaa leukakirurgin tekemällä leikkaus- ja oikomishoidolla silloin, kun syy hengityskatkoksiin on ylähengitysteiden poikkeavassa rakenteessa, kuten pienessä alaleuassa ja takapurennassa. Alaleukaa voidaan tuoda eteenpäin myös öisin pidettävällä, hampaisiin tuettavalla suukojeella eli apneakiskolla. Sen tarkoituksena on avartaa ilmatietä erityisesti kielen tyven tasolla.

10. Voiko uniapneapotilas itse helpottaa oireitaan?

Painonpudotuksen lisäksi kannattaa välttää alkoholinkäyttöä iltaisin. Alkoholi rentouttaa nielun lihaksia, jolloin nielu tulee ahtaammaksi. Alkoholin vaikutuksen alaisena nukkuvalla uniapneajakson päättävät havahtumiset saattavat viivästyä, jolloin hengityskatkosten kesto pitenee ja veren happipitoisuuden laskut syvenevät. Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se turvottaa limakalvoja ja muodostaa limaa ja ahtauttaa siten nenää ja nielua.

Lue lisää: Uniapnea.fi

Asiantuntijana unitutkija, professori ja keuhkosairauksien ylilääkäri, Olli Polo, TAYS.

Teksti: Virve Järvinen