Älä tee näitä eron jälkeen – 3 ratkaisua, joita asianajaja ei suosittele
Kun liitto päättyy eroon, on kiire aloittaa uusi elämä. Siltikään älä tee näitä ratkaisuja eron jälkeen, neuvoo asianajaja.
Älä tee näitä eron tullen!
Kun liitto päättyy eroon, on kiire aloittaa uusi elämä. Siltikään älä tee näitä ratkaisuja eron jälkeen, neuvoo asianajaja.
Tärkeät paperityöt saattavat unohtua, kun eropäätös syntyy ja haluaa jättää vanhan taakseen. Älä tee näitä eron jälkeen – asianajajalle ovat tuttuja erilaiset eroratkaisut, joita hän ei suosittelisi juridisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi.
1. Pikainen poismuutto
Hätiköinti erossa voi kostautua myöhemmin.
−Mitään päätöstä tai asiakirjaa ei tarvita niin kovalla kiireellä, että ei ehdi selvittää asioita, tietää asianajaja Marja Välilä.
– Jos parilla on lapsia, ovea ei voi sulkea perässä paukutellen, sillä ne ovat nimenomaan lapset, jotka jäävät ovenrakoon.
Jos mahdollista, hän kehottaa miettimään hetken ennen kuin muuttaa suin päin pois perheen yhteisestä kodista.
− On hyvä ymmärtää, että muuttamalla perheen yhteisestä kodista pois muuttava vanhempi tekee itsestään etävanhemman, ja sitä voi olla hankala jälkikäteen muuttaa, vaikka asioista ei olisikaan vielä varsinaisesti sovittu. Jo olemassa olevaa asiantilaa on hankalampi muuttaa jälkikäteen.
Myös lasten kanssa pois muuttoa suunnittelevan on hyvä ymmärtää, ettei voi päättää yksin lasten muutosta, vaikka nämä olisivat pieniä ja vaikka vanhempi olisi lapsia hoitanut pääsääntöisesti.
− Asioista kannattaa sopia silloin, kun vielä asutaan yhdessä ja tarvittaessa kääntyä sovittelijan tai asianajajan puoleen. Viime kädessä käräjäoikeus ratkaisee asian jommankumman hakemuksesta.
2. Osituksen tekemättä jättäminen
Ositus tarkoittaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista puolisoiden kesken avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan. Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, avio-oikeuden alainen omaisuus tulee jakaa puolisoiden kesken. Omaisuuden jako eli ositus tulee tehdä aina kirjallisesti.
− Ositukselle tai sitä koskevalle vaatimukselle ei ole laissa säädetty määräaikaa. Jos sitä ei tehdä erotessa, toinen voi aina vaatia sitä tehtäväksi myöhemmin. Viimeistään ositus tulee vastaan, kun toinen osapuoli kuolee, sanoo Välilä.
Jos ositus jää tekemättä, ex-puolisoilla voi olla edelleen oikeus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Toisen osapuolen kuollessa ex-puoliso on kuolinpesän osakas siihen asti, että ositus on tehty. Osituksella puoliso siis erotetaan kuolinpesästä. Jos erosta on jo aikaa, osituksen tekeminen voi Välilän mukaan olla hankalampaa.
− Usein ihmiset sopivat jonkinlaisesta omaisuuden jaosta erossa, mutta eivät välttämättä tee varsinaista ositusta. Tällöin voi tulla myöhemmin vastaan tilanne, jossa toinen esittää vaatimuksia avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen liittyen. Näitä asioita voi olla hankala selvitellä jälkikäteen.
3. Älä tee näitä eron jälkeen: Lapsiin liittyvien sopimusten rikkominen
Jos pariskunnalla on lapsia, on päätettävä lasten huoltomuoto ja asumisjärjestely eron jälkeen. Muita sovittavia asioita ovat lasten tapaamiset sen vanhemman kanssa, jonka kanssa he eivät asu sekä lasten elatus.
Välilä kannustaa tekemään lapsiin liittyvistä seikoista viralliset sopimukset. Suullinen, kahdenkeskeinen sopiminen ei välttämättä ole lasten etu. Välilän mukaan lapsilla on oikeus saada kaikista asioistaan niin sanotut täytäntöönpanokelpoiset ratkaisut.
Esimerkiksi elatuksen osalta se tarkoittaa, että elatusapu voidaan tarvittaessa ulosmitata elatusvelvolliselta. Tapaamisten suhteen se puolestaan tarkoittaa, että lapsen ja vanhemman tapaamisia voidaan vaatia toteutettaviksi pakkokeinoin, esimerkiksi asettamalla uhkasakko sille vanhemmalle, joka ei tue tai noudata tapaamisia.
− Monesti vanhemmat sopivat asiat keskenään ilman virallisia asiakirjoja tai sopimuksia, mutta asianajajan näkökulmasta sopimukset helpottavat ja selkeyttävät elämää eron jälkeen. Ne tarjoavat ohjenuoran sille, miten asioiden kanssa edetään, jos ei muusta erikseen sovita.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous