Ihmiset ja suhteet

Hilkka Kemppi on raskaana: ”Olemme tosi onnellisia odotuksesta”

Hilkka Kemppi pohti puolisonsa kanssa paljon sitä, milloin olisi sopiva aika toiselle lapselle. Lapsen saamiseen liittyvä ”oikean ajan myytti” pitäisi kuitenkin Hilkan mielestä rikkoa.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Henry Nieminen

Hilkka ja Micke Kemppi odottavat toista lastaan.

Hilkka Kemppi pohti puolisonsa kanssa paljon sitä, milloin olisi sopiva aika toiselle lapselle. Lapsen saamiseen liittyvä "oikean ajan myytti" pitäisi kuitenkin Hilkan mielestä rikkoa.

Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi, 35, on ollut viime kuukaudet poikkeuksellisen onnellinen. Hilkan ja hänen puolisonsa Micke Kempin perhe on kasvamassa kesällä toisella lapsella.

– Olemme tosi onnellisia odotuksesta, odotamme toista lasta kovasti, Hilkka kertoo.

Vaikka pahoinvointi on ollut tälläkin kertaa päivittäistä, odotusaika on sujunut hyvin. Työnteko on ollut Hilkalle vastalääkettä pahoinvointiin, sillä töihin uppoutuminen antaa voimaa.

– Myös huumori auttaa minua, Hilkka lisää.

Hilkka suunnittelee tekevänsä töitä aivan raskauden loppuun saakka kuten ensimmäisessäkin raskaudessa. Kuopuksen laskettu aika on heinäkuun puolessa välissä – sattumalta samoihin aikoihin kuin Keskustan toisen johtohahmon, Annika Saarikon kolmannen lapsen.

”Oikean ajan myytti” pitäisi Hilkan mielestä rikkoa

Kun Hilkka ja Micke alkoivat kymmenisen vuotta sitten seurustella, molemmille oli selvää, että he haluavat jossain vaiheessa perustaa perheen. Nyt 3-vuotias esikoispoika syntyi helmikuussa 2021.

– Pohdimme paljon sitä, milloin olisi oikea aika toiselle lapselle. Tulimme siihen tulokseen, että ei ole olemassa oikeaa aikaa tai toisinpäin: aina on oikea aika. Elämäntilanne joustaa kyllä.

Lapsen saamiseen liittyvä ”oikean ajan myytti” pitäisi Hilkan mielestä rikkoa.

– Moni uskaltaa haaveilla lapsista vasta, kun opiskelut on opiskeltu ja työpaikka saatu. Itsekin olen ajatellut näin. Toivoisin kuitenkin, että lapsista uskallettaisiin haaveilla jo aiemmin.

On ymmärrettävää, että huoli taloudellisesta pärjäämisestä vaikuttaa ajatuksiin perheen perustamisesta tai lapsiluvusta. Kun kaikki kustannukset ovat korkealla, perhevapaalle jääminen voi tuntua liian isolta lovelta omaan talouteen. Ja lasta varten pitäisi tehdä hankintojakin.

– Kannustaisin ihmisiä kohtuullisuuden ajatukseen. Monilla saattaa olla sellainen kuva, että kun tulee perheenlisäystä, pitäisi olla kaikki uudet pelit ja vehkeet. Ei tarvitse. Me olemme hankkineet vaatteita ja tavaroita paljon käytettynä ja pärjänneet muutenkin aika pienillä hankinnoilla.

Hilkka palasi töihin vähitellen esikoisen ollessa kolmikuinen, mutta imetys onnistui yli vuoden ikään asti

Hilkka haluaisi vahvistaa etenkin naisten ajatusta siitä, että perhe ja kunnianhimoinen työ mahtuvat samaan elämään. Esikoisen kanssa Hilkka oli äitiysvapaalla kolme kuukautta, ja sen jälkeen puoliso jäi kotiin hoitamaan vauvaa.

Imetys, joka oli Hilkalle tärkeä juttu, onnistui töiden ohessa, sillä lapsen isä kävi vanhempainvapaalla vauvan kanssa useamman kerran päivässä Hilkan työpaikalla eduskunnassa. 

– Tällä kerralla toivon kuitenkin, että saamme jaettua perhevapaat tasaisemmin.

Hilkka Kemppi
Hilkka Kemppi kantaa suurta huolta syntyvyydestä Suomessa. ”On todella harmi, ettei perheiden lapsilukutoive toteudu.” © Henry Nieminen

Työn ja perheen yhteensovittamista pitäisi Hilkan mielestä tukea entistä enemmän. Työn joustoilla voi olla merkittävä vaikutus uran ja perhehaaveiden yhdistämiseen. Tärkeä merkitys on myös työkulttuurilla.

– Olen huomannut, että monilla ikäisilläni miehillä on yhä suuri kynnys puhua työnantajan kanssa perhevapaalle jäämisestä, vaikka heillä on siihen on täysi oikeus.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa auttaa tietysti myös turvaverkko. Kempin perhe on onnellisessa asemassa sen suhteen. Heidän lähistöllään Asikkalassa asuu sekä sukulaisia että ystäviä, ja myös hyvät naapurit auttavat tarvittaessa lastenhoidossa.

– Olemme todella kiitollisia siitä. Monilla tilanne on toisenlainen. Silloin toimivalla varhaiskasvatuksella on entistä suurempi merkitys. Ja turvaverkko voi löytyä myös taloyhtiöstä. Viime aikoina on tullut vastaan ihania esimerkkejä, kuinka naapurin mummot toimivat varamummoina lapsille.

Lue myös Kotilieden juttu: ”Kyllä ihminen voi rakastaa myös toisten lapsia” – Hilkasta tuli yllättäen mummi maahanmuuttajaperheelle, kun pieni tyttö juoksi kadulla syliin

X